Haluaisin hirveästi mennä kihloihin mieheni kanssa, koska rakastan tätä yli kaiken. Olemme seurustelleen n.2vuotta ja harkitsemme lasta ja oman talon rakentamista. mutta silti mieheni haluaa odottaa kihloihin menemistä. missä vika?ja mistä johtuu? olemme keskustelleet(välillä kiistelleet) asiasta eikä hän osaa sanoa syytä miksi ei!minusta tämä on erittäin ahdistavaa, koska ymmärtäisin jos olisi joku syy esim entinen kihlaus purkautunut mutta kun ei ole! Voinko siis itse kosia miestäni tai millä tavalla saisin miehenki kosimaan minua
hän sanoo kyllä että kesällä sitten, mutta näitä "lupauksia" on tullut ennenkin eikä sormuksia vielä ole. mitä siis teen asian kanssa? onko ehdotuksia? haluaisin niin kuuluttaa koko maailmalle nyt ja heti että rakastan tätä miestä...
hän sanoo kyllä että kesällä sitten, mutta näitä "lupauksia" on tullut ennenkin eikä sormuksia vielä ole. mitä siis teen asian kanssa? onko ehdotuksia? haluaisin niin kuuluttaa koko maailmalle nyt ja heti että rakastan tätä miestä...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Herranen aika.
Miehesi ei halua mennä kihloihin ja sinä mietit että pitäisikö sinun kosia??? Tuntuuko sinusta paremmalta sitten kun kosit ja hän sanoo ei? Tai jos hän sanoo kyllä ja tiedät että hän ei oikeasti halua kihloihin vaan sanoo niin vain kohteliaisuudesta? Herää jo pahvi. Tuollainen pakottaminen ei ole rakastamista.
Jos te todellakin rakastatte toisianne ja saatte elää onnellisesti yhdessä niin teillä on jo kaikki. Mikä on paljon enemmän kuin suurimmalla osalla ihmisiä tulee ikinä olemaan.
Opettele olemaan onnellinen tässä hetkessä äläkä haikaile koko ajan jotain muuta ja enemmän, voit huomata tuolla menolla yhtäkkiä olevasikin onneton. Kihlaus ei ole mikään onnen tae, eikä sillä ole rakastamisen kanssa paljoakaan tekemistä jos se rakkaus on jo muutenkin olemassa.
vielä jonkun aikaa. Eikä kannata ainakaan painostaa, jos mies ei halua. Teillä tuntuu olevan elämä kuitenkin mallillaan, joten anna ajan kulua. Eihän ne kihlat/naimisiin meno takaa onnea...
Yhdyn nainen36:n mielipiteeseen. Tehän olette sitäpaitsi olleet vasta 2v yhdessä, joka on todella vähän aikaa.
Anna nyt miehellesi rauha kypsyä kosintaan, kyllä se tulee kun hän on valmis. Älä pilaa suhdettanne turhalla hoppuilulla. Minne teillä on kiire, nauttikaa nyt vain toisistanne. Jospa miehesi haluaa kosia kunnolla paikassa ja tavalla, jonka itse valinnut.
Liiallinen painostus voi tukahduttaa suhteen.
Jotkut tarvitsevat enemmän aikaa, jotkut vähemmän.
Stop tykkänään kihloista ym. puhuminen. Ei se rinkula sormessa sitä onnea tuo pelkästään. Antamalla miehellesi henkistä tilaa ruokit rakkauttanne.
ihanan jutun kesäksi, vaikkapa tapaamispäiväksi ja sä vaan siellä ruikutat mennään jomennäänjomennäänjo.
Pian huomaat olevasi yksin se rinkulas kanssa, anna olla! Lopeta!
ottaa susta eron kun ruikutat koko ajan, lähtee muualle, siinäs oot kihloissas sitte!
voi laittaa joksikin aikaa ja laittaa se miettimään että mitä on menettänyt.Jos se on vähän hidas tajuamaan asioita.Mutta toisaalta teidän asiat kuulostaa ihan hyvältä noinkin.Mihin sulla on kiire?Nauti tästä ajasta täysillä.Kaikki aikanaan.Meillä ulkoruokinta auttoi ja olemme nyt onnellisesti naimisissa.
meillä ihan sama juttu! ollaan oltu kohta 3v yhessä ja kosintaa ei kuulu. ollaan taloakin suunniteltu jne. mutta mies ei vaan kosi. haluaisin kihloihin ja niin varmaan hänkin ja on sanonut että kosii kun löytää sopivan hetken. minä en menisi miestäni kosimaan, olen sitten ilman jos ei sormusta kuulu. en viitsi pakottaa..
2 vuotta on lyhyt aika. Mikä kiire sinulla on naimisiin?
aika? Minä kosin miestäni 8 kuukauden seurustelun jälkeen.
Jos ei mies sen vertaa pysty sinuun sitoutumaan, että avioituisi kanssasi, niin miksi edes harkitset lapsen hankkimista. Omat talot ja lapset vasta sitten kun parisuhde on vakaalla pohjalla. Miehesi ei selvästikään ole vielä varma mitä haluaa. Kyllä kahdessa vuodessa aikuisten ihmisten pitää jo osata päättää mihin suuntaan suhteessa mennään.
Sitoutua voi - ja pitääkin - ilman avioliittoakin. Parempi mennä naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, joka on jo sitoutunut eikä tarvitse virallista paperinpalaa sitoutumiseen.
Jos parisuhteen toinen osapuoli haluaa naimisiin ja toiselle se on yhdentekevää, miksei tuo toinen osapuoli suostuisi avioliittoon? Mikä on siis se syy, ettei mene naimisiin?
Sen ymmärrän, ettei pidä avioliittoa tarpeellisena eikä siksi välttämättä halua mennä naimisiin. Mutta jos avioliitto on yhdentekevä, miksei mene naimisiin toisen mieliksi?
Kysymys oli nimenomaan siitä että mies ei halua vielä kihloihin. Ei siis siitä että naimisiinmeno olisi hänelle yhdentekevää. Eli täysin eri asiasta.
Ei ollut kyse tuosta siinä viestissä, jota minä kommentoin...
virallinen paperinpala tuo tietyn turvan lain edessä.....
Ei kannata varmaan kosia, jos kerta mies on sanonut, että haluaa vielä odottaa ja ei ole valmis. Muuten tietsyti nainen voi kosia.
Ja ei kannata myöskään painostaa miestä kosimaan! Et kai halua, että hän suostuu vain painostuksesta? 2 vuotta ei ole pitkä aika, minusta ei ole mitään syytä vielä huoleen ja sinä suorastaan jo panikoit ja olet ahdistunut. Ainoa johon kiinnitin huomion oli tuo, että harkitsette lasta. Jos mies on siihen jo valmis niin ihmettelen miksi ei olisi kihloihin. Ehkä sitäkin kannattaisi odottaa vielä.
Motiivisi kihlaukseen tuntuu kyllä hatarilta. Pitäisi olla parempia syitä kuin kuuluttaa maailmalle, että rakastat miestä. Voi kai sitä muullakin tavalla kuuluttaa? Haluat varmaan kuuluttaa kyllä, että hän rakastaa sinua kun meni kihloihinkin...?
Mitä teet asian kanssa? Neuvoni on, että odota. Ja älä painosta miestä enää ja kiistele asiasta.
Avioliitto on mullekin tärkeä asia. Mutta, mun mielestä sen ollaanko naimisissa vai ei edelle menee jokin muu. Rakkaus, uskollisuus yms. jotka todella merkitsevät. Jos pitäisi valita esim. onnellisen hyvin toimivan avoliiton ja ei-onnellisen huonosti toimivan avioliiton väliltä, valitsisin sen avoliiton. Pelkkä naimisiin meneminen ei tuo onnea. Eikä muuta mitään. Ei kaikki naimisissa olevat ole onnellisia (niin kuin avoliitossakaan olevat). Esim. uskottomuutta esiintyy molemmissa.
Jos teillä on muutoin asiat hyvin ja mies tuntuu oikealta niin jaksat varmaan odottaa. Et kai halua vaihtaa miestä vaan sen takia, jos löytyisi joku joka haluaisi mennä kanssasi naimisiin? Tässä vaiheessa ei ainakaan kannata. Kun olette olleet vasta 2 vuotta yhdessä.
Ymmärrän, että sinua huolestuttaa kun mies ei kerro syytä. Mutta ehkä hän ei uskalla kun painostat niin kauheasti. Asiat on varmaan ok, jos mies on ajatellut jo yhteistä lasta kanssasi. Ei yhteinen tulevaisuus varmasti ole pois suljettu ajatus. Mutta hän vain tarvitsee vielä vähän aikaa. Ihan fiksua mun mielestä. Ei hoppuilemalla aina tule hyvä tulos...
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä kolme vuotta, ostimme kaksi vuotta sitten oman talon maalta, ja menimme kihloihin, ja otimme koiria. monet sukulaiset hätäilivät että toimimmeko liian nopeasti.rakastamme kuitenkin toisiamme ja kaikki on mennyt hyvin.Nyt sitten yhden kerran yllätin mieheni ihan vain kahvipöydässä ja kosin häntä.Hän sanoi miettivänsä asiaa, ja viikon päästä tuli myöntävä vastaus. nyt olemme innolla suunnitelleet häitä, ja sukulaisillekin on lähimmille jo kerrottu, ja kenellekään ei tule asia yllätyksenä. mielestäni nainen voi kosia ihan samalla tavalla kuin mieskin, päätapahtumahan ei kuitenkaan muutu.olen myöhemmin kysynyt mieheltäni, olisiko hän halunnut itse kosia jollain tapaa tietyssä paikassa, mutta sanoi että ei ollut niinkään ajatellut koko naimisiin menoa.hyvin on tähänkin asti pärjätty, ja vauva uutisia odotellaan :)
Eli olitte kihloissa ja myöhemmin kosittiin? Uskokaa jo hyvät ihmiset että kihlautuminen on lupaus avioliitosta, tuossa ei ole mitään järkeä että olette ENSIN kihloissa ja JÄLKEENPÄIN kositaan, ja vielä hölmömpää siitä tekee että sun ukon piti MIETTIÄ asiaa vaikka oli jo lupautunut liittoon..!
Myöntävä vastaus kosintaan = kihlaus.
Kihlat itsessään merkitsevät vain ja ainoastaan lupausta avioliitosta, eli kun kysytään toiselta että menetkö naimisiin kanssani ja hän vastaa että no menen, niin pari on silloin kihloissa.
kukin tekee tyylillään. Uskoisin, että ainakin puolet pariskunnista toimivat niin, että mennään kihloihin ja sitten myöhemmin päättävät naimisiinmenon ajankohdan. Ja tämä ajankohdan määrittely alkaa yleensä siitä, että jompikumpi kosii, vaikka ollaankin jo kihloissa. Maailma muuttuu jne...kyllä mäkin ajattelen noin, että kosiminen tapahtuisi ennen mitään rinkulajuttuja, vasta myöntävän vastauksen jälkeen ollaan kihloissa. Mutta mun mies esim. ei ajattele niin. Kihloihin meno on tavallaan sellainen pehmeä lasku häihin. Se ei tarkoita mitään harkinta-aikaa kuitenkaan. Miehen mielestä ens kihloihin, ja sitten ku tuntuu että naimisiinmeno vois olla hyvä juttu, ni sitte hän kosii...että tälleen. Kyllä kaikki tietää miten sen perinteisesti kuuluu mennä. Jos ei se jonkun parisuhteessa niin mene, ni entä sitten?
Ei sekoiteta kahta asiaa. Naimisiin menon ajankohdan päättäminen on eri asia! Se kun sovitaan, että ylipäätänsä mennään naimisiin (ajasta viis) on kihlaus. Ja jos se on sovittu niin ei tarvitse enää kosia tai ainakin vastaus on jo tiedossa... Naimisiin menon ajankohdan voi päättää myöhemminkin kosinnan jälkeen. Ei sitä tarvitse toiselta kysyä kosimalla... Ja varmasti yli puolet päättää päivämäärän myöhemmin eikä kosintahetkellä tai heti suostumisen jälkeen. Vaikka kai sitä voi kosia, että menetkö kanssani naimisiin 12.7.2007 tms.
Jotkut kyllä ovat päättäneet päivämäärän yhdessä jopa ennen kosintaa...
Mun mielestä kihlaus ei ole harkinta-aika eikä "pehmeä lasku" vaan kihloihin mennään siksi, kun on helpompi mennä naimisiin kun asiasta on sovittu! Ja mitään rinkuloita ei välttämättä tarvitse hommata ollenkaan.
Tai kihloihin ei edes varsinaisesti "mennä". Sitä vain kutsutaan kihlaukseksi kun on sovittu, että mennään naimisiin. Kun on luvattu niin on kihlauduttu. Hääpäivän voi sopia ja sormukset ostaa koska vaan (tai olla ostamatta).
Kun mies suostui kosintaan te kihlauduitte. Ja toki saa kihlautua vaikka montakin kertaa, mutta onko se tarpeellista sopia naimisiin menosta monta kertaa?
.... ja nyt mennään naimisiin piakkoin. Miksi et voisi? Nyt eletään 2000 lukua, naisten valtakautta!
Kun missään muussakaan asiassa ei olla enää vanhanaikaisia niin miksi tässä asiassa? Kamalan jyrkkiä jotkut ihmiset. Ottavatkohan he huomioon että nykyajan miehet eivät välttämättä edes tajua kysyä koko asiaa tai ovat liian ujoja. Tai muuta vastaavaa. Kosi vaan, jos hän kieltäytyy niin sitten hän ei ole sinulle se oikea.