Näin se vain on, että Jämerä johtaa kivitalomarkkinoita ja muut tulevat kaukana perässä. Tervettä kilpailua olisi se jos ja kun Suomeen tulisi kilpaileva Siporexin valmistaja. Varmaan vaikuttaisi hintoihin ym. Verailua ei pysty tekemäänä kun ei ole muita samasta raaka-aineesta valmistavia kivitalotehtaita. Lecasoraharkot ym eivät ole vertailukelpoisia Siporexin kanssa. Sen varmaan ymmärtää kaikki. Vahvuutena pidän Jämerätalossa sitä, että se tehdään yhdestä höyrynsuluttomasta aineesta. Siporexi toimii ikään kuin hirsiseinä.
Jämerä markkinajohtaja
Siporexmiesss
183564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
joten vertaus onnahtaa ihan alkumetreille ;-)
"Sen varmaan ymmärtää kaikki. Vahvuutena pidän Jämerätalossa sitä, että se tehdään yhdestä höyrynsuluttomasta aineesta."
Ei pidä paikkaansa. Kun katsoo tarkemmin niin se on melkoinen sikermä eri rakenneratkaisuja ja materiaaleja, niinkuin muutkin talot.
Ja lämmöneristeen sisäpinnan höyrynsuluttomuudesta ei ole ulkoseinässä eikä katossa mitään aikuisten oikeaa hyötyä.
Ontuva selitys. Sinulla ei todellakaan ole tietoa Siporexista joten suosittelen lämpimästi kodinrakentajakurssia Ikaalisten tehtaalla.
Tartutaan nyt syöttiin kuitenkin...
tämähän raksaaja--sh on varsinainen jokapaikan tietoviisas!
Olet väärällä alalla.... lammin myyjänä...
>Ei pidä paikkaansa. Kun katsoo tarkemmin niin se >on melkoinen sikermä eri rakenneratkaisuja ja >materiaaleja, niinkuin muutkin talot.
Siporex-talon tyypilliset runkorakennemateriaalit (Sis. ala- ja yläpohjan):
- Siporex noin 130 tonnia
- Ohutsaumalaastia noin 5 tonnia
- Terästä noin 1 - 5 tonnia
- Vuorivillakaistaa noin 200 metriä
- Kattohuopakaistaa noin 200 metriä
Aika Siporex-voittoinen tuo rakenne on niin pinta-alaltaan kuin painoltaankin:)
>Ja lämmöneristeen sisäpinnan >höyrynsuluttomuudesta ei ole ulkoseinässä eikä >katossa mitään aikuisten oikeaa hyötyä.
Paitsi, että rakenteessa on yksi riski vähemmän. Ei tarvetta huolehtia: onko höyrysulku kunnossa ja eihän kosteus tämän vuoksi tiivisty lämmöneristeisiin.
Höyrysulku estää kosteuden pääsyn eristeeseen ja sen kulkeutumisen kastepisteeseen. Itse vedän pitkä miinuksen jos höyrysulku puuttuu.
Käytännössä sisäpinnassa on vähintäänkin maalia, joten eiköhän se jo hidasta melkoisesti kosteuden kulkua.
Tarkoitin, että rakenne on hyvä jos pelkillä pinnoitteilla asiasta selviää. Yksi työvaihe jää pois kun höyrysulkumuoveja tai -papereita ei tarvitse alkaa asenteleen yläpohjiin tai seiniin.
> >Ei pidä paikkaansa. Kun katsoo tarkemmin niin se
>>on melkoinen sikermä eri rakenneratkaisuja ja >>materiaaleja, niinkuin muutkin talot.
>Siporex-talon tyypilliset runkorakennemateriaalit (Sis. ala- ja yläpohjan):
>- Siporex noin 130 tonnia
>- Ohutsaumalaastia noin 5 tonnia
Puhumat liisteristä nuissa Siporexin ohjeissa. Sama asia?
>- Terästä noin 1 - 5 tonnia
>- Vuorivillakaistaa noin 200 metriä
>- Kattohuopakaistaa noin 200 metriä
>Aika Siporex-voittoinen tuo rakenne on niin pinta-alaltaan kuin painoltaankin:)
Joo, mutta useinmiten sokkelit ja kellarit on jotain muuta materiaalia kuin siporeksia, vesikattorakenteissa on puuta, jne.
>>Ja lämmöneristeen sisäpinnan >>höyrynsuluttomuudesta ei ole ulkoseinässä eikä >>katossa mitään aikuisten oikeaa hyötyä.
>Paitsi, että rakenteessa on yksi riski vähemmän.
Ei vaan yksi riski lisää. On riskittömänpää esim. estää vesihöyryn pääsy yläpohjaan (missä se on vaarassa tiivistyä vesikatteen alle).
>Ei tarvetta huolehtia: onko höyrysulku kunnossa
Virheellinen logiikka.
>ja eihän kosteus tämän vuoksi tiivisty lämmöneristeisiin.
Jos vesihöyry pääsee lämmöneristeeseen, sille annetaan mahdollisuus tiivistyä sinne jonnekin.
Ei edelleenkään ole mitään hyötyä olla laittamatta höyrynsulkua lämmöneristeen sisäpuolelle. Esim. siporex yläpohja ei hyödy mitään siitä että vesihöyry menee sen läpi. Ja esim. yläpohjassa on aina vesikate jonka alapintaan anyway lämmöneristeen läpi karannut vesihöyry yrittää tiivistyä, riskittömänpää on hallitusti käsitellä vesihöyry.
>Joo, mutta useinmiten sokkelit ja kellarit on >jotain muuta materiaalia kuin siporeksia, >vesikattorakenteissa on puuta, jne.
Jeps, kattorakenteisiin menee pari peräkärrykuormaa puutavaraa pinnoitetarvikeet. Perustuksen osalta olet oikeassa, sieltä löytyy yleensä kevytsoraharkkoa, Lammi-harkkoa ja betonia tai pelkästään betonia finnfoamia höystettynä teräksellä.
>Paitsi, että rakenteessa on yksi riski vähemmän.
>Ei vaan yksi riski lisää. On riskittömänpää >esim. estää vesihöyryn pääsy yläpohjaan (missä >se on vaarassa tiivistyä vesikatteen alle).
Ymmärrän mitä tarkoitat, etenkin rakennusvaiheessa kivitalon puiset kattorakenteet olisivat täplillä ja eristeet märkinä jo ennen valmistumista ilman höyrynsulkuja. Eri rakenteissa asia hoidetaan vain eri tavalla. Kivitalon rakennusaikainen kosteus saa ihmeitä aikaiseksi ilman hallintaa.
>Ei vaan yksi riski lisää. On riskittömänpää >esim. estää vesihöyryn pääsy yläpohjaan (missä >se on vaarassa tiivistyä vesikatteen alle).
Yläpohjan tuuletus huolehtii vesihöyryn poistosta välipohjasta. Suosittelen yläpohjatuuletuksen tarkastusta, mikäli kosteutta kertyy aluskatteeseen rakennusvaiheen jälkeen. Etenkin avoräystäät riski täällä, koska suuret tuuletusraot eivät ole eduksi rakenteen ulkonäölle. Luonnollisesti oletuksena on, että kattorakenne on tehty valitun rakenneratkaisun mukaisesti oikeaoppisesti.
>Jos vesihöyry pääsee lämmöneristeeseen, sille >annetaan mahdollisuus tiivistyä sinne jonnekin.
>Ei edelleenkään ole mitään hyötyä olla >laittamatta höyrynsulkua lämmöneristeen >sisäpuolelle. Esim. siporex yläpohja ei hyödy >mitään siitä että vesihöyry menee sen läpi. Ja >esim. yläpohjassa on aina vesikate jonka >alapintaan anyway lämmöneristeen läpi karannut >vesihöyry yrittää tiivistyä, riskittömänpää on >hallitusti käsitellä vesihöyry.
Tarkoitukseni ei ole rankata rakenteita eri järjestykseen periaatteella parempi tai huonompi vaan yrittää kertoa, että rakenteita on erilaisia ja rakenteiden riskit ovat eri paikoissa.
Siis joihinkin rakenteisiin on pakko laittaa höyrynsulku, jotta rakenne kestää ja puurakenteet eivät ole täplillä parissa viikossa/eristeet eivät vety. En kuitenkaan väitä, että tälläinen rakenne on huono. Riskinä on vain, että mikäli suojaus pettää rakenne ei toimi kuten on suunniteltu ja ongelmia saattaa tulla. Höyrynsulku aiheuttaa myös sen, että kosteus jää rakennuksen sisälle ja se on hyvä poistaa rakennuksesta ilmastoinnin avulla. Toisaalta en laskisi kosteudenpoistoa Siporex-talossakaan materiaalin läpäisykyvyn varaan vaan kyllä se pitää poistaa samoin ilmastoinnilla. Sisäpintamaterialithan huolehtivat siitä, että sisältä tuleva vesi ei enää maita. Itse Siporex-materiaalihan ei mene pilalle kosteudesta, joskin materiaalin ominaisuudet heikkenevät jos materiaali vettyy jostakin syystä.
Oot vääärässä, kellari tehdään useimmiten pystyelementeistä, eli SIPOREXista!!
Jeps tiedän tuotteen. Itse en kyllä laittaisi Siporexiä kellariksi maan sisään kahdesta syystä:
1. Maapaineen kesto on kyseenalainen
2. Materiaali ei ole parhaimmillaan kosteissa paikoissa
Sama taitaa päteä kevytsoraharkkoihinkin.
Oletuksena, että kellarissa vierailee vesi silloin tällöin:)
Tilanne on toinen jos kyseessä kellarikerros, joka ei ole merkittävästi maan pinnan alapuolella, silloin voisin varauksin miettiä jompaa kumpaa vaihtoehtoa.
Betonista nuo ammattirakentajat näyttävät väsäävän noita kellareita suuremmissa projekteissa, joskohan se olisi varmin ratkaisu ihan kaikissa perustusasioissa:)
Tokkopa sentään... Sipon maapaineseinä oli lähes tuntematon käsite vielä 5 vuotta sitten.
Kovasti on rakennekuvissakin vielä kevytsoraharkkoja...
http://www.siporex.fi/hhpdf/2004/D1.pdf
Noin vuoden kuluttua voin varmaankin jo kommentoida omakohtaisten kokemusten pohjalta. Tuo tasa-aineisuus, helppo käsiteltävys ja -työstettävyys saivat minutkin kiinnostumaan Siposta. Tarkoitus on liimata omin käsin, vaimo avustaa ja pahemmissa paikoissa ja erikoistöissä käytetään ammattimiehiä.
Nyt odotellaan vain pakkasten loppumista.
pistosahalla seinän läpi. Kyseistä materiaalia ei luokitella alamaailmassa kivitaloihin. Eli kirjoittelit väärälle palstalle. Ps. sähkärini kertoi, että nykyään kieltäytyy sipo-työmaista - alkoi kuulemma nenästä tulla verta aina pidemmän rupeaman päätteeksi. Mitä lie lipeää pöly sisältääkään?
Lehmätkin lentää....
Se on se kuuluisa pääkaupunkiseudun lusikkajengi. Seinään jää vain varkaanmuotoinen nyherretty aukko. Johtolankana työmailta on löydetty vain juustokannikoita.
kyllä siihen pääsee pureutumaan ihan kynsilläkin, turhaan siihen työkaluja käyttää ... mutta kannattaa varoa ettei jää rappausten väliin loukkuun
ei mutta oikeasti, on ihan kiva naulata suoraan materiaaliin vaihteeksi, kun on aiemmin jo miltei kasvanut kiinni poravasaraan
ja jos sipo ei ois niin pehmoinen se ei kestäisi yksiaineisena vaan murenisi esim sisä ja ulkokuoren välisissä lämpöliike-eroissa
mielenkiintonen matsku
- raksaaja
Jämerän markkinointi on omaa luokkaansa, materiaalista olen vähän eri mieltä.