Jos inertiadyno mittaa rumpujen aikaa ja nopeutta ja mittaa niistä sitä kiihtyvyyttä niin mahtaakos onnistua mittaamaan itse teho pelkällä kiihdytyksellä esim 3. vaihde silmään, rullataan jollain hieman yli tyhjäkäynnillä jossain tasamaalla ja runtataan kaasu pohjaan. Sitten mittaa jollain ihme konstilla vaikka joka 0.1 sekunti mikä on auton nopeus ja kierrokset, tätä ihan tappiin asti. Sitte taulukossa laskee niistä jollain tapaa? Onnistuuko? Jollain tapaaa pitäis saada ilmanvastus ja jotkut muut muuttujat pois
Inertiadyno
mietiskelija
201559
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
No helpoiten sen voi tehdä niin, että käyt eka autollas puntarissa ja katot paljo sen auton massa on. Sitten menet suoralle ja kiihdytät viakka 5 sekunttia ja katot loppunopeuden.
Jos läksit paikaltaan tehon voi laskea
P=m*v^2/(2*t)
m=massa
v=loppunopeus metrejä sekunnissa
t=kiihdytykseen käytetty aika
Tai jos olet aluksi liikkeessä
P=m*(v2^2-v1^2)/(2*t)
v1=alkunopeus
v2=loppunopeus
Esim.
Auton massa = m =1000kg
v1 = 0
v2 = 100 km/h = 27.8 m/s
t = 5 s
1000*27.8^2/(2*5)=77284 W = n. 106 hv
Niin ja toi on sit keskimääräinen teho.
En minä tota nyt haekkaan vaan että saadaan oikeen piirrettyä se tehokäyrä koko kiekka alueen. Jos inertiadynossa saadaan se kun kiihdytetään niitä vauhtipyöriä mitkä siin dynossa on ni saman asian varmaan ajaa itte auton oma paino mut ilmanvastus ja vierintävastus monimutkastaa hieman. En hae mitään keskimäääräsiä tehoja.
No jos mittaat eka vaihteiston, vetareiden, vanteiden ja kaikkien muittenkin pyörivien osien hitausmomentit. Sit soitat rengasvalmistajalle, mistä saat vierintävastusketoimet eri nopeuksille ja oikeat rengaspaineet. Ilmanvastuksia varten kiikutat kärrys tuulitunneliin, muuten et saa tietää tarkkaa ilmanvastusta.
Sen jälkeen se tarkka tehokäyrä voidaan nopeuksista laskea, mut taitaa olla helpompi viedä se pata dynoon.
Kyllä kysyjä on oikeassa
Jos kiihtyvyys ja nopeus voidaan mitata esim. Peiseler-pyörällä(tai jotain sinne päin), niin siitä saadaan vetopyöräteho suoraan kun auton paino tunnetaan.
Jos mittaus tehdään eri vaihteilla siis eri nopeuksissa, voidaan ilmanvastuksen vaikutus eliminoida.
Voimansiirron ja renkaiden vastus on arvioitava kuten muissakin vetopyöristä mittaavissa dynoissa jos halutaan selvittää moottorin nettoteho.
Ja ettei asia menisi hiusten halkomiseksi, niin voimansiirron ja pyörien, kuten moottorin massojenkin kiihdytykseen kuluva teho on niin marginaalinen verrattuna auton kiihdyttämiseen, että eroja tuskin on jarruttavaan dynoonkaan.
Miten se ilmanvastus voidaan eliminoida?
Kun kiihdytetään eri nopeuksilla moottorin samoilla kierroksilla, niin kiihtyvyyteen vaikuttavat tehot poikkeavat vain ilmanvastuksen osalta.
Voimansiirron ja renkaiden vierintävastus on likimain vakio ja ilmanvastus on riippuvainen poikkipinta-alasta, vastuskertoimesta ja nopeuden neliöstä, jolloin kahdesta erillisestä mittauksesta voidaan vastuskerroin*poikkipinta-ala laskea, ja kun se tunnetaan, voidaan ilmanvastuksen osuus lisätä tehoarvioon.
Siis homma on pelkkää rutiinilaskentaa.
Mut sillonhan pitäs tietää moottorin teho? et pääsee käsiks siihen ilman vastukseen ja sitä tehoahan täs ollaan mittaamassa.
Peiselerpyörän lukemista saadaan auton nopeus ajan funktiona, jolloin siitä selviää myös kiihtyvyys.
Oletetaan että kiihdytetään autoa 3-vaihteella ja moottorin kierrosluku on vaikka 4000 r/min.
Sitä vastaava nopeus on mitattavissa tai laskettavissa välityssuhteesta ja teho on silloin P = v*(m*a k C*v^2)
Kiihtyvyys (a) ja nopeus (v) saadaan Peiselerpyörältä, k = voimansiirron ja renkaiden vastus, joka on arvioitava ja C on ilmanvastuskerroin*poikkipinta-ala*ilman tiheys.
Kun mittaus toistetaan 4-vaihteella saadaan samalle kierrosluvulle erilaiset a ja v lukemat.
Eli P2 = v2 * (m*a2 k C*v2^2 )
Kun kummassakin tapauksessa moottorin kierrosluku on sama, niin myös teho on sama eli P2 = P
Jo näistä tulee yhtälöryhmä josta saadaan laskettua P (haluttaessa myös C) ja laskutoimitus voidaan toistaa läpi koko kierrosalueen niin saadaan teho kierrosluvun funktiona.
No se C = c*A*roo/2
c = ilmanvastuskerroin
A = poikkipinta-ala
roo = ilman tiheys
Jos kiihdytät autoa niin kierrosluku ei pysy vakiona ja jos ajat tasaisella nopeudella (vakio kierrokset)
niin a=0.
Se peiseler pyörä ei mittaa kuin nopeuksia ja siitä saatava kiihtyvyys on laskettu nopeuksista.
Koska vastukset on suuremmat suuremmalla nopeudella, eli tarvitaan moottorilta suurempi momentti ja P=M*RPM. Ni eiks P2>P.
Ja sanoit et k on arvoitava, alkuperäiselle kysyjälle ei kelvannu likiarvot eikä keskimääriset tehot.
Ja vaikka merkitsisi että k C*v^2=K niin silti mulle jää tuntemattomiksi P1,P2,K1,K2.
No ratkeehan K nopeuksien avulla, mut viellä mulla jää tuntemeattomaksi P1,P2?
Jos sen taulukon tekee niin pitääkö laskut aloittaa aina siitä aloituskohdasta eli 1000 rpm kohdasta josta aletan kiihdyttää? Vai onko se niin esim että 3. vaihteella jos ollaan 3000 rpm ja seuraava mittaus 4000 rpm niin se laskun arvot otetaan edellisestä pisteestä siitä 3000 rpm?
Katso www.nology.com niin toteat, että tuote on jo olemassa niitä autoja varten, joissa on OBD-pistorasia, josta tarvittavat tiedot saadaan.
Jos sen taulukon tekee niin pitääkö laskut aloittaa aina siitä aloituskohdasta eli 1000 rpm kohdasta josta aletan kiihdyttää? Vai onko se niin esim että 3. vaihteella jos ollaan 3000 rpm ja seuraava mittaus 4000 rpm niin se laskun arvot otetaan edellisestä pisteestä siitä 3000 rpm?
Eli lähtisin liike-energian kautta liikkeelle.
m*v^2/2 siitä saadaan teho kun se jaetaan ajalla eli
m*v^2/(2*t) se on sama kun tos pörjen v*m*a. Siihenkin voi lisätä jonkun korjaus kertoimen perään ja se on sit verrannolinen nopeuden neliöön. Ehkä kumminkin unohtaisin sen koska, luultavasti sulla tulee jo nopeuden mittauksessa suurempi virhe.
Sit tekisin taulukon missä on
RPM v t
1000 35 0
1500 42 1
2000 48 3
2500 52 6
Sit alkaisin laskea niitä tehoja
P1=m*((42/3.6)^2-(35/3.6)^2)/(2*1)
P2=m*((48/3.6)^2-(42/3.6)^2)/(2*(3-1))
P3=m*((52/3.6)^2-(48/3.6)^2)/(2*(6-3))
Laskeeko lasku aina sen keskiarvon? Eli jos on alussa 1500 rpm ja kiihdytetään vaikka 2500 rpm asti (sama vaihde) niin se laskee keskitehon 1500-2500 rpm kiihdytykseen? Jos nopeus on vaikka 3 vaihteella tossa 1500 kohdalla 35 kmh ja 2500 asti nopeus on noussu 59 kmh ja aikaa kesti vaikka 3 sek niin tuleeko silloin kiihtyvyydeksi:
59 kmh - 35 kmh = 24kmh ja se jaetaan 3.6 = 6,6m/s
ja tuo 6.6m/s jaetaa 3 sekunnilla niin tulee 2,2m/s^2
Juuri niin, se 2,2 m/s^2 on sen välin keskikiihtyvyys.
No millä tempulla se inertiadynamometri mittaa juuri sen tehon mikä on vaikka kierroksella 3542,3 jos siinäkin kiihdytetää? Laskeeko sekin keskikiihtyvyyksiä.
Inertiadyno mittaa paikan muutosta esim. kuinka kauan menee rullan puoleen kierrokseen. Siitä saadaan nopeus eli (fii1-fii0)/t1=omega1 ja taas puolen kierroksen päästä (fii2-fii1)/t2=omega2. Sen jälkeen saadaan teho P1=J(omega2^2-omaga1^2)/(2*t2).
J=sen systeemin hitausmomentti.
Mittaus välit vaan on sekunnin osia, eli lopputulos on aikasen tarkka.
Jos osataan laskea tasasella vauhdilla vierintävastus ja ilmanvastus niin miten ne lasketaan silloin kun auto kiihdyttää?