Onko loppujen lopuksi väliä jos u-arvo on vaikka 0,289 tai 0,24. Kun todellisuudessa ei pysty laskemaan mahdollista säästöä lämmityskustannuksissa. Lämmityskustannuksiin vaikuttaa niin moni muu asia. Taloasiakkaita näillä u-arvoilla kusetetaan. Helppo perustella kovempaa hintaa kun mainitaan, että meidän talossa on "paras" u-arvo.
U-Arvoista
Oivoi
405698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kun on saanut käsiinsä talon lämmitysenergian tarpeen tarkalleen laskevan laskurin, niin on helppo muuttaa yhden yksittäisen tekijän parametrejä ja seurata kuinka paljon se vaikuttaa energiankulutukseen vuodessa tai huippuenergian tarpeeseen huippupakkasessa.
Eli esimerkiksi meidän talossa laskin kuinka paljon U=0.18 harkolla olisi säästänyt lämmitysenergian kuluissa verrattuna U=0.25 harkkoon.
En löytänyt aikaisempaa laskentaa mutta ihan hätäisesti laskettuna noin 2000kwh vuodessa menis meillä enemmän energiaa lämmitykseen. (suorasähköllä eroa alle 200€ vuodessa, maalämmöllä eroa alle 70€ vuodessa, talossa 700m3, Oulun leveysasteella)
Eli jos 0,07 ero on nuin pieni niin 0,05 on vielä pienempi. ;-)
Jos aikoo lämmittää suorasähköllä niin lisäeristeestä ehkä kannattaa maksaa (jos muuallakin on jo lisäeristettä), jos aikoo lämmittää maalämmöllä tai pelletillä niin paremmasta ulkoseinän eristyksestä tuskin kannataa paljoa maksaa. MUTTA jos sen saa ILMASEKSI samaan hintaan niin silloin se parempi kannattaa ottaa, tietenkin.
Meillä menee 32% lämmitysenergiasta U=0,25 seinien kautta harakoille.
Jos ois U=0,18 niin seinien kautta karkaisi harakoille 25%.
HUOM! Jos koko talo ois nippanappa normien mukaan tehty, eikä pelkästään seinät, olisi seinien kautta menevä energianhukka vain 23%.
(kannattaa ajatella asiaa kun lukee eri firmojen mainostekstejä, siellä on räikeitä VALHEITA)
ja kyseessä on siis LÄMMÖNJOHTUMINEN
esim. ilmanpitävyys ja vuotoilmavirtaukset on käyttämissäni taulukoissa huomioitu erikseen eli ne eivät pääse häiritsemään lopputulosta.
(tuo taulukko jota äsken käytin sanoo jotta jos talomme ois normitalo niin ilmavuotoihin kuluisi 6000kwh vuodessa)
yhden yksikön parannuksella ilmanpiävyys (n50) luvussa on 2000kwh ero esim välillä 1 ja 2 kun talo siis 700m3 Oulussa
(eli jos hyvin tehdyn puutalon ilmanpitävyys ois 2 ja hyvintehdyn kivitalon ois 1 niin sillä on sama vaikutus kuin U=0,07 parannus seinien lämmöneristyksessä.)
Tuo tulos siis VÄÄRINkäyttämällä lämmitystarpeen arviointiin tarkoitettua talukkoa....
Mielenkiintoista silti, eikö?
(eli jos hyvin tehdyn puutalon ilmanpitävyys ois 2 ja hyvintehdyn kivitalon ois 1 niin sillä on sama vaikutus kuin U=0,07 parannus seinien lämmöneristyksessä.)
Puutalot keskimäärin luokkaa 7
Kivitalot puisella yläpohjalla 3,5-4
eli vaikka tekisit kuinka hyvin, niin 1 on yhtä todellista kuin joulupukki...
"Puutalot keskimäärin luokkaa 7
Kivitalot puisella yläpohjalla 3,5-4"
Onkos sulla antaa faktaa väitteidesi pohjaksi?
Katsos kun esim VTT laskee kaikille kivitaloille ilmanpitävyydeksi 1 tai vähemmän:
http://www.betoni.com/fi/Tietoa betonista/Kehitysprojektit/
Ihan järkevääkin koska ei se tuuli yritä katon kautta sisään, paitsi jos Jämerältä kysytään?
uskokoon ken tahtoo, VTT:
"Ilmanpitävyys: VTT:n mittauksissa Ekorex-talon ilmanpitävyys (n50) sai arvon
1,8 l/h, joka on erittäin hyvä tavanomaiseen tasoon verrattuna (VTT:n tutkimusselostus
nro RTE498/05)."
"Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
Markkinamiehet on markkinamiehiä ...
http://www.3c.nu/finska/selostuskontiotuote1.pdf
Tutkijana VTT, jälleen.
http://www.kevytsoraharkko.fi/files/files/harkko_matala_yleissuunniteluohje.pdf
Kannattaiskos sun vaihtaa lääkitystä vähän vahvemmaksi?
ominaisuuksiin kuuluu vielä paljon parempi LTO:n hyötysuhde ja pienemmät puhaltimien ominaissähkön kulutus!
Lisäksi vievät vähemmän kiinteistösähköä yms.
(Pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelma s.13)
Voihan se vuotoilmanvaihtokerroin kivitaloissa ylejään parempi olla, mutta ei kai nuo minnekään mittauksiin perustu, eiköhän ne ole enemmänkin vähän kuin "heittoja". Sikseen ovat aika pyöreitä nuo luvut (0,50>1,00>10,0>3,00>5,00).
Saako epäillä, että ne eivät minnekään mitattuihin keskiarvoihin perustu?
Eiköhän tähän vuotoilmanmääräänkin vaikuta aika paljon tekemisen taso.
Vai miten voi ymmärtää tuon puutaloelementeistä/puutalo pitkästätavarasta eron.
Hyvä on vähän lähdekritiikkiä omata, vaikka tulokset kovin mieleisiä olisivatkin.
oisko kuitenkin kontiotuotteen talo.
Jännä sinällään on, että noi salvostien hirsitalot ovat nurkattomia, eikä näytä ainakaan kovin paljon tiiveyteen vaikuttavan.
Olis jännä käydä mittaamassa sama talo vaikka 10 ja 20 vuoden kuluttua... vieläköhan vuotoluku olisi 1,5 hujakoilla?
mulla oli edes jokin lähde kun sillä ekalla ei ollut mitään
Mutta ei sielläkään sanallakaan käsketty rakentamaan kivestä yläpohjaa edes matalaenergiataloon.
ovat ainakin meidän torpassa ratkaisevassa asemassa vuotojen suhteen. Kotimaisten ikkunoiden laatu ei juuri kehuja kaipaa. Meillä on Fenestrat ja ne vuosi kuin seulat tehtaan jäljiltä. Hirveellä säätämisellä ja lisä tiivistyksellä ne saatiin siedettäviksi, mutta edelleen osa vuotaa. Ovet tuli Avecilta ja mittarin mukaan niissä ei ole vuotoa lainkaan.
Tomistolla (uusi rakennus tämäkin) on toisen kotimaisen valmsitajan ikkunat ja nämä taasen ovat parissa vuodessa vääntyilleet aivan kieroiksi ja niitä on myös tiivistelty.
Ensi viikolla ilmestyvässä TM rakennusmaailmassa on juttu aiheesta. Saapa nähdä minkälaisia arviota siellä annetaan.
Kivirunkoisissa taloissa ei ole merkitystä kiven merkillä. Ratkaisevaa on, kattorakenteiden, ikkunoiden ja ovien liitokset sekä alapohjan tiiveys. Eli kun ammattilaiset ovat asentaneet vaikka tuon alapohjan tiivistyksen niin voit olla lähes varma, että se on roiskaistu sinne miten sattuu. Erityisen varmaa tämä on valuharkkotaloissa, joissa se liimataan harkon pintaan.
Lämmityksen kannalta tärkein on kuitenkin yläpohjan liitokset.
Meillä oli nyt ekan talven fenestran akkunat paikallaan ja koska kostea ilma pyrkii painovoimaisesti yläkerran ikkunoiden kautta harakoille, näkee hyvin jos jokin akkuna vuotaa.
Muistaakseni meillon 18 ruutua yläkerrassa. kaikissa sälekaihtimet ja kaikki vuoti & ikkunaväli jäätyi.
Tukin sälekaihdinten porausreiät solumuovilla ja kosteuden kertyminen ikkunoiden välitilaan loppui kaikista muista ikkunoista paitsi yhdestä. Eli siinä yhdessä on jotain muutakin vikaa.
Lisäksi yksi tuuletusluukku on vetäytynyt niin kieroon että sen ylä ja alareunan tiivisteet ei ole tiiviit. Kyseinen ikkunaluukku jäätyi niin ettei sitä saanut edes auki ennen kuin lussakelillä. Pitänee hakea fenestralta uusi luukku.
>alapohjan tiivistyksen niin voit olla lähes varma, että se on roiskaistu sinne miten sattuu.
Maanvaraisen alapohjan tapauksessahan ilmavuotoa ei tule juurikaan sieltä maasta. Radonia voi kylläkin tulla.
(mitattiin radon ennen lattiavalua ja jätettiin sen pohjalta radontiivistys laittamatta, teen kuitenkin omalla patentilla ilmantiivistyksen ettei mnahdolliset alapohjan homeitiöt pääsisisi huoneilmaan niin helpolla)
>Erityisen varmaa tämä on valuharkkotaloissa, joissa se liimataan harkon pintaan.
Minulla on tuohon parannusehdotus jota pitäis koettaa Lammille lanseerata, kunhan kerkiän....
Kun raksaaja--sh otti tämän esille... joten ohjeen ON OLTAVA totta!
Kuka muuten tekee ohjeen mukaisen matalaenergiatalon, uretaanikattoineen ja kyseisine ikkunoineen?
"ohjeen ON OLTAVA totta!"
Varmaan se puolueettomanpi on kuin ikaalisten siporextehtaan rakentajakurssilla annettu "totuus"?
Ohjeessa ei esim. käsketä tekemään uretaanikattoista taloa. Mutta uretaani on hyvä materiaali tiivistykseen kivitalossa, monessakin kohtaa.
Kannattaa lukea uudestaan. Siinä on asiaakin, mutta toki suodatuksen kera pitää lukea.
Honka kirjoittaa esitteessään:
"Hongan massiivihirsitalossa olemme päässeet n50 vuotoluvun mittauksissa huipputuloksiin, toistuvasti ALLE 1.0 lukemiin tutkituissa ASIAKKAIDEN RAKENTAMISSA taloissa."
Alhaalta päin laskien seinän osalla on esimerkissä 20% ero paremman ja huonomman kesken.
Jos joka kohdassa lähdetään siitä, että valitaan 20% huonompi vaihtoehto, niin luulisin lämmityskulujen olevan esimerkiksi 25.000 kWh sijasta 30.000 kWh.
Aika tavallista rakentamisessa on ollut tuollainen nipistäminen joka paikasta. Tehdään aina kevyemmällä, ohuemmalla, halvemmalla, helpommin siveltävällä jne. Lopputulos on silloin joka paikasta nipistetty halpistalo. Minusta halpistalon erottaa, jos vastapuolella on toimittu päinvastoin ja valittu jämäkämpää ja mahdollisesti kovempaa tahtoa vaativia vaihtoehtoja. Esimerkiksi em. lämmityskulussa verrataankin 25.000 kWh:ta tuolloin 20.000 kWh lukemaan. Eikös tuossa ero ole alhaalta päin laskien 50%? Tuolla on jo merkitystä joillekin. Ainakin energiatodistuksessa näyttää tuollainen 50% ero merkitykselliseltä.
Täälläpäs on paljon asiantuntijoita. Hoh hoijaa älkää naurattako enempää. Voi tätä lässytyksen määrää...
vaikka totuus olisi kuinka suloinen ja yksinkertainen: eli sipokin on ihan hyvä
Mikä mättää?
U-arvokeskustelu on aivan naurettavaa. Jos raksaaja-sh:lla jää ovi auki talvella uloslähtiessä 10 sekunniksi ennen uloslähtöä niin siinä karkaa energiaa niin paljon ettei seinän läpi johtumalla koko talvena. Vaikka olis kuinka vettyneet styroxit lammin seinässä. Voitte tarkistaa www.avoimet-ulko-ovet-oulussa.com laskurista.
Näinhän se on. Jos näitä nyt on aivan pakko kalkuloida, laskettakoon vaikka tuulikaapittoman ratkaisun vaikutuksia tms.
sanotaanko vaikka 10 sekunniksi ...
siinä ajassa poistunee tuulikaapin tai eteisen ilmasta jonkin verran ...
pika-arvio ... koko talon ilmamäärän lämmitykseen tarvittava teho 4kwh ja jos ois 20m3 eteinen -> 0.4kwh menee hukkaan jos lämmin ilma karkas harakoille
jos oletettaisiin että ovi on koko ajan auki ja eteisessä joku kirjoittaisi kaikkiin suomi24 rakentamista koskeviin ketjuihin koko ajan kommentteja (yleensä vielä parhaita)niin muodostaisiko tämä kirjoittaja niin paljon energiaa että ulko-oven voisi jättää kokonaan ostamatta ja säästää näin investointikuluissa...
tuossa kommentissa varmaan on vinha perä
mutta koska se kirjoittelija on umpihörhö (väärän alan) insinööri niin sillon moninkertaiset lämmityssydeemit ja LTO:t lisäeristeet, ihan vain siksi että saa sitten tutkailla "mikä siellä pilkuttaa". 8)
Miksi sen siporexin muista HYVISTÄ ominaisuuksista voida keskustella?
Sen sijaan vedetään hernettä nenään siitä että sillä rakkaalla sipolla ei ole markkinoiden paras U arvo.
Tiedoksi: Lammi on TOISEKSI HUONOIN että ihan samassa veneessä tässä ollaan vaikkei pulttia vedetäkään.
On helppo laskea minkäverran yksittäisen rakenteen U arvo vaikuttaa rahan menekkiin vuodessa. Ei ole epäselvää etteikö se olisi melkoisen vähäpätöinen seikka.
What's the problem sipo guys???
Minun puolestani voi keskustella u-arvoista, sipon "huono" u-arvo on totuus, eihän siinä mitään kinaamista sen kummemmin ole.
Mikä minua rupeaa risomaan, on tuulesta temmatut väitteet. Esim nimimerkki Peke väittää ketjussa
"Mistä materiaalista kannattaa rakentaa?", että sipon hengittävyys johtaa siihen, että rakenteessa ulospäin kulkeva vesihöyry väistämättä tiivistyy, ja muuttuu sitten kiven sisällä vedeksi tai jääksi, heikentäen lämmöneristystä ja rapauttaen seinää.
jos se jotakuta huolettaa niin kannattaa tsekata nuita sillä mainostamallani doflämpö ohjelman demoversiolla.
Rappaamattomassa sipo 375:ssä ei tiivistymistä tapahdu silloinkaan kun ulkona on -20 RH~90% ja sisällä +20 RH50%.
Rapatussa sipossa tiivistystä voi tapahtua (mutta vain -20 tai kovemmassa pakkasessa) koska ulkopinta ei läpäise höyryä niin tehokkaasti kuin rappaamaton. Toisaalta jos sisäpinnassa on tiivis maali (sisärappauksen lisäksi) niin tiivistymistä ei tapahtune missään olosuhteessa.
Sitten sepostusta siitä kuinka paljon sitä vettä kulkee siposeinän sisään....
laitoin simulaatiossa 375 seinän ulkopintaa höyrynsulkumuovin ja silloin selvisi että 250 grammaa vettä per tyypillinen tammikuu oulunläänissä tiivistyy vettä. Eli se 250 grammaa kuukaudessa on melkotarkkaan se vesimäärä joka sipon läpi menee tuulen vietäväksi per talvikuukausi.
Jos olisi kukauden päivät -30 asteen pakkasia ja sisällä RH50% niin tuo vesimäärä varmaan jäisi sinne seinän sisään. Se hieman heikentäisi eristävyyttä, ehkä. Mutta ei voi rapauttaa sipoa.
Esim. kun siporex tulee tehtaalta siinä on 1/3 vettä ja sekään ei aiheuta jäätyessään vaurioita. Tuo 1/3 tarkoittaa että seinäneliössä on 75 LITRAA vettä !!!!
Eli kun sipo on kuivanut tarvitaan talvessa 300 päivää jolloinka pakkanen on se -30 !!!!!!!!!!!
Eli ei sitä sipoa rapautumaan saa ainakaan sisältäpäin tulevalla vesihöyryllä.
Kunhan kapillaarikatko anturan/sokkelin päällä on kunnossa, ulkorappaus ja KUNNOLLISET RÄYSTÄÄT niin pakkanen ei ikinä rapauta siporexia.
(kevytsorabetoni on yhtä turvallinen, tiukempi lammin sörsselikin on mielestäni vielä turvallinen sen kevytsorapapanoiden kuivattavan yms. vaikutuksen + EPS:n tiiveyden vuoksi)
terv. amatöörirakennusrofessori raksaaja the great ;)
(ja siksi mun sepostukset pitää aina lukea suurella varauksella ...) :P
Jaa... sovatiikeri onkin valehtelia, älkää uskoko häntä! Vääristelee sanomisiani. mutta totuus on mikä on, paska mikä paska.
Olekko koskaan kattonu lämpökamerakuvaa keksitalosta? Kannattas katella niin vois pienellä omien aivojen käytöllä johtaa tiettyjä todennäköisyyksiä sille, miten siporex seinä oikeasti käyttäytyy. Lisäksi kun katselet eri materiaalejen esim. rappaus ja maali jne. vesihöyrynvastuksia huomaat, että eri materiaaleilla on vaihteluväli melkoinen.. valitset siitä sitten sen korkeamman ja saat vastaukseksi mitä haluat. Lisäksi rappauksia ja maaleja on hyvin monenlaia ja niillä hyvin erillaisia vsihöyryn läpäisevyyksiä.
Ilmeisesti toi saamasi 250g oli per m2? 200 m2 se tekee jo 500 L, joten melkosesti sitä sinne seinään kertyy yhden kuun aikana. (kun ymmärretään että, ei pakkasilma, jossa suhteellinen kosteus on 90-100% tienoilla pysty seinää paljon kuivattamaan) ja aika huonosti tuo sipo kuivuu muutenkin. Huomattasti vaarallisemmaksi näen tämän kosteuden kulkeutumisen sipoon tulevien mikro ja isompienkin halkeamien kautta konvenktion mukana.
Ps. en ole väittänyt että sipotalo rapautuisi tästä kosteudesta, on meinaa sen verran hötyä tavaraa, että vesi pääsee todennäköisesti laajenemaan huokosissa, eikä näin (ainakaan lyhyllä aikavälillä)rapauta seinää.
>Ilmeisesti toi saamasi 250g oli per m2?
Jep.
>200 m2 se tekee jo 500 L, joten melkosesti sitä sinne seinään kertyy yhden kuun aikana. (kun ymmärretään että, ei pakkasilma, jossa suhteellinen kosteus on 90-100% tienoilla pysty seinää paljon kuivattamaan)
Jep. Mutta sitä vettä pitäisi olla 15000 litraa ennen kuin sitä vettä on edes niin paljon kuin tehtaalta toimitettaessa. Suurin osa vuotta seinällä on aikaa kuivua.
>ja aika huonosti tuo sipo kuivuu muutenkin.
Väitän että se on kivimatskuista nopein kuivumaan koska se on huokkoisin ja läpäisee nopeiten vesihöyryä ja siirtää kapillaarisesti veden nopeimmin ulkopintaan.
Harhaluulosi (?) johtunee siitä että kun juuri valmistuneessa sipotalossa on 30% vettä, se vesi ei sitoudu mihinkään vaan joudutaan haidhuttamaan ulos. Esim lammitalossa tulee melkolailla täsmälleen sama litramäärä vettä valubetonin mukana (+lisäksi kasteluvesi) mutta (ilmeisesti) siitä vedestä jonkinlainen osa SITOUTUU pysyvästi betoniin. Siksi näyttää rakentamisen jälkeen jotta sipo kuivuu hitaammin mutta kyse onkin hieman eri asiasta.
Voin toki olla väärässä...?
...
>Ps. en ole väittänyt että sipotalo rapautuisi tästä kosteudesta, on meinaa sen verran hötyä tavaraa, että vesi pääsee todennäköisesti laajenemaan huokosissa, eikä näin (ainakaan lyhyllä aikavälillä)rapauta seinää.
Juu se kyllä kestää pakkasta ja jäätymistä vaikkei sen lämpötalous ois aina mualiman paras.
Peke ei valehtele, Peke luulee puhuvansa totta.
Peken harhaluulo on se, että Peke kuvittelee, että sipo-seinän läpi menee ilmaa.
Ei mene ilmaa, ei.
Sipo-seinän läpi menee kosteutta. Miten se menee: ilmassa oleva vesihöyry (kaasu) kulkee sinne päin, missä kyseisen kaasun osapaine on pienempi. Jos ulkoilman kosteus on lähellä kastepistettä, sen vesihöyryn osapaine on suuri, jolloin siirtymistä ei tapahdu. Tämä siitä huolimatta, että absoluuttinen vesiprosentti voi olla ulkona pienempi kuin sisällä.
Tästä syystä sipo-seinän sisällä ei ole nestemäistä tai kiinteää vettä.
Sipo-seinän läpi ei tapahdu konvektiota; konvektio muutenkaan tuskin tapahtuu SEINÄN läpi, konvektio on yleensä pystysuuntainen (esim kesäinen kumpupilvi syntyy konvektiovirtauksen päälle).
Väitätkö että, joka nurkasta ja saumoista halkeilleen siposeinän läpi ei mene ilmaa? Kai siitä ilmaakin menee, jos kerran raoista voi nähdä päivänvalonkin?
Lainaus lämpö ja kosteus rakennusfysiikka- kirjasta
vesihöyrypitoisuuksien ero sisä- ja ulkoilman välillä aikaansaa difuusion. Ko. potenttiaali voidaan lausua joko kosteuseronan tai osapaine erona.
Kannattas vähän kattoa sitä vesihöyrynosapaine talukkoa ja ehkä hokaat että vaikka -20 asteinen ulkoilma sisältäs 90% kosteutta sen osapaine sisälimaan, jonka lämpötila on 21 astetta ja RH 50%, on paljon pienempi, kuin sisäilmalla. Eli sisä ja ulkoilman välillä vallitsee suuri potenttiaali, joka aikaansaa diffuusion seinärakenteen läpi.
Joo ihan varmasti ei pidä sellainen talo lämpöä jonka seinästä näkyy läpi. OK. Se ei kuitenkaan ole sipon ominaisuus vaan työvirhe, jos näin pääsee käymään. Enkä ole nähnyt yhtään sipo-taloa, jonka seinästä näkyisi läpi - paitsi naapuri, jonka harkkojen pystysaumoihin ei laitettu harkkoliimaa. Oli laiskanpulskee urakoitsija. No sekin seinä meni kiinni kun rapattiin.
Meilläkin on sisäseinissä hiushalkeamia, mutta ne ei vaikuta lämpötalouteen.
Se osapainejuttu menee niin kuin sanoit: yleensä ulkona on pienempi vesihöyryn osapaine kuin sisällä, vaikka ulkona oltaisiin lähellä kastepistettä.
Kosteus jakaantuu yksiaineisessa rakenteessa suht tasaisesti, vähentyen ulospäin. Jos ulkopinta on tiivis, vesi voi tiivistyä ulkopintaa vasten. Onko Sipo-talossa tiivis ulkopinta?
Kosteudesta vielä sitten..
Kosteus jakaantuu yksiaineisessa rakenteessa suht tasaisesti, vähentyen ulospäin. Jos ulkopinta on tiivis, vesi voi tiivistyä ulkopintaa vasten. Onko Sipo-talossa tiivis ulkopinta?
Lähtökohtahan kosteusteknisesti toimivassa rakenteessa on se että sisäpuolinen vesihöyryn vastus pienenee ulospäin mentäessä siten, että se on ulkopinnassa 5 kertaa sisäpintaa pienempi. (Tasa-aineisessa materiaalissahan tämä ei ole näin.)
Tämä johtuu juuri siitä että kylmempi ilma ei voi pitää sisällään yhtäpaljon kosteutta kuin lämmin ja näin seinän läpi menevää kosteuden määrää tulee rajoitaa. Lisäksi kuivumisen kannalta on oleellista että rakenne "harvenee" ulospäin, jotta se pystyisi kuivumaan, eikä välille syntyisi kastepistettä.
eli vastaus kysymykseen siporakenteessa on liian "tiivis" ulkopinta ja liian "harva" sisäpinta. Tiiviillä ja harvalla tarkoitan tässä nyt vesihöytyn tiiveyttä/harvuutta, en ilmantiiveyttä.
Ps. halkeamat sipossa on koko rakenteen läpi, jolloin periaatteessa välistä voisi aurinkokin paistaa.
No joo, mulla loppuu asiaperusteet kesken. Täytyy vaan sanoa, etten USKO että siporexiin jäisi vettä sisään. Täytyy chekata joltain, joka tietää.
Niistä halkeamista; meillä ei ole ulkoseinissä näkyviä halkeamia. On mahdollista, että siporexissa on, mutta ainakin rappaus ja tasoitteet peittää. Ei niistä silloin tuule läpi.
ulkoilma 120mmEPS sisäilma U=0.26
kevytsorabetoni110mm 120mmEPS kevytsorabetoni110mm U=0.21
betoni110mm 120mmEPS betoni110mm U=0.25
betonia ja kevytsorabetonia 50/50 110mm 120mmEPS betonia ja kevytsorabetonia 50/50 110mm U=0.246
tiili130mm 150mmvilla tiili130mm U=0.257 (huom. laastisaumaa eikä tiilen reikiä huomioitu)
ulkoilma 150mmEPS sisäilma U=0.21
ulkoilma 170mmEPS sisäilma U=0.187
käytetyt labdat eli lämmönjohtavuudet W/mK:
kevytsorabetoni 0.24 (doflämpö)
betoni 1.7 (doflämpö)
50/50 0.97 (50betoni/50kevytsorabetoni)
tiili 0.60 (doflämpö)
EPS 0.033 (design)
mineraalivilla 0.046 (doflämpö)
ja muita joista saa muut laskea jos huvittaa:
(laasti 1.2 (doflämpö), lisäksi vois huomioida tiiliseinän terässiteiden vaikutuksen kuten rakmk:ssa on sanottu)
joku joskus kysyi kannattaako uretaanilevyllä lisäeristää siporex taloa.... laskentaa:
375mm kaasubetoni liimasaumoin ulkoseinässä U=0.28 jos käytetään valmiin seinän rakmk arvoa 0.11 W/mK (doflämmössä se ois ollu 0.14)
lisätään 30mm uretaanilevy -> U=0.21 (labda 0.027)
sama 50mm uretaanilevyllä -> U=0.18
eli saman kaliiberin muutos kuin normaalilämpöharkon ja matalaenergiaharkon välillä jne... eli yhtä epäkannattavaa/kannattavaa riippuen energian hinnasta yms. edullisenpaa on lisäeristää esim. yläpohjassa ja alapohjassa.
ja laskennoissa käytin doflämpö ohjelman demoversiota jonka kaikki voivat halutessaan ladata netistä.