Minkälainen on hukkumiskuolema?
Onko kenelläkään läheltäpiti kokemusta ?
hukkumiskuolema
minkälainen on ?
24
11674
Vastaukset
- kun ui,
ja uinti sujuu oikein mukavasti, niin sitten tulee tyypit ja alkaa vetää toinen nilkasta pohjaa kohti ja toinen painaa väkisin päätä veden alle ja ne molemmat hokee että "sä kun et osaa uida, niin me varmistetaan että varmasti hukut". Jokainen voi itse arvuutella, ketä henkilöitä tässä minuuttinovellissa oikein esiintyi.
- Lyyli L
,,,
...ja sulje silmät ja ala räpiköidä lattialla. Semmosta se on. Et kuule kuin semmosta veden alaista sekoilua ja omaa ähkimistä ja tuskan vinkunaa ja keuhkoissa ja kurkussa tuntuu ahdistavalta. Lopulta lähtee taju kun aivot ei saa happea, sydän pysähtyy...
- vastauksia
Oletteko ajatelleet, että jos asiasta kysyy kuolema ja suru- palstalla, asia voi olla jotenkin kipeä ja esim. läheinen hukkunut..? Tämä palsta on varmastikin viimeinen, jolle kannattaa tulla pelleilemään. Muistakaa juttunne sitten, kun oma läheisenne kuolee..!
- hauska...
lammas-jr kirjoitti:
Ehkä oli hieman tarinan kertomisen makua.
vai?????????
vastauksia kirjoitti:
Oletteko ajatelleet, että jos asiasta kysyy kuolema ja suru- palstalla, asia voi olla jotenkin kipeä ja esim. läheinen hukkunut..? Tämä palsta on varmastikin viimeinen, jolle kannattaa tulla pelleilemään. Muistakaa juttunne sitten, kun oma läheisenne kuolee..!
Anteeksi tulin etusivulta tähän viestiin ni en yhtään tajunnu mikä palsta tämä on. Ja en yrittänyt olla hauska, ehkä vähän v****mainen. Ainakin kerroin miltä se tuntuu, tai oletan sen tuntuvan. Olen itse ollu tuohon tajun lähtöön asti, mutta en muista siitä mitään.
- a.p.
vastauksia kirjoitti:
Oletteko ajatelleet, että jos asiasta kysyy kuolema ja suru- palstalla, asia voi olla jotenkin kipeä ja esim. läheinen hukkunut..? Tämä palsta on varmastikin viimeinen, jolle kannattaa tulla pelleilemään. Muistakaa juttunne sitten, kun oma läheisenne kuolee..!
Totta, olen perheenjäseneni menettänyt tällaisessa onnettomuudessa. Tapahtumasta on jo monta vuotta, mutta edelleen vaan mietin tuskaisena hänen viimeisiä hetkiään ja vatvon tapahtumaa.
- tämä:
a.p. kirjoitti:
Totta, olen perheenjäseneni menettänyt tällaisessa onnettomuudessa. Tapahtumasta on jo monta vuotta, mutta edelleen vaan mietin tuskaisena hänen viimeisiä hetkiään ja vatvon tapahtumaa.
Kun mietin miltä tuntui ihmisestä joka hyppäsi korkealta..näin ikäänkuin "sieluni" silmillä siellä alhaalla Vapahtajan vahvat kädet jotka ottivat syliin väsyneen. Ja he juoksivat yhdessä käsi kädessä kukkakedolle...
- miksi_suuri_ei
tämä: kirjoitti:
Kun mietin miltä tuntui ihmisestä joka hyppäsi korkealta..näin ikäänkuin "sieluni" silmillä siellä alhaalla Vapahtajan vahvat kädet jotka ottivat syliin väsyneen. Ja he juoksivat yhdessä käsi kädessä kukkakedolle...
Vai, että sinä näit.. ja oikein menit sitten ajattelemaan! Olisit nyt antanut, sen joka oli päättänyt hypätä, oikeasti hypätä rauhassa!
Minäkin olen nähnyt. Ihminen hyppäsi. Hyppäsi korkealta. Pitkälle. Vauhdilla. Todella päättäväisesti ja tarkoituksella. Yli kymmenkerroksisentalon katolle oli kiivennyt. Palotikkaita. Ranteet viillettynä. Juoksi. Hyppäsi. Läjähti maahan. Kuoli varmasti heti. Korisi. Lorsi. Läjänä kuin Masi sarjakuvissa.
Muutaman metrin päähän minusta mäjähti. Näin jotain silmäkulmasta ja ehdin huutaa, vielä kun ihminen oli ilmassa elossa ja tajuissaan: "Ei!". Tuolloin en vielä tiennyt, en tajunnut, että se oli ihminen. Luulin, että jotain heitettiin ulos ikkunasta. Ehkä jotain tipahti vaan jostain? Ei, katolta se tuli. Mattopötkö tai jotain? Ihan sukkana tuli. Se oli ihminen! Hengissä. Viimeiset sekunninosat hengissä ja kaikki, mitä tästä maailmasta jäi, oli minun huuto: "Ei!".
Mikä minä olin tuohon päätökseen sanomaan Ei? Kaikki päättyi huutoon: Ei!
Mitä ei? Miksi ei? Miksi?
Todellakin, olen miettinyt, että olisi tuo suuri viimeinen ei pitänyt jättää huutamatta. Etenkin, jos tuona silmän räpäyksenä ehti katua, ei hitto joo! Eikä mitään tehtävissä. Henki pois välittömästi.
Tästä on jo vuosia. Paljon vuosia.
- läheltäpiti
Olin joku 10-15 vuoden ikäinen silloin. Lähdin uimaan kavereiden kanssa pitemmälle kuin uimataidot sallivat silloin. En tahtonut millään jaksaa. Kaverit yrittivät pitää pinnalla ja nielin paljon vettä.
Muistan katselleeni veden alta ylöspäin näin tummaa vettä ja sen päällä valoa. Pakottauduin ylös pinnalle. Jossakin vaiheessa näin koko silloisen lyhyen elämäni filminauhana silmieni edessä. Tapahtumia meni välähdyksinä ohi. Tapahtumia, joita en edes muistanut tapahtuneen. Kaverini saivat loppujen lopuksi raahattua minut rantaan ja oksensin vettä.
Kokemuksessa oli yllättävää tuo filminauha-homma. Näkeekö ihminen aina kuoleman porteilla sellaista ja mihin se perustuu?- Kodakki
Pieniä ja isoja filminauhoja pyörii usein päässä elämässä. Yksi 8 vuoden filminauha työpaikastani pyörii nyt päässäni, kun erimielisyyksien takia lähdin sieltä.
Kun mieheni sairastui vakavasti, yhteisen elämämme filminauha pyöri jonkun aikaa päässäni. Suhteemme alkuajatkin tulivat hyvin elävästi mieleen, jotka olin silloin jo unohtanut. Hän parantui kyllä ja elää vieläkin.
Kun useita vuosia nuorempi sisareni kuoli, alkoi hänen minun yhteinen filminauha pyöriä päässäni. Se alkoi siitä, kun muistin elävästi hänen tuoksunsa, ja kuinka pidin häntä vauvana sylissäni.
- mummeli
En itse ole ollut lähelläpiti tilannetta, mutta olen kuullut henkilöltä, joka on selvinnyt seuraavaa: Aluksi tuntui raastava kipu keuhkoissa, sitten tuli ihana olo . Kun saatiin rannalle ja elvytykseen kipu taas palasi joksikin aikaa......
- ...
olen kuullut henkilöltä, joka oli lähellä hukkumiskuolemaa, että alun kamppailun jälkeen tuli lämmin, kevyt ja miellyttävä olo. myös olen muilta tahoilta kuullut, että hukkuminen on yksi "miellyttävimmistä" tavoista lähteä. eli älä turhaan murehdi lähimmäisesi vuoksi. paljon voimia ja jaksamista sinulle.
- Onneton Sielu
... kirjoitti:
olen kuullut henkilöltä, joka oli lähellä hukkumiskuolemaa, että alun kamppailun jälkeen tuli lämmin, kevyt ja miellyttävä olo. myös olen muilta tahoilta kuullut, että hukkuminen on yksi "miellyttävimmistä" tavoista lähteä. eli älä turhaan murehdi lähimmäisesi vuoksi. paljon voimia ja jaksamista sinulle.
Kiitos vastauksesta, onneksi tuossa on voimalaitos vieressä !
- h.k.
Ihana tietää :)
Nyt saan vähän rohkeutta enemmän sillalta hyppäämiseen.
Pari minttuviina pulloa rohkeudeksi.
Kiitos vaimolle ihanista ajoista. Syytän tosin sinua kun et suostunut yhdessä hoitamaan alamäkiämme! Suvi jos luet tulevaisuudessa niin muista, SINÄ et suostunut avioliittoterapiaan. SINÄ lähdit etkä antanut edes MAHDOLLISUUTTA! - JK
EI OLE KOKEMUSTA
- KJ
NIINKÖ
- Kuolemanpartailla
Mää meinasin hukkuu joskus vauvana ku olin heikol jääl
- kamala kokemus
Eipä ole muuta kuin hirveä muisto. Olin lapsena uimassa ja tuli äkkisyvä ja humpsahdin veden alle umpisukkeloon. Siskoni sai jotenkin otteen ja veti kuiville. Oli hirveä tunne kun vettä meni keuhkoihin. Kyllä siinä paniikki ja tukehtumisen tunne oli. Vielä monta päivää keuhkoja aristeli ja oli inhottava tunne.
- elinikäiset_traumat
Tää on vanha keskustelu, mutta kerron nyt silti. Olin kuuden vanha joten en muista enään tarkalleen mutta silti on muistikuva aivoissa, tapahtuneesta. Oltiin mökillä uimassa ja minä menin ilman kellukkeita veteen, seuraava tunne taisi ollakkin kun aalto pyyhkäisi minut kumoon veden alle, näin vaan silmissä pimenevän ja sietämättömän kivun keuhkoissa. Sen jälkeen näin kuinka valoa tuli mustan pintaveden päällä ja tunsin helpotuksen, en tiennyt mitä se oli luulin kuolevani (kuullostaa etää oisin ollut veden alla kauan mutta ei en ollut siellä kuin alle puoli minuuttia, silti aika kauan noin pienelle) kunnes serkkuni tarttui minua kädestä ja nosti minut ylös vedestä, hetken aikaa pyörrytti ja makasin vain laiturilla. Sen jälkeen en ole koko elämäni aikana vedestä niinkään tykännyt, jotenkin ahdistanut uida ainakin järvessä, ja nyt vanhemmalla iällä mulle on tullut jopa kammo veteen, en menisi sinne vaikka maksettaisiin, ainakaan sukeltamaan!!!!
- mitä_sinä_huudat
"Älä heitä sitä sinne! "
"Heitä se tänne!"- kaunis_kesäyö
Heräsin karmeaan huutoon:
"Älä heitä sitä sinne! "
"Heitä se tänne!"
Yhtenä kauniina kesäyönä. Se oli elämä sitten siinä.
Tuo on kai huuto lapsuudestani. Olin lähellä hukkua. Huusin apua siskoltani, että heittäisi puunjuurta mihin tarttua, etten putoaisi veteen. Sisko tarjosi nallea. Minä suutuin siskolle. Huusin. Heitä se juuri, ei nallea. Sisko vaan tarjosi nallea, mihin tarttua.
Nalle kastui. Nallelta hävisi jalka. Minä kastuin. Mekko katui. En uskaltanut kertoa äidille. Tuo nalle on tallessa yhä, ilman jalkaa.
Oltiin pieniä. Alle kouluikäisiä.
Kaikki unohtui. Mitään pahaa ei tapahtunut. Ei seurannut.
Minä vain olin lipsahtaa rannalta veteen. Ei muuta. Enempi pelästyin kuin muuta. Todellista kuolemanvaaraa ei ollut.
Ja nyt tuo huuto herätti minut. Huuto kymmenien vuosien takaa. Minun oma karmea huuto. Eikä se ole loppunut. Olen ihan hukassa yhä.
Mikä minuun meni? Miksen minä tajua? Minkä takia? Minusta olisi tullut?
Älä nyt tämmöstä.
- kaunis_kesäyö
kaunis_kesäyö kirjoitti:
Heräsin karmeaan huutoon:
"Älä heitä sitä sinne! "
"Heitä se tänne!"
Yhtenä kauniina kesäyönä. Se oli elämä sitten siinä.
Tuo on kai huuto lapsuudestani. Olin lähellä hukkua. Huusin apua siskoltani, että heittäisi puunjuurta mihin tarttua, etten putoaisi veteen. Sisko tarjosi nallea. Minä suutuin siskolle. Huusin. Heitä se juuri, ei nallea. Sisko vaan tarjosi nallea, mihin tarttua.
Nalle kastui. Nallelta hävisi jalka. Minä kastuin. Mekko katui. En uskaltanut kertoa äidille. Tuo nalle on tallessa yhä, ilman jalkaa.
Oltiin pieniä. Alle kouluikäisiä.
Kaikki unohtui. Mitään pahaa ei tapahtunut. Ei seurannut.
Minä vain olin lipsahtaa rannalta veteen. Ei muuta. Enempi pelästyin kuin muuta. Todellista kuolemanvaaraa ei ollut.
Ja nyt tuo huuto herätti minut. Huuto kymmenien vuosien takaa. Minun oma karmea huuto. Eikä se ole loppunut. Olen ihan hukassa yhä.
Mikä minuun meni? Miksen minä tajua? Minkä takia? Minusta olisi tullut?
Älä nyt tämmöstä.
Yhtenä kauniina kesäyönä lähdin pelastamaan tuota lasta joka huutaa vastarannalla:
"Älä heitä sitä sinne! "
"Heitä se tänne!"
Vaelsin monta tuntia. Liikkumatta. Jähmettyneenä. Kuullen sanomaa, mikä oli täyttä höpönpöppöä.
Sillä matkalla olen yhä.
En yhtään tajua.
Mitä?
Miksi?
Minulla oli kaunis hyvä elämä. Enää ei ole mitään. Kuin tämä huuto päässä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 905157
- 534046
- 252169
Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s271837Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161785- 151434
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹271227Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗201036T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest43981- 21980