vanhemmille, kouluviranomaislle, päättäjille sekä vakavaa itsekritiikkiä
koko nykyiselle koulujärjestelmälle.
YLEN AVOIN YLIOPISTO -sivulta
......
"Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina
(yksilö ei sopeudu kouluympäristöön),
mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita)."
.........
koko nykyiselle koulujärjestelmälle.
YLEN AVOIN YLIOPISTO -sivulta
......
"Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina
(yksilö ei sopeudu kouluympäristöön),
mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita)."
.........
Vastaukset 22
Vanhimmat
kiitos siitä, ettet syyllistänyt tilanteesta meitä opettajia, joiden on opetettava noin 30 oppilaan ryhmiä!
kertaakaan aiemman historiamme aikana.
Siitä huolimatta kaikki eri;
esimerkiksi kasvatus-, opetutus-,
hoitoviranomaiset "huutavat",
kuinka täytyy säästää kaikessa; ei ole rahaa jne.
Ei ole todellakaan opettajan "vika",
jos luokkatilaan
(joka alunperin suunniteltiin esimerkiksi 20 oppilaalle)
SULLOTAAN säilöön 30 murkkuikäistä nuorta
saamaan oppia!???
Eihän siellä happikaan voi riittää sellaiselle määrälle ihmisiä.
Ei kateeksi käy opettaja "parkoja"
tänä päivänä eikä muitakaan ammattikasvattajia!
Mutta jos oppilas "oireilee" tai "kipuilee" koulussa, toivoisi edes jonkun viranomaistahon
miettivän tosissaan,
että johtuiko oppilaan "oireilu" tai "kipuilu"
koulusta vai jostakin muusta.
lapsen sopeutuminen kouluun ei aina onnistu, mutta joko ympäristöä voi muokata sopivammaksi tai sitten lasta voi muokata vähitellen tavoitteellisesti ympäristöön. Ollaan siis joko opetusmuodon valinnan kanssa tekemisissä tai opettajan ammattitaidon..
Isoakin luokkaa on helpompi opettaa jos kaikilla on työrauha. Rauhan saaminen on se temppu jolla mitataan opettajan ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä sekä viitsimistä ja tahtoa. Vähintään sama aika ja energia menee siihenkin että koittaa saada sen häiriksen olemaan häiritsemättä väärillä keinoilla jotka ei kanna hedelmää pitkälle, vain seuraavaan välituntiin.. Ongelma ei koskaan poistu se vain siirtyy eteenpäin ja kaikkien energiaa menee hukkaan pääasialta.
Oma lapseni oli ongelma opettajalle. Sattumalta vaihdoimme asuinpaikkaa ja samalla koulua ja oppilaasta tuli haaste opettajalle. Vuoden kuluttua lapsi oli kuin kuka tahansa oppilas - ainakin likimain... Kotoa käsin ei asiaan ollut mitään tehtävissä koska kyse ei ollut huonotapaisuudesta tms kasvatuksellisesta asiasta toisin kuin edellisen opettajan mielestä. Nyt on jo etukäteen sovittu mahdollisista joustoista oppiaineissa jos tarpeen eli painetta tulevasta ei ole.. Joustoa ja sopeutumista on siis olllut puolin ja toisin!
Mitä sitten opettaja teki? Muokkasi ympäristöä ihan konkreettisesti, asetti tavoitteita seuraavaan välkkään, seuraavaan päivään, koko viikkoon jne. Hommasta hyötyi koko luokka tosin lopulta jälkikäteen arvioiden ja selvästi kolme muuta oppilasta joiden suoritus parani samaan aikaan selkeästi! Mitään työajan ulkopuolista tms hän ei joutunut tekemään tai muuta ammattiin kuulumatonta.. Edelleen tästä ihmisestä kiitollisina voimme luottaa että asiat hoituvat jatkossakin kaikkien parhaaksi.
Toisaalta olemmehan aina tienneet että kiltit tytöt sopeutuvat ja pärjäävät koulussa paremmin kuin vilkkaat pojat? Pojat tai häirikkö siis sanelee saavatko tytötkään/kiltit opetusta vaikka työt/kiltit sitä ovat valmiit ottamaan vastaan. Ongelma on silloin lopulta koko luokalla..
Olen monessa kohtaa samaa miletä, MUTTA ..."Ollaan siis joko opetusmuodon valinnan kanssa tekemisissä tai opettajan ammattitaidon..." TAI PUUTTEELLISEN KOTIKASVATUKSEN, joka pitäisi olla listassasi ensimmäisenä - mielestäni.
Ongelmat koulussa johtuvat toisinaan myös siitä, että kotona olo on niin paljon vapaampaa kuin koulutyöskentely. Kyllä vanhemmilla on syytä mennä myös itseensä ja miettiä omia puutteitaan kasvattajina, eikä pelkästään löytää vikaa opettajista! Hyvinkasvatetut lapset kun osaavat olla asiallisesti sen "huonommankin" opettajan kanssa jostain syystä!
turha asettaa opettajille psykiatrian erityistaitoja. Häiriintyneet ja erityisen vaikeat lapset (äiti 4 - siis sinun lapsesi) tulisi antaa erityisopettajien ja psykiatrien käsittelyyn.
On kohtuutonta vaatia normaalilta luokanopettajalta joitain jumalaisia hullujenkäsittelytaitoja. Lisäksi niissä olosuhteissa ja sillä palkalla pitäisi mennä ihan vaan tasasen normaalilla menolla. Hullut ja häiriköt omiin koppeihin ja ovi lukkoon!
ihanaa kun luetaan mitä toinen kirjoittaa!! Ihanaa kun opettajanne ei huolehtinut että olisitten oppineet ymmärtämään lukemaanne... Pelastitte viimeisen loma-aamuni, olen parempi ihminen opetustenne jälkeen ja ymmärrän lapseni surkeuden.. illalla huikkaa murheeseen!!
Aina vika ei ole kasvatuksessa vaan se voi olla ihan oikea vika joka korjaantuu harjoituksilla ainakin osittain ja niitä harjoituksia tekee sitten oman alansa erityisosaajat ja he antavat myös opastusta sille luokanopettajalle tarvittaessa. Aina se ei oikeuta erityisopetukseen pääsyä kuten ei tuon vakavasti häiriintyneen hullun lapsenikaan kohdalla ollut toivoakaan! Täälläpäin suurimmalla osalla luokkia on 1-3 lasta joilla on oma opetussuunnitelma eriytettynä muista. Se ei näy arjessa muutta se tarkoittaa että heillä on jotakin vaikeutta verrattuna muihin lapsiin.
Hyvätapainen lapsi käyttäytyy koulussakin hyvin? Ihan varmasti, mutta jos häiriö luokassa merkitsee lapselle keskittymisen herpaantumista ja takaisin työn ääreen palaaminen on vaikeaa niin sellaiset äänekkäät hyvätapaisetkin saisi sulloa kai sitten jonnekkin häiritsemästä toisten keskittymistä? Aina siis se häiris ei ole oikea häiris vaan hänestä tulee sellainen muiden oppilaiden takia tai mistä minä tietäisin, niin minulle kerrottiin aikanaan kun lapsen ongelmia ratkottiin...
Oletteko tietoisia siitä, että jos lapsella on jotakin erityistä oppimiseen liittyvissä asioissa niin hän saa useimmiten erityisopetusta, puheterapeutin ohjausta ja koulupsykologin konsultaatioita? On siis oikein ryhmä ratkomassa lapsen tilannetta? Sellaiseen voi joutua jos ope on sitä mieltä että äiti on oikeassa ja lapsella on jotakin vikaa päässään? Siitä on sitten sellainen seuraus että aikanaan ongelma todella poistuu tai sen puutos korvaantuu jollakin toisella erityistaidolla? Tällainen vika voi olla siis selvästi diagnosoitavissa ja se voidaan todistaa. Toisaalta voidaanhan lasta pitää huonotapaisena poikkeuksena perheessä jossa muut ovat hyvätapaisia ja kuitata ongelman sillä. Asiaan ei siis tarvita psykiatriaa eikä muutakaan jatko-opiskeluja vaan ainoastaan sen verran itsetuntoa ja ammattiylpeyttä että huomaa ongelman ja on valmis ottamaan muutaman pikkujutun huomioon jonkin aikaa toisten ammattilaisten ohjeen mukaan ja kas lapsestahan on tullut likimain normaali..
Hauskaa teksteissänne on se että lasta siis todellakaan ei suostuttu siirtämään tavallisesta opetuksesta pois koska hän ei hyödy siirrosta mitään oleellista?! Opettaja ei suostunut lapsen luokan kertaukseen vaikka siitäkin oli ollut jo alustavasti puhetta aiemmin koska lapsi edistyi niin hienosti suuressa ryhmässä (oma luokka 34, kertausluokka 21 oppilasta..) ja jopa yhdysluokassa opiskelu on sujunut tänä vuonna loistavasti.. Koska olen laiska tyhmä ja saamaton en osannut huomioida että tuo kaikki on väärin opettajaa kohtaan joka itse ei myöskään siis parastaan tajunnut...
Onneksi te pidätte noiden opettajien puolta jotka ei itse ymmärrä eikä osaa, vaan uhraavat osaamistaan=ammattitaitoaan muillekkin kuin keskivertoihmisille jotka sitten voivat haukkua räkyttää anonyymeinä netissä omaa ahdistustaan pois! Kolululaitos keskiverroille ja kilteille taviksille takaisin!! Joustot on sairasta leikkiä tulevaisuuden kustannuksella ja nyt kaikki käsi tanaan ja hei**.huuto aatun muistolle!!!
Olen pahoillani puolestasi, kun sait noin keljun vastauksen asialliseen kirjoitukseesi. On tosi typerää, kun jotkut kirjoittavat mitä sattuu. Omalla tytölläni on ilmeisesti samantapainen tilanne kuin teillä, joten ymmärrän kokemuksenne. Keskittyminen ei tahdo aina sujua luokan hälinässä, ja ilmeisesti siksi käyttäytyy välillä levottomasti.
Oliko kirjoittamasi mielestäsi asiallista tekstiä? Puratko omia paineitasi haukkumalla ja nimittelemällä toisia? Toivottavasti et ainakaan omille lapsillesi opeta tuollaista mallia, sitä toivon todella.
lehdessä juttua.
Ja suurin osa avokonttoreissa työskentelevistä koki työntekonsa "häirityksi";
keskittymiskykyä vaativat työt viedään kotiin jne.
Tänne netiin kirjoittelee varmaankin jo ammatikseen
tämä saarnaajien ja besserwissereiden
täydellinen gruuppi!
No,
pilkka ja paha sattuu
ennemmin tai myöhemmin omaan nilkkaan!!!
Tsempataan vaan jatkossakin ja kiitos kovasti kirjoituksestasi
Äitee 4!
"Rauhan saaminen on se temppu jolla mitataan opettajan ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä sekä viitsimistä ja tahtoa."
Jaahas.. taas joku nero.
ongelma taitaa olla lähempänä kuin luuletkaan!
Aikas rankasti ilmaistu. Kirjoittaja on jok
- burnout opettaja jota häiriköt raivostuttaa tai
- kyllästynyt isä (?), jonka lapsi kärsii häiriköistä koulussa.
On tietysti totta ettei tavallisessa koululuokassa ole aikaa tai resursseja kiinnittää juurikaan huomiota johonkin oppilaaseen joka on jatkuvasti lisäopetuksen tai muun huomion tarpeessa. Lähtökohtana ei voi olla jatkuva tukiopetus! Sellainen oppilas joka tarvitsee jatkuvaa tukiopetusta ei kuulu tavalliselle luokalle. Siitä kärsii kaikki!
Se ettei opettaja ymmärrä omaa ja oppilaiden etuja, ja oohjaa oppilasta erityiohjaukseen, on aikas tyhmä, vai mitä?
Opettaja ei välttämättä ole se välittämätön ja tyhmä, sillä opettajalla ei ole nykypäivänä valtaa siirtää oppilasta erityisopetukseen. Valta on oppilaan vanhemmilla. Jos oppilaan vanhemmat eivät suostu erityisopetussiirtoon (vanhempien on kirjallisesti anottava siirtoa päättävältä taholta) on opettajalla keinot aika vähissä... Ja näitä vanhempia on paljon. Kouluissa on normaaliluokilla erittäin paljon oppilaita, joiden paikka opettajien mielestä olisi erityisopetuksessa, mutta joiden vanhemmat eivät erityisopetukseen suostu.
ihminen toimii opettajana...
"Häiriintyneet ja erityisen vaikeat lapset (äiti 4 - siis sinun lapsesi) tulisi antaa erityisopettajien ja psykiatrien käsittelyyn.
On kohtuutonta vaatia normaalilta luokanopettajalta joitain jumalaisia hullujenkäsittelytaitoja."
Mitä kaikkia vastaavankaltaisia asennevikaisia "viisauksia" on myös nykyajan opettajilla estämässä normaalia opetusta.
Eräs jo eläkkeellä oleva opettaja tiesi, että karkkia syövät ovat tyhmenpiä kuin karkkia syömattömät lapset. Koulussa ei karkkia saanut syödä, mutta hän tiesi lihavien lasten syövän enemmän karkkia kuin laihojen. Tällä asenteella elämäntyönsä opettajana tehnyt arvosteli kokeet ja antoi arvosanat.
Nykyisin sentään opettajilla on testit ja pääsykokeet. Vanhemmaksi sen sijaan voi tulla kuka vaan, jolla vehkeet toimii. Ja vanhemmat ovat kuitenkin päävastuussa siitä lapsenkasvatuksesta... Ja niistä vasta ihme hiihtäjiä löytyy ja takuulla enemmän kuin opettajista! Ja ei, en todellakaan ole itse opettaja.
kuten meissä vanhemmissakin
ja osa hiihtää kouluun kesät talvet...
Pointti on siinä, jos lapsella/nuorella tulee
"ongelmia" tai muuta "häikkää" koulussa, ammattinsa osaava koulun henkilökunta
EI HETI ENSIMMÄISENÄ JA AINOANA VAIHTOEHTONA
tarjoa tälle oppilaalle:
kotona vanhemmat sitä ja vanhemmat tätä
ja olikos niitä vanhempia oppilaalla
sitten ollenkaan (= kadonnut vanhemmuus...).
Ajatellaan ohi
tämän pienen kotipisteen,
laajemmalle,
ihan tämän "ongelmaisen" oppilaan
koulupiiriin asti.
Jospa siellä ei olisi
vaan mitään tai jopa ketään
joka aiheuttaa tälle oppilaalle
olotilassa tapahtuvaa
ikävää ja omituista,
vaikka käyttäytmistä....tai muuta ongelmaa....
No johan on helevatta. Jonkun häirikköäpärän vanhemmat siis saavat sabotoida kokonaisen koululuokan oppimista ja vahingoittaa tulevaisuutta?
Eikö näitä sokeita hulluja vanhempia saisi kuriin jollain pakkotoimilla? Lobotomia?
Ainakin niiden lisääntyminen pitäisi estää!
Niin. Kun lapsi on fiksu ja käyttäytyy hyvin, vanhemmat hymyilevät ylpeänä vieressä ja pitävät lasta oman kasvatuksensa tuloksena.
Kun lapsella on ongelmia olemisessa ja käytöksessä, yhteyttä lapsen ja vanhempien välillä ei enää tahdotakaan nähdä.
Onko niin, että hyvät tavat on peritty kotoa ja huonot tavat naapurista?
vaan kouluympäristössä voi olla haittatekijä, ärsyke, tai muu vastaava joka saa kiltinkin kotilapsen muuttumaan ärsyyntyneeksi ongelma oppilaaksi.
Tutustukaa aiheeseen tarkemmin ja
ottakaa selvää kuinka elävä elämä toimii
ja pyörii
kaikki ei ole aina sitä miltä se näyttää ja tai kuinka se halutaan nähdä!
oppisit lukemaan ja kirjoittamaan
ja siinä sivussa ehkä?
muutakin kasvastusta ja käytöstapoja saamaan.
Sivistynyt ihminen ei nimittele toisia
eikä varsinkaan itseään viisaampia ja fiksumpia.
Kun yksilö ei sopeudu ryhmään, niin vika on ryhmässä? Voihan se olla, mutta eiköhän ole todennäköisempää että vika on sopeutumiskyvyttömässä yksilössä?
Vanhemmat huolehtivat lapsestaan kotona. Kun lapsi menee kouluun, koululain mukaan opettajat huolehtivat hänestä siellä. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja oikeudenmukaiseen opiskeluun, riippumatta siitä, millainen hän on.
Kuinka näin yksinkertaisesta asiasta voidaan tehdä noin vaikea asia?