Jos maapallo olisi pallokartta, niin se kerros ilmakehästä, jossa ihminen pystyy hengittämään ilman happipulloja, olisi yhtä ohut kuin lakkakerros pallokartan pinnassa. Siihen me kuitenkin, hiukkasten lisäksi tuppaamme vuosittain myös lähes 100 miljoonaa tonnia rikkidioksidia. Kaikki mitä maailman piiput puhaltavat ulos, lakkakerros hengittää sisään. Rikkidioksidi muodostaa muutamassa tunnissa tai vuorokaudessa ilman hapen ja kosteuden kanssa rikkihappoa, hoo-kaks-es-oo-nelosta, kuten koulussa opetettiin. Se laskeutuu sateen mukana takaisin maan päälle, metsiin ja järviin. Ihminen viisaudessaan tuottaa 70 kertaa enemmän rikkidioksidia kuin sen ainoa suoranainen luonnollinen lähde, tulivuoret. Välillisesti rikkidioksidia muodostuu kylläkin myös maatumis- ja lahoamisprosesseissa. Syyllisiä ovat liikenne, teollisuus ja energiatuotanto, pahinta hiilen ja öljytuotteiden eli fossiilisten polttoaineiden polttaminen. Ilmakehän säilymistä ajatellen hiili on öljyä pahempi peikko, sillä öljy loppuu ajoissa, mutta hiiltä uhkaa riittää vielä vuosisatoja. Ihmiskunta ei kuitenkaan tyydy tähän sottaamiseen vaan tuppaa ilmakehään hiukkasten ja rikin lisäksi muutakin. Ohut lakkakerros saa vastaanottaa vuosittain myös 60 miljoonaa tonnia typpioksideja, jotka syntyvät, kun ilman typpi ja happi yhtyvät palamisprosessissa. Ja kun nämä typpioksidit puolestaan takertuvat ilman vapaaseen happeen ja reagoivat auringon ultraviolettisäteiden kanssa syntyy otsonia. Otsoni on äkäinen aine, joka iloisesti reagoi muiden aineiden kanssa. Liian suurina pitoisuuksina se pystyy vaurioittamaan niin erilaisia pintamateriaaleja kuin metsiä ja kasveja, neulasia ja lehtiä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vuoksi on myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus viime vuosisadan aikana kasvanut vähintään neljänneksellä. Tonneissa mitattuna ihminen tuottaa sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin kaikkia edellä mainittuja ilmansaasteita yhteensä. Pitkällä tähtäimellä tällä voi olla vaikutuksia ilmastoon. Puhutaan ns. kasvihuoneilmiöstä. Mutta mitä tekemistä tällä kaikella on ydinvoiman kanssa? Siinäpä se ei yhtään mitään...
ps. Yhdysvaltain kestävä energia politiikkahan ei enää rakenna ydinvoimaloita vaan uusia öljy- ja hiilivoimaloita...
ps. Yhdysvaltain kestävä energia politiikkahan ei enää rakenna ydinvoimaloita vaan uusia öljy- ja hiilivoimaloita...
Vastaukset 1
Vanhimmat
"nuclear hope"
Se lakkakerros painaa noin 5,1 x 10E15 tonnia.
Mainitsemasi 160 miljoonaa tonnia rikkidioksidia ja typpidioksidia muodostavat noin yhden 30 miljoonasosan siitä.
Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi siitä että niitä ei pitäisi päästää ilmakehään.
-.-