Menkääpäs kodinrakentajakursseille Ikaaliseen Siporextehtaalle. Saatte ihan asiallista ja oikeaa tietoa Siporexista.
Esim tällainen väite, että Siporex imee vettä sisään niin on aivan skeida väite ja U-arvot ym. Järvenpohjassako asutte vai mistä kummasta moinen väite. Kaikkeen höpö höpö väitteisiin sain erinomaiset vastaukset kodinrakentajakursseilta.
Esim tällainen väite, että Siporex imee vettä sisään niin on aivan skeida väite ja U-arvot ym. Järvenpohjassako asutte vai mistä kummasta moinen väite. Kaikkeen höpö höpö väitteisiin sain erinomaiset vastaukset kodinrakentajakursseilta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
ja aamen ;)
Siporextalolla kestää muuten sukeltaa talvipakkasessa noin 70 kertaa eikä se siitä vielä rapautune.
Koska keskustelun avaus oli nuin henkevä niin laitanpa aihetta sivuten:
Mikä on betonimenekki per seinäneliö palikka/EPS muottiharkossa?
Siitä saadaan arvioitua oisko siinä talopaketti joka ei uppoa mannerjäätikön sulaessa.
- raksaaja
Menään sipokeksin tehtaalle kuulemaan totuuksia..
olet sie idiootti.
Tai sitten sen verran fiksu että selvitän asiat asiantuntijoiden kanssa=)
Käyppä kysyyn Fiatin myyjältä että mikä on paras auto...
Tiedä häntä kursseista ja U-arvoista mutta itse pohdiskelin seuraavia asioita runkomateriaaliratkaisua tehdessäni:
- Haluanko asua täysin ilmatiiviin muovirakenteen sisällä (Koskee useita tämänhetkisiä puutalorakenteita ja EPS-harkkorakenteita). Puuvenemiehenä saan vakavia hylkimisreagtioita sanasta muovi:)
- Runkorakenteessa olevien materiaalien määrä. Itse arvioin, että eri materialien rajapintojen hallinta on hankalaa (Lämpö, kosteus, korroosio, jne.). Itse laskin, että yksinkertainen on kaunista esim. hirsirakenne.
- Samaa materiaalia olevien materiaalien rajapintojen hallinta on myös hankalaa. Mielestäni tämä koskee kaikkia materiaaleja (EPS-harkot, siporex, betoni, hirsi, puutalo ja tiili). Kaikkien rakenteiden osalta tätä asiaa pyritään hallitsemaan eri tavoin: puutalorakenteessa koko talo pyritään saamaan ilmatiiviiksi "muovipussirakenteella", EPS-harkoissa hommaa ratkotaan villasuikaleilla tai PU-vaahdolla ja siporexissä asiaa kuulemma ajaa eristetyt ilmataskut
- Pohdin myös kiinnitysasioita
- Pohdin myös sitä kuinka tekniikka saadaan asennettua rakenteeseen ja millaista tekniikkaa tarvitaan
- Pohdin myös imagoasioita
- Selittelin myös kustannuspuolta, mutta totesin, että eri rakenteiden välillä ei ole merkittävää hinta-eroa. Kaikkien rakenteiden kanssa saa poltettua helposti yli 300 kiloeuroa, joten huolta rahojen jäämisestä käsiin ei ollut minkään rakenteen kanssa
- Pohdin myös ylläpitokuluja. Mutta totesin, että tämä on tavallaan turhaa, sillä olisimme säästäneet eniten jos olisimme pitäneet nykyisen hieman pienen asuntomme:)
Kaiken pohdinnan jälkeen pidin kolmea materiaalivaihtoehtoa meille sopivana, jotka ovat: hirsi, tiili ja siporex
Itse pidin parhaana vaihtoehtona hirsirakennetta, muttemme kuitenkaan päätyneet siihen mm. koska hirsirakenteen kanssa olisit tullut imago-ongelmia kaupunkialueella:)
Meillä taisi ratkaisuun eniten noiden kolmen runkomateriaalin osalta vaikuttaa oman työn osuus. Hirsiratkaisussa olisi taidettu päästä lähes yhtä hyvään (edulliseen) lopputulokseen, jos olisi otettu hirrentekijä paikalle ja puut tontilta. Sekin olisi ollut mahdollista, mutta minusta tämä holhousyhteiskunta on mennyt liian pitkälle yksisilmäisessä minimi U-arvojen säätelyssään. Nyt menevät hirret jo liian massiivisiksi. Saman asian olisi voinut ajaa vähemmän pakottavammin vaikka toimivalla energiatodistuksella. Olisipahan jäänyt sentään hieman enemmän edes kuvitteellista vapautta päätöksen tekoon rakentajalla ja koko lystin maksajalla!
>- Haluanko asua täysin ilmatiiviin muovirakenteen sisällä (Koskee useita tämänhetkisiä puutalorakenteita ja EPS-harkkorakenteita). Puuvenemiehenä saan vakavia hylkimisreagtioita sanasta muovi:)
Ilmatiiveys on kyllä pakollinen jos talosta haluaa terveen itselleen ja ihmiselle.
Mitä vähemmän rakenteeseen pääsee vettä ja vesihöyryä niin sekin tekee siitä terveemmän sille ittelöleen ja ihmiselle.
>- Runkorakenteessa olevien materiaalien määrä. Itse arvioin, että eri materialien rajapintojen hallinta on hankalaa (Lämpö, kosteus, korroosio, jne.). Itse laskin, että yksinkertainen on kaunista esim. hirsirakenne.
Eri materiaalit on parhaita eri paikoissaan, muutoin suomeen ei rakennettaisi kuin yhdellä matskulla.
>- Samaa materiaalia olevien materiaalien rajapintojen hallinta on myös hankalaa. Mielestäni tämä koskee kaikkia materiaaleja (EPS-harkot, siporex, betoni, hirsi, puutalo ja tiili).
öööö
>Kaikkien rakenteiden osalta tätä asiaa pyritään hallitsemaan eri tavoin: puutalorakenteessa koko talo pyritään saamaan ilmatiiviiksi "muovipussirakenteella", EPS-harkoissa hommaa ratkotaan villasuikaleilla tai PU-vaahdolla ja siporexissä asiaa kuulemma ajaa eristetyt ilmataskut
Höpönlöpön.
Korjaan sulle:
>puutalorakenteessa koko talo pyritään saamaan ilmatiiviiksi "muovipussirakenteella",
Tai ilmansulkupaperein.
>EPS-harkoissa hommaa ratkotaan villasuikaleilla tai PU-vaahdolla
Villasuikaleet on vain lämmöneristeenä, ei ilmanpitävyyden vuoksi. Villa ei ole ilmanpitävä.
Pu vaahdolla voi ilmanpitävyyttä tehdä kivitaloissa käytännössä rakenteiden rajapinnoilla, esim. ikkunanpielissä.
> ja siporexissä asiaa kuulemma ajaa eristetyt ilmataskut
Taas puhut lämmöneristeestä, et ilmanpitävyydestä.
Kevytsoraharkkotalossa ilmanpitävyyden takaa sisä ja ulkopintojen rappaus.
Siporextalossa ilmanpitävyys tulee harkkojen liimalla harkkomateriaalilla rappauksilla.
Valubetoniharkkotalossa ilmanpitävyys tulee valubetonilla rappauksella.
EPS palikkatalossa ilmanpitävyys tullee kuten kevytsoraharkkojen tapauksessa.
jne...
mutta se on hyvä jos/kun kaikille löytyy mieleinen.
>Ilmatiiveys on kyllä pakollinen jos talosta >haluaa terveen itselleen ja ihmiselle.
>Mitä vähemmän rakenteeseen pääsee vettä ja >vesihöyryä niin sekin tekee siitä terveemmän >sille ittelöleen ja ihmiselle.
Tuotapa tuota, voisiko se hengittävä rakenne sittenkin parempi? Nythän tilanne on sellainen, että rakenteet pyrytään tekemään tiiviiksi ja tiiviyden sekä eräiden rakenteiden heikon kosteudenkeston vuoksi ilma mm. joudutaan vaihtamaan koneellisella ilmavaihtokoneella raikkaan ilman saamiseksi ja kosteuden poistamiseksi sisältä, jottei kosteus tiivisty kosteutta kestämättömiin rakenteisiin. Säästöjen tavoittelemiseksi yritetään mm. sitten myös ottaa lämpöä talteen.
>Kaikkien rakenteiden osalta tätä asiaa pyritään >hallitsemaan eri tavoin: puutalorakenteessa koko >talo pyritään saamaan >ilmatiiviiksi "muovipussirakenteella", EPS->harkoissa hommaa ratkotaan villasuikaleilla tai >PU-vaahdolla ja siporexissä asiaa kuulemma ajaa >eristetyt ilmataskut
>>Höpönlöpön.
Pitänee tarkentaa saman materiaalin rajapinnoissa olevia haasteita (En keskittinyt pelkästään ilmantiiveyteen vaan eri materiaaleilla ongelmat ovat eri paikoissa ja niitä hallitaan eri tavoin, aivan kuten itsekkin tarkensit omassa viestissäsi):
Puutalon rakenne ei kestä kosteutta -> höyrysulku
EPS-harkkojen välinen lämmöneristys -> villasuikale tai PU-vaahto
Siporex-harkkojen välinen lämmöneristys -> Ilmataskut harkkojen välissä
Hirsirakenteen lämmöneristys -> villasuikale
Jne.
Ilman- ja kosteudenpitävyyden osalta olen vahvasti eri linjoilla. Jotenkin vain luotan enemmän hengittäviin rakenteisiin. Pidän tiiviyteen pohjautuvia rakenteita riskirakenteina, sillä kosteus-/terveysongelmathan iskevät silmille siinä vaiheessa kun tiiviiksi suunniteltu rakenne pettää ja kosteus alkaa tiivistymaan kosteutta kestämättömiin rakenteisiin. Rakenne ei kestä tätä, se rikkoontuu ja saattaa jopa pilata huoneilman.
Helpoiten asiaa voisi havainnollistaa esim. ajattelemalla puuvenettä. Puinen vene saattaa kestää hoidettuna 100 vuotta. Lasikuidulla päällystetty puuvene saattaa kestää hoidettuna myös 100 vuotta, mutta jos lasikuidun ja puun väliin pääsee vettä, vene mätänee muutamassa vuodessa:) Toisaalta on 100%:n varmaa, että vesi pääsee ennemmin tai myöhemmin puun ja lasikuidun väliin eli on oletettavaa, että lasikuitu-puurakenne vaurioituu.
Em. perusteella voin todeta, että on olemassa riskittömiä ja riksirakenteita. Toivottavati pystyt siirtämään tämän ajattelutavan myös rakennuspuolelle.
>>Ilmatiiveys on kyllä pakollinen jos talosta >>haluaa terveen itselleen ja ihmiselle.
>>Mitä vähemmän rakenteeseen pääsee vettä ja >>vesihöyryä niin sekin tekee siitä terveemmän >>sille ittelöleen ja ihmiselle.
>Tuotapa tuota, voisiko se hengittävä rakenne sittenkin parempi? Nythän tilanne on sellainen, että rakenteet pyrytään tekemään tiiviiksi ja tiiviyden sekä eräiden rakenteiden heikon kosteudenkeston vuoksi ilma mm. joudutaan vaihtamaan koneellisella ilmavaihtokoneella raikkaan ilman saamiseksi ja kosteuden poistamiseksi sisältä,
Sekoitat hengittävyyden ja ilmanpitävyyden.
Jos rakennus ei ole ilmanpitävä sitä täytyy lämmittää leivinuunilla kuten vanhanajan hataria hirsitaloja jotta se pysyy terveenä, eikä vettä saa tuoda sisälle.
>jottei kosteus tiivisty kosteutta kestämättömiin rakenteisiin.
Ei koneellinen ilmanvaihto ole kosteuden vuoksi vaan enemmänkin hapen ja hiilidioksidin vuoksi. Kosteus ei tiivisty lämpimiin pintoihin ja jos rakenteet on ilmanpitävät ei myöskään konvektio kuljeta vettä rakenteisiin.
Vaikka rakenne ois hengittävä se ei kykene vaihtamaan niin paljoa hiilidioksidia ja happea rakenteensa läpi että sisällä pysyttäisiin terveenä ilman ilmanvaihtoa.
Hatarassa talossa taas ilma kulkee seinässä miten sattuu tuoden välillä kosteutta ja välillä kuivattaen, jos johonkin pääsee homekasvusto niin myös itiöt kulkee ilmavuotojen mukana jne...
>Ilman- ja kosteudenpitävyyden osalta olen vahvasti eri linjoilla. Jotenkin vain luotan enemmän hengittäviin rakenteisiin. Pidän tiiviyteen pohjautuvia rakenteita riskirakenteina, sillä kosteus-/terveysongelmathan iskevät silmille siinä vaiheessa kun tiiviiksi suunniteltu rakenne pettää ja kosteus alkaa tiivistymaan kosteutta kestämättömiin rakenteisiin.
Miksi sinne pitää laittaa kosteutta kestämätöntä rakennetta?
Esim. minä halusin yläpohjaan höyrynsulun (en vain siksi että RakMk määrää niin) siksi ettei haitallista vesihöyryä pääse kattorakenteisiin ja ettei sisäilma sen vuoksi turhaan kuivu (mullon limakalvon kuivumisropleema klyyvarissa). Ja sen höyrynsulun päälle vesihöyryä ja vettä sietävää ekovilla eristettä. Eli jos sinne villaan joskus lirahtaa vettä tai joku tuleva asukki rikkoo höyrynsulun ei talon terveys pääse vaarantumaan.
Seinät sen sijaa on kokonaisuutena kosteutta sietävää rakennetta ja samalla omaa riittävän suuren vesihöyryn vastuksen kauttaaltaan, jottei sisäilma turhaan kuiva eikä seinän ulkopinta pääse vaurioitumaan ainakaan rakenteen läpi kulkevan kosteuden vuoksi.
Eli valitsin !omasta mielestäni! parhaat ratkaisut kaikista. Kosteuden pääsyä rakenteita pilaamaan estetään MUTTA kuitenkin valitaan rakenteet niin että ne selviävät kosteudesta.
Mielestäni elastisen muovin saa paljon helpommin ilmanpitäväksi kuin paperin eikä se rikkoudu niin helposti kuin paperi.
Mutta onneksi on myös noille pysähteneisyyden aikaa viettäville höynäytettäville saatavissa runsaasti vaihtoehtoisia rakenteita joita sitten saa rauhassa ja muovinpeloissaan tuhota.
......................
Jeps, muovi on monikäyttöinen materiaali se sopii hyvin roskapusseihin, leluihin, halpaan elektroniikkaan ja muihin vastaaviin tuotteisiin. Muoviahan käytettiin jossakin vaiheessa mm. urheiluvälineissä, mutta siitä ollaan aika pitkälle luovuttu tasokkaampien materiaalien myötä:)
Olisikohan niin, että muovin käyttö eri kohteista on yleistynyt 1990- ja 2000-lukujen aikana mm. kiinamarkettien ja asiakkaiden hintatietoisuuden/laatutiedottomuuden myötä. Esim. kumpihan mahtaa vaikuttaa tasokkaammalta: posliininen poreamme rosteriosin vai muovinen poreamme muoviosineen ja keinonahkapehmusteilla? Parketti vai laminaatti? Muovimatto vai laatoitus? Lasi vai pleksi? Muovinen hana vai metallinen hana? Laminaattitaso vai kivitaso? Vuorivilla vai EPS? Laminaattipinnoitettu lastulevyovi vai täyspuuovi? Muovihammasratas vai teräksinen hammasratas (Esim. porakoneessa)? Keinonahka vai aito nahka?
Pohdiskele asiaa jonkin aikaa ja yritä saada pointistani kiinni:)