Valtaosa väestöstä voi entistä paremmin, mutta silti yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella, kertoo Stakesin tutkimus.
Heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia siitä, mitä keskivertosuomalainen ansaitsee. Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on pieniä lapsia.
Hyvinvointierot ovat selviä etenkin työssä käyvien ja työttömien välillä. Työllisten hyvinvointia ovat lisänneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Etenkin perheet, joissa on kaksi korkeasti koulutettua työssä käyvää vanhempaa, ovat pärjänneet hyvin.
Työttömät eivät ole veronalennuksista ja ansiotason noususta hyötyneet. Lisäksi vähimmäisetuuksien reaaliarvon kasvu on jäänyt palkkatason kehityksestä jälkeen.
Suomalaisten hyvinvointi 2006 -tutkimuksessa arvioidaan, että nykypolitiikan linjauksilla köyhyys jatkaa yhä lisääntymistään.
YLE24, STT
Heidän tulonsa ovat alle 60 prosenttia siitä, mitä keskivertosuomalainen ansaitsee. Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on pieniä lapsia.
Hyvinvointierot ovat selviä etenkin työssä käyvien ja työttömien välillä. Työllisten hyvinvointia ovat lisänneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Etenkin perheet, joissa on kaksi korkeasti koulutettua työssä käyvää vanhempaa, ovat pärjänneet hyvin.
Työttömät eivät ole veronalennuksista ja ansiotason noususta hyötyneet. Lisäksi vähimmäisetuuksien reaaliarvon kasvu on jäänyt palkkatason kehityksestä jälkeen.
Suomalaisten hyvinvointi 2006 -tutkimuksessa arvioidaan, että nykypolitiikan linjauksilla köyhyys jatkaa yhä lisääntymistään.
YLE24, STT
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaleva.plus.juttusivu
Etusivu / juttusivu
Torstai 2.3.2006
UUTISET
Oulu
Pohjois-Suomi
Kotimaa
Ulkomaat
Urheilu
Talous
Kulttuuri
Urheilutulokset
NÄKÖISLEHTI
PÄÄKIRJOITUS
KOLUMNIT
Kolumni
Muuten
MENOKALENTERI
HIGHTECH FORUM
KIEKKOKALEVA
SÄÄ
JUTTUTUPA
KOULUSSA
SUDOKU
WEBLOG
JARI
TEEMAT
Arki
Bitit
Terveys
Tiede
Ruoka
Luonto
Nuoret
Populaari
Auto-Kaleva
FOORUMI
Pulssi
AleksisK
Nimen takana
Studia generalia
Kirjoittajavieras
PÖRSSI
EXTRA
Elokuvat
Koti
Kuvagalleriat
Lähetä kortti
Tv-ohjelmat
Uutisvideot
KLUBILLA NYT
KLUBI
Klubijäsenyys
Klubiaineistot
MOBIILIPALVELUT
Tasku
wap
Tekstiviestipalvelut
ASUNNOT
AUTOT
PALVELUT
OSTA JA MYY
Vaikuttaako lintuinfluenssa lemmikkisi ulkoilutukseen?
Kyllä Ei
KIRJAUDU KLUBIIN
Käyttäjänimi
Salasana
Tutustu
Liity Klubiin
UUTISVIDEOT
Teekkareiden laskiaisriehaa
Prätkäharrastus ei ole halvimmasta päästä
Tyttöjen kaupunkisotaharjoi-
tus
Curling kasvattaa suosiotaan
KLUBILLA NYT!
Ruotsin kultainen sukupolvi sai haluamansa
Ruotsalaiset riemujuhlat Tukholmassa
Kuvia pyörätuo-
litanssikurssilta
Lehti: Tre Kronorin kulta voidaan hylätä
Saksa määräsi kissat sisätiloihin
Siipikarja sisätiloihin perjantaina
Luonnonlintuja ei tarpeen metsästää tautivaaran vuoksi
Kotitaloudet säästävät vähemmän
Sosiaalipal-
veluista neljäsosa järjestöillä ja yrityksillä
Vastustaa myös EU:ta ja Natoa
Kuva: Kaleva/arkisto
Köyhyys ja väki leipäjonoissa on lisääntynyt Suomessa.
Seurakunta havahtui toisen polven köyhyyteen
Yksin kaksosten kanssa
Maksujen nousu uhkaa
Moni eläkeläinen köyhyysloukussa
Useita satoja jonotti ruoka-apua
Kun kulutus on suurinta, rahaa on käytössä vähiten
Köyhyys vaivana pohjoisessa
Apu halutaan ruokakasseina
Kotimaa 21.2.2006 Päivitetty 10:13
Yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alla
Väestön hyvinvointierot ovat edelleen kasvaneet. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella, ja nykyisillä politiikan linjauksilla köyhyys jatkaa kasvuaan, arvioidaan Stakesin julkaisussa Suomalaisten hyvinvointi 2006.
Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita. Hyvinvointikilvassa ovat pärjänneet koulutetut perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä.
Hyvinvointierot ovat sen sijaan kasvaneet, ja merkittävimpinä eroihin vaikuttavina tekijöinä nousevat esille ikä, työmarkkina-asema ja perhetilanne.
Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on vauva tai taaperoikäisiä lapsia. Kahtiajako näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Kun nuorten yleinen terveyskehitys näyttää positiiviselta, kehitys on ollut heikoimmissa perhe- ja kouluoloissa kasvavilla nuorilla epäsuotuisaa. Havaittu lasten ja nuorten hyvinvointierojen eriytyminen kehittyy pitkälti aikuisväestön ehdoilla.
Hyvinvointierot ovat erityisen selviä työssäkäyvien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien hyvinvointia ovat kasvattaneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Sen sijaan vähimmäisturvan varassa sinnittelevien köyhyys on lisääntynyt, koska vähimmäisetuudet eivät ole kasvaneet samaa vauhtia.