maksetaan Ranskassa tai Saksassa per peltohehtaari (vaikka web-linkki)? Olis mielenkiintoista tietää. Muuten Fransua Mitterandit ja Germaanit ei valita tuista.... Mutta siellä nähtiinkin nälkää sotavuosina, eikä edes Ranskalainen kommunisti ole niin typerä, että tuhoaisi omat elinmahdollisuutensta mutta toista se on armaassa Suomen maassa.
Kertokaapa jos tiedätte
millaiset tuet
36
2550
Vastaukset
- Mitterand on kuollut.
Rauha hänen muistolleen.
Eikö Suomessa sota-aikana kärsitty nälkää? Häh? - maajussi40
Niin tilatukihan on sidottu vanhan Capin kautta satotasoon ja siten kun keski-euroopassa on moninkertaiset sadot niin myös tuki on moninkertainen. Lfa tukea siellä ei tunneta kyllä ollenkaan, mutta kyllä heillä on yhtenäinen näkemys siitä että omaa tuotantoa tuetaan kaikin keinoin ja varoin,
- Haastaja
Ei LFA ole suomea varten suunniteltu, vaan juuri noiden keski-euroopan korkeammalla sijaitseville eli, "Less Fafourite Area" , epäsuotuisa alue.
Parhailla alueilla sitä ei tietenkään makseta, mutta kun mennään esim. Bretagneen jo alkaa LFA juosta. Haastaja kirjoitti:
Ei LFA ole suomea varten suunniteltu, vaan juuri noiden keski-euroopan korkeammalla sijaitseville eli, "Less Fafourite Area" , epäsuotuisa alue.
Parhailla alueilla sitä ei tietenkään makseta, mutta kun mennään esim. Bretagneen jo alkaa LFA juosta.'
LFA on suunniteltu vanhojen jäsenmaiden vuoristotueksi.
Ranska erityisesti halusi itselleen LFA:n.
Suomessa ei ole vuoristoa."aika paljon maksetaan, maajussi40:
>>Niin tilatukihan on sidottu vanhan Capin kautta satotasoon ja siten kun keski-euroopassa on
moninkertaiset sadot
niin myös tuki on moninkertainen. >>
Kommentti:
Ei ole moninkertainen, mutta kuitenkin huomattava.
Kyseisellä tukierolla ranskalainen saa tietenkin paremman toimeentulon kuin suomalainen.
'
Huomattavasti enemmän maksetaan.
Antti Kuosmanen kertoo tuhotussa EU-kirjassaan, että joka kerta, kun EY otti uusia jäseniä (Iso-Britannia, ja sitten Portugali ja Espanja), tulokkaiden edut olivat huonommat kuin vanhoilla jäsenmailla.
Tässä on Suomen neuvottelujen aloittamisen lähtökohtia Antti Kuosmasen EU-kirjasta:
Luku:
21.6 Pohjoinen tuki
(s. 96)
>> Keskeisin maataloutta koskeva neuvottelutavoite oli pohjoinen tukimalli. Sitä katsottiin tarvittavan, koska ei voitu ajatella, että Suomen maatalous voisi saavuttaa sellaisen tuottavuuden tason, että se selviytyisi elinkykyisenä pelkillä EY:n maataloushinnoilla ja CAPin tulotuilla.- Fruikkari
Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.
Kohtuullinen ihminen miettisi toimintansa järjellisyyttä jos lähistöllä saadaan moninkertaisia satoja samalla pinta-alalla.
Eikö voitaisi miettiä maanviljelyksen oikeutusta Suomessa? Miksi pitää lähteä aina siitä olettamuksesta, että meille kuuluu tämä ihan järjettömän tehoton maatalous ihan automaattisesti? - Fruikkari
Mitä tarkoittaa huomattavasti enemmän? Meillähän on myös kansalliset tuet! Jos vaikka Ranskassa tuottavuus on moninkertainen, niin silloinhan suuremmalla tuella elävä paikallinen viljelijä olisi melkoinen miljonääri.
- lukee
Fruikkari kirjoitti:
Mitä tarkoittaa huomattavasti enemmän? Meillähän on myös kansalliset tuet! Jos vaikka Ranskassa tuottavuus on moninkertainen, niin silloinhan suuremmalla tuella elävä paikallinen viljelijä olisi melkoinen miljonääri.
missä lukee että ranskasa olisi tuottavuus monin kertainen?
Etkö tiedä että Suomen kansallisia tukia on leikattu? - oikeutus?
Fruikkari kirjoitti:
Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.
Kohtuullinen ihminen miettisi toimintansa järjellisyyttä jos lähistöllä saadaan moninkertaisia satoja samalla pinta-alalla.
Eikö voitaisi miettiä maanviljelyksen oikeutusta Suomessa? Miksi pitää lähteä aina siitä olettamuksesta, että meille kuuluu tämä ihan järjettömän tehoton maatalous ihan automaattisesti?Ensin. Missä on alue, jossa satotaso on moninkertanen Suomeen verrattuna?
Sitten oikeutuksesta. Mikä oikeutus Ranskalaisilla on saada enemmän tukia kuin Suomella?
Ei suomen viljely ennen EU-ta kannattamatonta ollu. Tuottajahintojen romuttaminen ja alhaisemmat hinnat ovat syynä järjettömyyteen.
Ei ole suomalaisen viljelijän syy tähän järjettömyyteen. - kuules fuikkari
Fruikkari kirjoitti:
Mitä tarkoittaa huomattavasti enemmän? Meillähän on myös kansalliset tuet! Jos vaikka Ranskassa tuottavuus on moninkertainen, niin silloinhan suuremmalla tuella elävä paikallinen viljelijä olisi melkoinen miljonääri.
kirjottelet tuollaisia maatalousvastaisia höpötyksiä ja kartat tositietoa.
Lue alustuksesta Valhe tukien taustalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000024&conference=4500000000000713&posting=22000000014475433
Aiheen nimen luulisi Sinua kiinnostavan. - 123
Fruikkari kirjoitti:
Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.
Kohtuullinen ihminen miettisi toimintansa järjellisyyttä jos lähistöllä saadaan moninkertaisia satoja samalla pinta-alalla.
Eikö voitaisi miettiä maanviljelyksen oikeutusta Suomessa? Miksi pitää lähteä aina siitä olettamuksesta, että meille kuuluu tämä ihan järjettömän tehoton maatalous ihan automaattisesti?periaatteella pitäisi esim suomen koko paperi ja metsäteollisuus siirtää esim Saksaan.Juuri viime kuussa todettiin että siellä työn tuottavuus on suurempi kuin meillä ja sairaspoissaolot vain murto-osa siitä mitä meillä on.Loppuisi paperimiesten joululahjatukeminen.
- Alkaa sosialisti vituttamaan
Fruikkari kirjoitti:
Mitä tarkoittaa huomattavasti enemmän? Meillähän on myös kansalliset tuet! Jos vaikka Ranskassa tuottavuus on moninkertainen, niin silloinhan suuremmalla tuella elävä paikallinen viljelijä olisi melkoinen miljonääri.
Ei ole kommarilla kasitystä miksi kansallisia tukia maksetaaan ja keille niitä maksetaan.
- puhetta, varsinkin
Fruikkari kirjoitti:
Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.
Kohtuullinen ihminen miettisi toimintansa järjellisyyttä jos lähistöllä saadaan moninkertaisia satoja samalla pinta-alalla.
Eikö voitaisi miettiä maanviljelyksen oikeutusta Suomessa? Miksi pitää lähteä aina siitä olettamuksesta, että meille kuuluu tämä ihan järjettömän tehoton maatalous ihan automaattisesti?kun verrataan siihen, että:
ympäristöä, pohjavesiä ja vaikka mitä pitäis suojella. Samaan aikaan tarttis tuottaa kuin teollisuus halpaa ruokaa niin että naputtajilta sitä virtaa korvistakin sisään.... Olen aina ihmetellyt näiden mussuttajien järjenjuoksua... koittakaa nyt päättää mitä haluatte halpaa ja paljon ja luonnosta välittämättä vai kestävällä pohjalla tuotettua puhdasta ruokaa. Jos vielä väität suomessa olevan epäpuhdasta ruokaa, niin tervemenoa vaikka puolaan nauttimaan raskasmetalleja.
Vielä nähdään sekin päivä, että kansakunta näkee nälkää... ja vielä nähdään sekin päivä kun tuhottua maataloutta toivotaan takaisin.
T: Insinööri
Ps. on tullut nähtyä muutakin maailmaa kuin veijon baari Fruikkari kirjoitti:
Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.
Kohtuullinen ihminen miettisi toimintansa järjellisyyttä jos lähistöllä saadaan moninkertaisia satoja samalla pinta-alalla.
Eikö voitaisi miettiä maanviljelyksen oikeutusta Suomessa? Miksi pitää lähteä aina siitä olettamuksesta, että meille kuuluu tämä ihan järjettömän tehoton maatalous ihan automaattisesti?Kysymys oikeutuksesta
(Fruikkari 2.3.2006 klo 11.09):
>>Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.- Fruikkari
jorma.jaakkola kirjoitti:
Kysymys oikeutuksesta
(Fruikkari 2.3.2006 klo 11.09):
>>Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.Kauppataseen vaje ei ole kansantuotetta tärkeämpi. Isänmaanystävänä olet varmaan valmis uhraamaan suuren osan elintasostasi kauppataseen ylijäämän lisäämiseksi, mutta voin vakuuttaa että suurin osa kansasta nostaa mieluummin elintasoa kuin kauppataseen ylijäämää.
Suomen maatalous oli tietenkin vielä kannattamattomampaa ennen EU-jäsenyyttä. Ota huomioon viljelijöiden määrä, tilakoko ja hinnat. Eikös tuetusta hinnasta olla siirrytty enemmän suoraan tukeen? Ja eikös tilakoot ole suurentuneet ja viljelijämäärät pienentyneet niistä ajoista? Joten miten ihmeessä pienempi tilakoko ja samassa suurempi määrä tekijöitä on voinut olla nykyistä tolkuttomasti tuottavampia?
Puheesi ylikansallisista ja kasvottomista saalistusvoimista on aika naiivi. Ylikansallisuus paikallisilla ja sirpaleituneilla markkinoilla on erittäin hankalaa ja tehotonta. Jos taas jostain kumman syystä kävisi, niin voisimme silloin ostaa tuottavalla työllä ansaitsemillamme rahoilla näiden firmojen osakkeita ja pääsisimme osallisiksi tuottoihin, samalla saisimme äänivaltaa, joten pääsisimme vaikuttamaan esimerkiksi toiminnan eetisyyteen.
Näin ehkä kauppataseen vaje hetkellisesti kasvaisi, mutta tulomme kasvaisivat. - 123
Fruikkari kirjoitti:
Mitä tarkoittaa huomattavasti enemmän? Meillähän on myös kansalliset tuet! Jos vaikka Ranskassa tuottavuus on moninkertainen, niin silloinhan suuremmalla tuella elävä paikallinen viljelijä olisi melkoinen miljonääri.
Täällä on jo moneen kertaan sanottu ,että tukien ansiosta teollisuus saa esim. vehnän samaan hintaan kuin vuonna -75.Kerro miksi elintarvikkeiden hinnat vaikkapa tuotujen elintarvikkeiden hinnat eivät ole samoja kuin 31 v. sitten? Kuinka moni työssäkäyvä pystyisi elättämään perheensä -75 vuoden palkoilla.Tästä näkee selvästi ,että tuki menee teollisuuden ja ruokaa syövien tukemiseen.Sinun täytyy olla todella katkera ihminen,kun jankkaat aina samaa.
- Fruikkari
123 kirjoitti:
Täällä on jo moneen kertaan sanottu ,että tukien ansiosta teollisuus saa esim. vehnän samaan hintaan kuin vuonna -75.Kerro miksi elintarvikkeiden hinnat vaikkapa tuotujen elintarvikkeiden hinnat eivät ole samoja kuin 31 v. sitten? Kuinka moni työssäkäyvä pystyisi elättämään perheensä -75 vuoden palkoilla.Tästä näkee selvästi ,että tuki menee teollisuuden ja ruokaa syövien tukemiseen.Sinun täytyy olla todella katkera ihminen,kun jankkaat aina samaa.
No, mikä muu ala saa suuren osan tuloistaan tukena?
Muutenkin vuoden 1975 ja vuoden 2006 vertailu on ihan hyödytöntä. Koko muu yhteiskunta on muuttunut siitä, mutta maatalous ei. Ilmoittamassasi arvossa diskonttaus on kuitenkin ottanut huomioon arvonmuutokset, kuten palkkakehityksen ja muun hintakehityksen, joten tietosi mukaan tulotaso on pysynyt samana ja vain tuki on kasvanut.
Jos taas arvoja ei ole diskontattu, niin silloin vertailu on täysin mahdotonta.
Jos taas tarkoitat teollisuuden ja kaupan saavan hyötyä hinnoista, niin kyllä ne saisivat sen hyödyn (vähän suurempanakin) myös ulkomailta. - kyllä
Fruikkari kirjoitti:
No, mikä muu ala saa suuren osan tuloistaan tukena?
Muutenkin vuoden 1975 ja vuoden 2006 vertailu on ihan hyödytöntä. Koko muu yhteiskunta on muuttunut siitä, mutta maatalous ei. Ilmoittamassasi arvossa diskonttaus on kuitenkin ottanut huomioon arvonmuutokset, kuten palkkakehityksen ja muun hintakehityksen, joten tietosi mukaan tulotaso on pysynyt samana ja vain tuki on kasvanut.
Jos taas arvoja ei ole diskontattu, niin silloin vertailu on täysin mahdotonta.
Jos taas tarkoitat teollisuuden ja kaupan saavan hyötyä hinnoista, niin kyllä ne saisivat sen hyödyn (vähän suurempanakin) myös ulkomailta.Suuren osan tuloistaan saa tukena mm. sosiaali-, terveys- ja opetusala.
- ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Fruikkari kirjoitti:
No, mikä muu ala saa suuren osan tuloistaan tukena?
Muutenkin vuoden 1975 ja vuoden 2006 vertailu on ihan hyödytöntä. Koko muu yhteiskunta on muuttunut siitä, mutta maatalous ei. Ilmoittamassasi arvossa diskonttaus on kuitenkin ottanut huomioon arvonmuutokset, kuten palkkakehityksen ja muun hintakehityksen, joten tietosi mukaan tulotaso on pysynyt samana ja vain tuki on kasvanut.
Jos taas arvoja ei ole diskontattu, niin silloin vertailu on täysin mahdotonta.
Jos taas tarkoitat teollisuuden ja kaupan saavan hyötyä hinnoista, niin kyllä ne saisivat sen hyödyn (vähän suurempanakin) myös ulkomailta.kulttuuri on täysin tuettua (ooppera)
- Viljelijä
Fruikkari kirjoitti:
Kauppataseen vaje ei ole kansantuotetta tärkeämpi. Isänmaanystävänä olet varmaan valmis uhraamaan suuren osan elintasostasi kauppataseen ylijäämän lisäämiseksi, mutta voin vakuuttaa että suurin osa kansasta nostaa mieluummin elintasoa kuin kauppataseen ylijäämää.
Suomen maatalous oli tietenkin vielä kannattamattomampaa ennen EU-jäsenyyttä. Ota huomioon viljelijöiden määrä, tilakoko ja hinnat. Eikös tuetusta hinnasta olla siirrytty enemmän suoraan tukeen? Ja eikös tilakoot ole suurentuneet ja viljelijämäärät pienentyneet niistä ajoista? Joten miten ihmeessä pienempi tilakoko ja samassa suurempi määrä tekijöitä on voinut olla nykyistä tolkuttomasti tuottavampia?
Puheesi ylikansallisista ja kasvottomista saalistusvoimista on aika naiivi. Ylikansallisuus paikallisilla ja sirpaleituneilla markkinoilla on erittäin hankalaa ja tehotonta. Jos taas jostain kumman syystä kävisi, niin voisimme silloin ostaa tuottavalla työllä ansaitsemillamme rahoilla näiden firmojen osakkeita ja pääsisimme osallisiksi tuottoihin, samalla saisimme äänivaltaa, joten pääsisimme vaikuttamaan esimerkiksi toiminnan eetisyyteen.
Näin ehkä kauppataseen vaje hetkellisesti kasvaisi, mutta tulomme kasvaisivat.Taaskaan et pystynyt esittämään mitään fucktaa väitteillesi kuten Jorma Jaakkola. Turhaa lässytystä...
- 123
Fruikkari kirjoitti:
No, mikä muu ala saa suuren osan tuloistaan tukena?
Muutenkin vuoden 1975 ja vuoden 2006 vertailu on ihan hyödytöntä. Koko muu yhteiskunta on muuttunut siitä, mutta maatalous ei. Ilmoittamassasi arvossa diskonttaus on kuitenkin ottanut huomioon arvonmuutokset, kuten palkkakehityksen ja muun hintakehityksen, joten tietosi mukaan tulotaso on pysynyt samana ja vain tuki on kasvanut.
Jos taas arvoja ei ole diskontattu, niin silloin vertailu on täysin mahdotonta.
Jos taas tarkoitat teollisuuden ja kaupan saavan hyötyä hinnoista, niin kyllä ne saisivat sen hyödyn (vähän suurempanakin) myös ulkomailta.ole mitenkään diskontattu.Selasin vanhoja veroilmoituksia; vuodelta -75 vehnästä on maksettu 62p kilolta,se on sama 10 snt mitä saamme vehnästä nyt.Keskipalkka oli silloin 2000 mk kuussa.Kuten sanoin viljan hinta on nyt sama 10 snt ilman tukia ,mutta keskipalkka 2500 euroa.Maidon tuottajahinta oli silloin 1 mk litra.Samana vuonna on ostettu öljysäiliö,se maksoi silloin 1600 mk ,nyt et saa sitä 1600 eurolla.
Miten teollisuus voi saada hyödyn ulkomailta ,jos esim vehnän tuottajahinta Tanskassa ja Ruotsissa ja Saksassa on korkeampi kuin meillä,rahdit vielä päälle.
Suomennan vielä ;1975 keskipalkalla sait 3330 kg vehnää,2006 saat keskipalkalla 25000 kg vehnää.
Ehkä viisaimmat tajuavat,ettei maatalous voi tuottaa Euroopassa viljaa 31v takaisilla hinnoilla ilman tukia tai viljan hinna kaksinkertaistamista. - jorm mikset
jorma.jaakkola kirjoitti:
Kysymys oikeutuksesta
(Fruikkari 2.3.2006 klo 11.09):
>>Tämä taitaa tarkoittaa sitä, että viljely Suomessa on ihan järjetöntä voimavarojen haaskausta.etene poliittisella urallasi? olet populisti niinkuin fruikkarikin. Yrität nähdä asioista laajemmin, mutta teet niin toinen silmä kiinni. Ihmettelen vain miten sinun "faktojasi" pidetään tällä palstalla jotenkin arvossaan, eikä osata kyseenalaistaa sinunkin "faktojasi". ( en kuitenkaan väitä ettetkö olisi joissain asioissa oikeassa)
- hyvällä
123 kirjoitti:
periaatteella pitäisi esim suomen koko paperi ja metsäteollisuus siirtää esim Saksaan.Juuri viime kuussa todettiin että siellä työn tuottavuus on suurempi kuin meillä ja sairaspoissaolot vain murto-osa siitä mitä meillä on.Loppuisi paperimiesten joululahjatukeminen.
vauhdilla ole ulkomaille tuo sahateollisuus menossa!
- Paalinpyörittäjä
jorm mikset kirjoitti:
etene poliittisella urallasi? olet populisti niinkuin fruikkarikin. Yrität nähdä asioista laajemmin, mutta teet niin toinen silmä kiinni. Ihmettelen vain miten sinun "faktojasi" pidetään tällä palstalla jotenkin arvossaan, eikä osata kyseenalaistaa sinunkin "faktojasi". ( en kuitenkaan väitä ettetkö olisi joissain asioissa oikeassa)
ainakin esittää selviä faktatietoja, jotka on helposti tarkistettavissa ja olemassa kun taas ruikkari tyytyy kommentoimaan asioita oman filosofiansa mukaan ilman mitään todennettavissa olevia tietoja tai tietolähteitä.
- jos on
kyllä kirjoitti:
Suuren osan tuloistaan saa tukena mm. sosiaali-, terveys- ja opetusala.
maatalous on yritys toimintaa , sosiaali- terveys- ja opetusala ihan muuta . ei niitä voi verrata keskenään tässä asiassa .
- Fruikkari
123 kirjoitti:
ole mitenkään diskontattu.Selasin vanhoja veroilmoituksia; vuodelta -75 vehnästä on maksettu 62p kilolta,se on sama 10 snt mitä saamme vehnästä nyt.Keskipalkka oli silloin 2000 mk kuussa.Kuten sanoin viljan hinta on nyt sama 10 snt ilman tukia ,mutta keskipalkka 2500 euroa.Maidon tuottajahinta oli silloin 1 mk litra.Samana vuonna on ostettu öljysäiliö,se maksoi silloin 1600 mk ,nyt et saa sitä 1600 eurolla.
Miten teollisuus voi saada hyödyn ulkomailta ,jos esim vehnän tuottajahinta Tanskassa ja Ruotsissa ja Saksassa on korkeampi kuin meillä,rahdit vielä päälle.
Suomennan vielä ;1975 keskipalkalla sait 3330 kg vehnää,2006 saat keskipalkalla 25000 kg vehnää.
Ehkä viisaimmat tajuavat,ettei maatalous voi tuottaa Euroopassa viljaa 31v takaisilla hinnoilla ilman tukia tai viljan hinna kaksinkertaistamista.Ilman diskonttausta tuo kertoo sitten vaan sen, että ennen tuotantoa tuettiin hinnoissa ja maanviljelijällä meni hyvin silloinkin. Nyt taas viljelijän tulo tulee myös suorista tuista.
Fruikkari kirjoitti:
Kauppataseen vaje ei ole kansantuotetta tärkeämpi. Isänmaanystävänä olet varmaan valmis uhraamaan suuren osan elintasostasi kauppataseen ylijäämän lisäämiseksi, mutta voin vakuuttaa että suurin osa kansasta nostaa mieluummin elintasoa kuin kauppataseen ylijäämää.
Suomen maatalous oli tietenkin vielä kannattamattomampaa ennen EU-jäsenyyttä. Ota huomioon viljelijöiden määrä, tilakoko ja hinnat. Eikös tuetusta hinnasta olla siirrytty enemmän suoraan tukeen? Ja eikös tilakoot ole suurentuneet ja viljelijämäärät pienentyneet niistä ajoista? Joten miten ihmeessä pienempi tilakoko ja samassa suurempi määrä tekijöitä on voinut olla nykyistä tolkuttomasti tuottavampia?
Puheesi ylikansallisista ja kasvottomista saalistusvoimista on aika naiivi. Ylikansallisuus paikallisilla ja sirpaleituneilla markkinoilla on erittäin hankalaa ja tehotonta. Jos taas jostain kumman syystä kävisi, niin voisimme silloin ostaa tuottavalla työllä ansaitsemillamme rahoilla näiden firmojen osakkeita ja pääsisimme osallisiksi tuottoihin, samalla saisimme äänivaltaa, joten pääsisimme vaikuttamaan esimerkiksi toiminnan eetisyyteen.
Näin ehkä kauppataseen vaje hetkellisesti kasvaisi, mutta tulomme kasvaisivat.'
Fruikkari käski päivittää tietoni. Päivitin jo toissailtana. Maikkarin talousuutiset (1.3.2006) kertoivat viimeisenkin virkkeen; jonka vuoksi etsin tiedon netistä:
>>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen.>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen.Fruikkari kirjoitti:
Kauppataseen vaje ei ole kansantuotetta tärkeämpi. Isänmaanystävänä olet varmaan valmis uhraamaan suuren osan elintasostasi kauppataseen ylijäämän lisäämiseksi, mutta voin vakuuttaa että suurin osa kansasta nostaa mieluummin elintasoa kuin kauppataseen ylijäämää.
Suomen maatalous oli tietenkin vielä kannattamattomampaa ennen EU-jäsenyyttä. Ota huomioon viljelijöiden määrä, tilakoko ja hinnat. Eikös tuetusta hinnasta olla siirrytty enemmän suoraan tukeen? Ja eikös tilakoot ole suurentuneet ja viljelijämäärät pienentyneet niistä ajoista? Joten miten ihmeessä pienempi tilakoko ja samassa suurempi määrä tekijöitä on voinut olla nykyistä tolkuttomasti tuottavampia?
Puheesi ylikansallisista ja kasvottomista saalistusvoimista on aika naiivi. Ylikansallisuus paikallisilla ja sirpaleituneilla markkinoilla on erittäin hankalaa ja tehotonta. Jos taas jostain kumman syystä kävisi, niin voisimme silloin ostaa tuottavalla työllä ansaitsemillamme rahoilla näiden firmojen osakkeita ja pääsisimme osallisiksi tuottoihin, samalla saisimme äänivaltaa, joten pääsisimme vaikuttamaan esimerkiksi toiminnan eetisyyteen.
Näin ehkä kauppataseen vaje hetkellisesti kasvaisi, mutta tulomme kasvaisivat.'
Bruttokansantuote kasvoi 2,1 prosenttia
Helsingin sanomat 1.3.2006
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Bruttokansantuote kasvoi 21 prosenttia/1135218971135
Julkaistu: 10:23
Bruttokansantuote kasvoi ennusteiden mukaisesti viime vuonna 2,1 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 2004 päästiin vielä 3,6 prosenttiin.
Vuonna 2005 bkt eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvon lisäys oli yhteensä 155 miljardia euroa.
Kasvu taittui hetkeksi toisella neljänneksellä paperiteollisuuden työkiistan vuoksi, mutta kolmannella ja neljännellä neljänneksellä se alkoi uudelleen.
Loka-joulukuussa bkt kasvoi 0,9 prosenttia verrattuna edelliseen neljännekseen.
Kasvua selittävät edellisen vuoden tapaan etenkin kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien lisääntyminen.
Yksityisten ihmisten kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Uusia autoja hankittiin maltillisesti, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa sekä huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Näin kävi siitä huolimatta, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot eivät juurikaan kasvaneet.
Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat kaksi prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien määrä sen sijaan pieneni hieman. Asuinrakennuksiin sijoitettiin neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta muita taloja rakennettiin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Julkiset investoinnit supistuivat.
Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia. Arvonlisäveron kasvu oli viisi prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes seitsemän prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia.
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Vuonna 2004 vastaava luku oli 44,3 prosenttia.
Lisää aiheesta:
Julkaistu: 31.10.2005 lehdessä osastolla Talous
Pitkät ennusteet Suomen talouden tulevaisuudesta eroavat kuin yö päivästä
Osa ekonomisteista uskoo väestön ikääntymisen johtavan supistuvan työvoiman aiheuttamaan kriisiin.
Toiset luottavat, että teknologian kehitys tuo riittävästi talouskasvua ja pelastaa Suomen pulasta.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Pitk%C3%A4t ennusteet Suomen talouden tulevaisuudesta eroavat kuin y%C3%B6 p%C3%A4iv%C3%A4st%C3%A4/1135218971365
HELENA RANTA-AHO
Tätä ja ensi vuotta luotaavista suhdanne-ennusteista ei yleensä löydä eroja etsimälläkään. Esimerkiksi tänä vuonna useimmat ennustajat arvioivat, että bruttokansantuote kasvaa noin kaksi prosenttia ja ensi vuonna runsaat kolme.
Pitkät talousennusteet ovat eri maata. Nämä 20, 30 tai jopa 50 vuotta tulevaisuuteen kurkottavat ennusteet paljastavat ekonomistien - ja heidän taustaorganisaatioidensa - näkemyserot.
Osa ekonomisteista varoittaa tulevasta kriisistä. Toiset luottavat siihen, että teknologia pelastaa meidät pulasta.
Yksi pitkiin ennusteisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on työikäisen väestön väheneminen. Oikeasti kukaan ei tiedä, mitä kaikkea se yhteiskunnassa muuttaa, koska kenelläkään ei ole siitä kokemusta. Yhtä vähän tiedetään, millainen talouspolitiikka tällaiseen tilanteeseen sopii.
Ekonomistit korostavatkin pitkiin ennusteisiin liittyvää epävarmuutta. Yhtään mallia tai ennustetta ei synny ilman oletuksia, pelkistyksiä ja tutkijoiden harkintaan perustuvia ratkaisuja.
Tutkijoiden mielestä pitkän ajan ennusteita pitää käyttää ennen muuta ajattelun apuvälineinä, ei tarkkoina näkemyksinä tulevasta.
Nämä varaukset unohtuvat usein julkisuudessa - ja poliitikkojen puheissa. Ennusteet lakkaavat kuulostamasta epävarmoilta näkemyksiltä ja muuttuvat varmaksi tiedoksi: jos ei nyt tehdä näin, niin tulevaisuudessa käy noin.
Vaihtoehtolaskelmat erilaisista kehityspoluista eivät välttämättä anna kovin monipuolista kuvaa tulevaisuudesta, mutta niiden perusteella on helpompi tehdä päätöksiä.
"Päättäjiltä toivoisi lisää kykyä sietää epävarmuutta. Me tutkijat voisimme taas tehdä läpinäkyvämpiä ennusteita ja tuoda niihin liittyvät oletukset ja tutkijan harkintaan perustuvat valinnat nykyistä paremmin esille", Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Seija Ilmakunnas kiteyttää.
Se, mitä tänään päätetään tehdä vaikkapa eläkejärjestelmälle tai terveydenhoitopalveluille tai miten koulutusta ja tutkimusta tuetaan, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten suomalaisilla menee vuonna 2030.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen erottuu ekonomistien joukosta optimistina, jonka mukaan eläkepommi ei räjähdä käsiin, jos talous pysyy kahden prosentin kasvu-uralla.
Hän on eri mieltä monen kollegansa kanssa siitäkin, miten eläke- ja terveydenhoitomenoja pitäisi laskea ja arvioida.
Viime vuoden lopulla Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehti julkaisi Parkkisen artikkelin, jossa hän esitti laskelmia väestön vanhenemisesta aiheutuvista nettomenoista yhteiskunnalle. Parkkinen sai yhteiskunnan taakan näyttämään olennaisesti kevyemmältä kuin bruttotarkasteluissa.
Tässä yhteydessä netto tarkoittaa sitä, että julkisista menoista vähennetään valtiolle ja kunnille palautuvat verot ja muut maksut.
Parkkinen sai kipakoita vastauksia kollegoiltaan.
Parkkisen oletuksia kansantuotteen kasvuvauhdista pidettiin kyseenalaisina, hänen mittaustapaansa nimitettiin hyödyttömäksi, teknisesti virheelliseksi ja harhaanjohtavaksi.
Parkkinen epäilee, että harras usko vanhuusmenopommiin on todellinen syy poikkeuksellisen ärjyyn palautteeseen.
Parkkisen arvostelijoilla onkin huomattavasti synkempi näkemys tulevasta:
"Pelkäämme pahoin, että ikääntymis- ja eläkeongelmat sysäävät talouden kiristyvän verotuksen ja supistuvan työvoiman tarjonnan oravanpyörään, josta ulospääsy on mahdollista vain pahan kriisin kautta", kirjoittavat Oulun yliopiston kansantalouden professori Mikko Puhakka ja Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren Parkkisen artikkelia kommentoidessaan.
Kasvavista veropaineista ja talouden kasvun hiipumisesta ollaan huolissaan myös Etlassa.
"Kunnat ovat olleet jo joitakin vuosia rahoitusalijäämäisiä ja kunnallisveroäyrien nousupaineet ovat tuntuvia. Nyt myös valtion talous on kääntymässä alijäämäiseksi. Vaarana on, että Suomi luisuu kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle", arvioi Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman.
Kaikkien ennusteiden ytimessä ovat vanhusmenojen kasvu tulevaisuudessa ja oletukset talouden kasvusta.
Pitäisikö nyt ensisijaisesti keskittyä säästämään ja leikkaamaan yhteiskunnan palveluita, jotta Suomi jaksaa elättää vanhuksensa myös tulevaisuudessa?
Vai olisiko tärkeämpää tukea koulutusta ja tutkimusta, jotta talouskasvu voisi pelastaa meidät pulasta?
Jos Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen ekonomistilta Jukka Jalavalta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professorilta Matti Pohjolalta kysyy, niin oikea vastaus on ilman muuta jälkimmäinen.
Heidän mielestään tulevien vuosikymmenien elintasoon vaikuttaa eniten teknologian ja tuottavuuden kehitys.
"Uusi teknologia merkitsee taloudessa samaa kuin uudet reseptit ruuanlaitossa. Uusien reseptien avulla voi tehdä kokonaan uusia ruokia tai valmistaa entisiä uudella tavalla. Sata vuotta sitten sähkön käyttöönotto tuotti uusia reseptejä, nyt saman tekee tietotekniikka", Pohjola havainnollistaa.
Hän muistuttaa, että talouskasvu on jo pitkään ollut tuottavuuden paranemisen varassa ja on sitä edelleen. Parhaimmillaan tuottavuus on noussut Suomessa viitisen prosenttia vuodessa, viime vuosina vain puolet tästä.
Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että vähemmällä väellä tai vähemmin työtunnein saadaan entistä enemmän aikaiseksi. Näin yleensä käy, kun käyttöön otetaan entistä parempia koneita ja osaavampaa väkeä.
Pohjolan mielestä poliitikkojen tulisi kantaa enemmän huolta tuottavuudesta kuin väestön ikääntymisestä.
Jalava ja Pohjola osoittavat, että teknologian kehitys vaikuttaa tuottavuuteen ylivoimaisesti eniten.
Kaksikko päätyy vuoteen 2030 ulottuvissa laskelmissaan siihen, että tuottavuus kasvaa lähivuosina parin prosentin vuosivauhtia, minkä jälkeen vauhti kiihtyy 2,5 prosenttiin vuodessa.
Teknologian kehityksen ennustaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Vielä vaikeampaa on onnistua tukemaan sitä oikealla tavalla. "Vaarana on, että Suomi luisuu kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle" Nyt tehtävät päätökset
vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten suomalaisilla menee 2030.
Tilastokeskuksen tiedote 1.3.2006:
http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_016_2006-03-01.html
· Etusivu
· Viikkokalenterit
· Tilastojen julkistamiskalenterit
· Tiedotteet ja tilastojulkistukset
· Tapahtumia
· Ajankohtaispoimintoja
· Avoimet työpaikat
· Tilastoalan ajankohtaislinkkejä
· Uutis- ja mediapalvelut
· Yhteystiedot
· Koulutuspalvelut
· Tilastokirjasto
Tiedote 1.3.2006
Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 2,1 prosenttia
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2,1 prosenttia vuonna 2005. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli viime vuonna 155 miljardia euroa.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuotanto oli 0,4 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote pieneni paperiteollisuuden työkiistasta johtuen 1,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvoi jälleen 2,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia.
Bruttokansantuotteen volyymin muutokset 1996 - 2005, %
Kysynnän kasvu oli viime vuonna edellisen vuoden tapaan kotitalouksien kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen. Viennin määrä kasvoi 7 prosenttia ja tuonnin määrä runsaat 10 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,4 prosenttia. Uusien autojen hankinta jatkui maltillisena, mutta kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa, huonekaluja ja muita sisustustarvikkeita ostettiin runsaasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 8,5 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 7 prosenttia. Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi puolitoista prosenttia.
Kiinteät investoinnit lisääntyivät vajaat 2 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien yhteismäärä pieneni 5,5 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4 prosenttia, mutta muita talonrakennuksia pystytettiin 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Julkiset investoinnit supistuivat 6 prosenttia.
Alkutuotannon määrä kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Jalostuselinkeinojen tuotanto pieneni vajaan prosentin edellisestä vuodesta. Alkukesän työselkkauksen johdosta puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli lähes 10 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Palvelualoilla tuotanto kasvoi 3 prosenttia. Talonrakentaminen lisääntyi 5,4 prosenttia.
Yritysten voitot alenivat hieman
Yritysten toimintaylijäämä kasvoi yhden prosentin edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo väheni 4 prosenttia edellisen vuoden ennätystasosta. Yrittäjätulo vastaa karkeasti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua. Välittömiä veroja yritykset maksoivat saman verran kuin edellisenä vuonna.
Osinkoja yritykset sen sijaan maksoivat 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, ilmeisesti osinkojen muuttuneen verokohtelun takia. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan kasvoivat viime vuonna 5 prosenttia. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli runsaat 5 miljardia euroa ylijäämäinen, missä oli vähennystä edellisvuodesta runsas miljardi euroa.
Kotitalouksien reaalitulot eivät juuri kasvaneet
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 1,6 prosenttia ja reaalisesti vain 0,4 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu 4,6 prosenttia. Yrittäjätulot säilyivät edellisen vuoden tasolla. Kokonaistulojen vaatimattomaan kasvuun oli useita syitä. Maksetut välittömät verot kasvoivat 5 prosenttia, mistä osa aiheutui siitä, että myös osingot tulivat verollisiksi. Samaan aikaan kotitalouksien osinkotulot vähenivät 15 prosenttia.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 5 prosenttia. Säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon muuttui negatiiviseksi ja oli -0,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 2,8 prosenttia. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen.
Julkisyhteisöjen ylijäämä neljä miljardia
Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna miljardi euroa ylijäämäinen. Valtion verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia, arvonlisäveron kasvu oli 5 prosenttia. Tulonsiirrot kunnille kasvoivat lähes 7 prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli runsaat miljardi euroa alijäämäinen, hieman enemmän kuin valtionhallinto oli ylijäämäinen. Rahoitusasema oli nyt viidettä vuotta alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu oli 4 prosenttia.
Yhteensä julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä oli 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2005. EMU-velka oli 41,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli edellisen vuoden tasolla, 50,7 prosenttia. Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen osuus bruttokansantuotteesta kohosi viime vuonna 44,5 prosenttiin. Vuonna 2004 vastaava luku oli 44,3 prosenttia.
Lähde: Kansantalouden tilinpito, ennakkotietoja, vuosi 2005 ja 4. neljännes.jorm mikset kirjoitti:
etene poliittisella urallasi? olet populisti niinkuin fruikkarikin. Yrität nähdä asioista laajemmin, mutta teet niin toinen silmä kiinni. Ihmettelen vain miten sinun "faktojasi" pidetään tällä palstalla jotenkin arvossaan, eikä osata kyseenalaistaa sinunkin "faktojasi". ( en kuitenkaan väitä ettetkö olisi joissain asioissa oikeassa)
'
En ole politikko, enkä populisti.
Nimimerkki kirjoitti:
>>Ihmettelen vain miten sinun "faktojasi" pidetään tällä palstalla jotenkin arvossaan, eikä osata kyseenalaistaa sinunkin "faktojasi".- 123
Fruikkari kirjoitti:
Ilman diskonttausta tuo kertoo sitten vaan sen, että ennen tuotantoa tuettiin hinnoissa ja maanviljelijällä meni hyvin silloinkin. Nyt taas viljelijän tulo tulee myös suorista tuista.
minulle ja muille ,olisi hauskaa tietää miten se muuttaa tosiasioita.KYLLÄ tulee suoria tukia ja nimenomaan siksi että viljan hinta on samalla tasolla kuin 31 vuotta sitten.Meinaatko todellakin että kukaan Euroopassa pystyy viljelemään ilman tukia 2006 vuoden kustannustasolla ja myymään tuotteensa 1975 hintatasoon.Oman uskottavuutesi vuoksi diskonttaa kuten lupasit ,jotta näemme tuloksen.
Lähtökohdat olivat siis : vehnä 1975 10 snt kilo,palkat 350 euroa kk.Vehnä 2006 10 snt kilo,palkat 2500 euroa kk.OLE HYVÄ. - Fruikkari
jorma.jaakkola kirjoitti:
'
Fruikkari käski päivittää tietoni. Päivitin jo toissailtana. Maikkarin talousuutiset (1.3.2006) kertoivat viimeisenkin virkkeen; jonka vuoksi etsin tiedon netistä:
>>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen.>Viennin määrä kasvoi seitsemän prosenttia ja
tuonnin kymmenen.Tarkoitin, että olisi järkevää olla ajattelematta maailmaa eri linnakkeina, joissa Suomi on yksi muiden joukossa taistelemassa osastaan. Selvittäisit mielessäsi mitä on suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ulkomaankaupassa ja mitä hyötyjä ulkomaankauppa tuo tullessaan.
Fruikkari kirjoitti:
Tarkoitin, että olisi järkevää olla ajattelematta maailmaa eri linnakkeina, joissa Suomi on yksi muiden joukossa taistelemassa osastaan. Selvittäisit mielessäsi mitä on suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ulkomaankaupassa ja mitä hyötyjä ulkomaankauppa tuo tullessaan.
Fruikkari:
>>Tarkoitin, että olisi järkevää olla ajattelematta maailmaa eri linnakkeina, joissa Suomi on yksi muiden joukossa taistelemassa osastaan. Selvittäisit mielessäsi mitä on suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ulkomaankaupassa ja mitä hyötyjä ulkomaankauppa tuo tullessaan.- Fruikkari
jorma.jaakkola kirjoitti:
Fruikkari:
>>Tarkoitin, että olisi järkevää olla ajattelematta maailmaa eri linnakkeina, joissa Suomi on yksi muiden joukossa taistelemassa osastaan. Selvittäisit mielessäsi mitä on suhteellinen etu ja absoluuttinen etu ulkomaankaupassa ja mitä hyötyjä ulkomaankauppa tuo tullessaan.Suomalaisen suosiminen on laitonta. Eikö se jo kerro aika paljon?
Maatalouden kohdalla vapautuvat tuet voitaisiin vaikka sijoittaa ulkomaisiin firmoihin, joista saisimme sitten arvonnousuna ja osinkoina sitä ns. menetettyä rahaa takaisin.
Parhaiten kuitenkin raha tuottaisi, jos entistä tukirahaa ei kerättäisi enää kansalta.
Pitäisin elintarvikkeita pahempana vuotona pääomavuotoja ulkomaille. - mami50
Fruikkari kirjoitti:
Suomalaisen suosiminen on laitonta. Eikö se jo kerro aika paljon?
Maatalouden kohdalla vapautuvat tuet voitaisiin vaikka sijoittaa ulkomaisiin firmoihin, joista saisimme sitten arvonnousuna ja osinkoina sitä ns. menetettyä rahaa takaisin.
Parhaiten kuitenkin raha tuottaisi, jos entistä tukirahaa ei kerättäisi enää kansalta.
Pitäisin elintarvikkeita pahempana vuotona pääomavuotoja ulkomaille."Pitäisin elintarvikkeita pahempana vuotona pääomavuotoja ulkomaille."
Sitten jos ruoka tuotaisiin ulkomailta niin se olisi pääomavuoto ulkomaille. Ja kohta olisi suomen pussit tyhjät. mami50 kirjoitti:
"Pitäisin elintarvikkeita pahempana vuotona pääomavuotoja ulkomaille."
Sitten jos ruoka tuotaisiin ulkomailta niin se olisi pääomavuoto ulkomaille. Ja kohta olisi suomen pussit tyhjät.'
Erään lehden pääkirjoituksessa luki viime kuussa:
Portugalaisen tomaatin ostaminen on isänmaallista.
Kyllä ihmettelin/ihmettelen tällaista järjen juoksua.
Miten ihmeessä Portugalin kansantalouden kasvattaminen suomalaisten kuluttajien rahoilla kasvattaa Suomen hyvinvointia?
Lisäksi pitää muistaa, että
1. Portugalin tomaatin kasvatusta tuetaan suomalisen veronmaksajan rahoilla
2. Kuljetukseen menee rahaa ja ympäristö saastuu samalla.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin579507Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh173921Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa
Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r313191Kysely lieksan miehille
Olemme tässä pohtineet tällaista asiaa, että miten on. Tästä nyt on paljon ollut juttua julkisuudessakin aina sanomaleht902506Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1142090Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta
kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.3971991Saan kengurakkaan kotiin viikon päästä
Mitä tapahtui? Martina hehkutti tätä stoorissaan reilu viikko sitten, mutta eipä aussimiestä Suomessa näkynyt, vaan tapa2421511FinFamin ryhmät
Älkää hyvät ihmiset luottako tähän tahoon. Ryhmiä on, mutta eivät ne toimi. Ihmisiä savustetaan ulos, vaikka näissä piir01351Osmo Peltola voitti ansaitusti Kultaisen Venlan - Kirvoitti yleisöltä mahtavan reaktion!
JEE, onnea Osmo! Osmo Peltola voitti Vuoden esiintyjän Kultainen Venla -palkinnon. Isä-Peltsin ja Osmon luontoseikkailu731148Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I101125