Misi ihmeessä pitäisi polttaa oman metsän metsänhoitopuita kotona? Puut oi aina myyty yhtiölle, se on perinne. Harvoin hoitopuiden kokoamisesta tarvii yhtiölle maksaa. On moraalitonta tavoitella omaa etua kun vastapuolella on metsäyhtiöiden ja maan etu. Ja kyllä sitä aina mieluummin ottaa vuoden harvennuspuista 200 e myyden ja maksaa veron ja maksaa 2000 euron lämmitysöljy tai -sähkölaskun vuodessa. On siitä niin paljon työtä kun omasta metsästä puita kerää. Ja kyllä yhtiö tekee niin paljon paremmin sen metsänhoidon kun ne näkee sieltä korkealta hytistä puun latvat paljon paremin kuin mies maasta ja niillä on niin kirkkaat valotkin kun ne tekee yöllä töitä. Koneenkuljettaja hyppää kymmeniä kertoja tunnissa koneenhytistä ulos ja kiertää puuta yrittäen löytää kasvuvoimaisimmat yksilöt jätettäviksi metsään. Koneurakoitsijat ovat tunnetusti korkean moraalin väkeä ja he ovat korkeasti koulutettuja.Useinkaan heillä ei itsellä ole metsää koska silloin heillä ei olisi aikaa omistautua kutsumukseensa tuottaa metsänomistajalle korkealuokaisia palveluja. Heidän vuosivoitot ovat niin suuria että heidän ei tarvitse hosua ja hätiköidä metsässä, ainoa kantava ajatus on työn laatu ja metsänomistajan paras vuosikymmeniksi eteenpäin. Usein he tulevatkin 2-3 vuoden päästä oma-aloiteisesti maanomistajan metsään katsomaan oliko mahdollisesti tullut vaurioita kolhujen yms. muodossa ja hyvittävät vauriot maanomistajalle oma-aloitteisesti. Samalla he tutkivat oliko valittu harvennusperiaate oikea tai pitääkö kokemukseen perustuen periaatteita muuttaa. Valtava on se aika jolla he kouluttavat uutta tuoretta verta alalle. Nuoret kaverit istuvat isännän kanssa metsäkoneen hytissä useita vuoisa yhdessä ennen kuin nuori kaveri saa mennä yksin maanomistajan metsään. Lukuisia ovat kurssit, joihin kuljettajat vuosittain osallistuvat. Uskomattomalla tavalla konemiehet palvelevat kahta isäntää. Samanaikaisesti he tekevät yhtiölle juuri sellaista tukkimittaa, jota yhtiö on pyytänyt koneeseen lähetetyllä joka-aamuisella viestillä. Ja niin hienosti nämä tietokoneet toimivat, että samalla metsänomistaja saa parhaan mahdollisen hinnan puusta kun kaikki tukin halkaisijalisät optimoidaan ja tukkia otetaan tarkalleleen minimimittaan asti. Se on uskomatonta tämä tekniikan kehittyminen. Milloinkaan nämä konemiehet eivät aja karkeilla piikkiketjuilla jos lähistöllä on kuusia,jotka voivat juurivaurion takia lahota. Koskaan he eivät käytä piikkiketjuja kesällä koska siitä olisi haittaa puille. Muutenkaan yhtiö eikä konemies eivät ole valmiita menemään metsään kesällä, koska tällöin metsään saattaisi jääsä syviä juuria rikkovia uria. Jos omistaja sitä ehdottaakin niin korkean moraalin ammattilaisina he aina kertovat maanomistajalle syntyvistä haitoista ja kieltäytyvät menemästä märkään ja upottavaan metsään. Samalla tavalla kuin vanhan ajan metsämiehet he suostuvat menemään metsään ainoastaan talvella pitkän pakkaskauden jälkeen.
Ihme energiahörhöjä kirjoittelee täällä
antibio
7713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...koska urakoitsijat ovat täysin velattomia (koska yhtiöt eivät vaadi viimeisintä teknologiaa käytettävän) on heillä aikaa pyöriä ympäri metsiä ja kouluttaa kuskejaan sekä repiä ketjut pois aina kun työmaalla on puun juuria.Myyjähän ei koskaan myy puuta sen vuoksi että tarvitsisi rahaa,tai hankkiakseen esim. erittäin tarpeellisen mönkijän jolla voi käydä katsomassa kun urakoitsija tekee töitään kiireettömästi pohdiskellen erilaisten hakkuutapojen vaikutuksia metsäluontoon.Etenkin kun työmaana on raivaamaton tiheikkö,raivaussahahan on tarkoitettu mm. marjapensaiden ja pihojen hoitoon.Ja erittäin hyvin se moto samalla raivaa metsän kun hakkaa.
monitoimikoneella pienen harvennuksen jos ei itse viitsi tai ei osaa harventaa.
Tukkeja ei tietenkään kannata panna polttopuuksi, mutta kuitupuuta kannattaa.
Sehän riittää 20 kiintoa vuodessa kovastikin omakotitalon lämmitykseen ja voihan niitä myydä naapurillekin.
20:llä kiinolla kuitupuuta ei saa yhtiöltä kuin n. 300€, sillä rahalla ei paljon öljyä osteta.
omaa etua kun kyseessä on metsäyhtiöiden ja maan etu"
Ei kai vain paperiliiton sellunkeittäjät ole olleet liian ahneita?
Pitäsikö niiden palkkoja alentaa, että voitaisiin nostaa kuitupuun hintaa, ettei ne menisi polttoon?
Vapassa markkintaloudessa isäntä myy puunsa sille joka eniten maksaa.
Eikö metsänomistajien, (aika suurilukuinen joukko) etu ole tärkeä?
Maan etuahan se kotimaisen energian käyttö ajaa parhaiten.
>Puut oi aina myyty yhtiölle, se on perinne.<
Ei ny kuitenkaan aina myyty, esimerkiks 1600-luvulla puut pitkälti pääty vain rakentamiseen ja polttokäyttöön. Mainitsemas perinne on toden teolla alkanut vasta 1900-luvun puolella, joten kovin pitkästä sellasesta ei voi puhua. Mutta kuten tunnettua, ihmiskunnan muisti on yhden sukupolven mittainen.
>On moraalitonta tavoitella omaa etua kun vastapuolella on metsäyhtiöiden ja maan etu.<
Niin tässä tullaan kysymykseen siitä, miten itse kukin moraalittomuuden käsittää. Joidenkin mielestä taas on moraalitonta myydä puitansa metsäyhtiöille esimerkiksi sen vuoks, että niiden tuloksista ja voitoista kohtuuttoman suuri osa valuu yhtiön ylimmän johdon käsiin.
Toisien mielestä taas yhtiöiden osalta moraalitonta toimintaa ilmenee esimerkiksi juuri puun hankinnassa, jossa tärkeintä on pitkälti vain voiton maksimointi ja tehokkuus; ei esimerkiksi ekologiset seikat. Metsänomistajaa puolestaan kuunnellaan ja hänen etuaan ajatellaan siinä määrin, että metsänomistaja pysyy kahisevaa saaden tyytyväisenä.
Ymmärräthän, että bisnestä harjoittavien firmojen ja ihmisten tavoitteena on yleisestikin pitkälti miellyttää ihmisiä saadakseen hyvän imagon toiminnalleen? Elämmehän länsimaisessa miellyttämisdemokratiassa. Tämä miellyttämis-efekti olisi kaikkien hyvä osata suodattaa pois erilaisissa arkielämän tilanteissa ihmisten kanssa toimiessa.
Itse en osaisi mahdollisia metsiäni kasvattaa paperifirmojen ja järjestelmämme etua ajatellen.
>Ja kyllä yhtiö tekee niin paljon paremmin sen metsänhoidon kun ne näkee sieltä korkealta hytistä puun latvat paljon paremin kuin mies maasta ja niillä on niin kirkkaat valotkin kun ne tekee yöllä töitä.<
Ei se moton hytti nyt kovin paljon korkeammalla ole puuston latvakorkeuteen nähden kuin maantasa, jolla metsuri työskentelee. Ja yöllä tosiaan on välttämätöntä käyttää valoja, mutta tosiasia kuitenkin lienee se, että öisin riski sattuville virheille on päiväsaikaa huomattavasti korkeampi.
>heidän ei tarvitse hosua ja hätiköidä metsässä, ainoa kantava ajatus on työn laatu ja metsänomistajan paras vuosikymmeniksi eteenpäin.<
Veljeni oli motokuskina parisen vuotta, ja hänen puheittensa valossa tuo kuulostaa aika ruusuiselta unelmalta. Koneurakoitsijat työskentelevät (tai joutuvat työskentelemään) pitkälti vain heidät palkanneen yhtiön etua ajatellen ja metsänomistajan etua ajatellaan suurelti osin vain siinä määrin kuin se välttämätöntä on.
>Samalla he tutkivat oliko valittu harvennusperiaate oikea tai pitääkö kokemukseen perustuen periaatteita muuttaa.<
Tämä 'oikea harvennusperiaate' juontuu suurelta osin vain metsän tuottavuuden näkökulmasta. Kun metsiä kasvuvaiheessa harvennetaan, päädytään vieläkin hyvin yleisesti kasvattamaan yhden puulajin samanikäistä metsäviljelmää. Männyistä karsitaan yleisesti alaoksat pois, jolloin metsä todellakin näyttää yksitoikkoiselta tikkupellolta.
Muuten, alaoksien sekä aluspuuston poistamisella ja metson 'kriteereillä' asuinviihtyvyydestä on todettu olevan yhteys. Arvaahan, minkä suuntainen tuo yhteys on?
>Uskomattomalla tavalla konemiehet palvelevat kahta isäntää.<
En näe tuossa korkeassa työmoraalissa mitään ihmeellistä. Kyseessä on kuitenkin heidän työpaikkansa ja koneurakoitsijoiden käsittääkseni kova kilpailu saatavilla olevista urakoista. Tämä luonnollisestikin vaatii heitä olemaan tarkkoja työn laadun suhteen. Urakoiden saamisessa kun kuitenkin on kyseessä käteen saatava kahiseva kuten hyvin tiedämme.
>Milloinkaan nämä konemiehet eivät aja karkeilla piikkiketjuilla jos lähistöllä on kuusia,jotka voivat juurivaurion takia lahota.<
En oo juuristolle aiheutuvien vahinkojen suhteen tehnyt havaintoja, mutta puiden kyljet ainakin paljon kärsivät koneiden osuessa niihin.
>Muutenkaan yhtiö eikä konemies eivät ole valmiita menemään metsään kesällä, koska tällöin metsään saattaisi jääsä syviä juuria rikkovia uria. Jos omistaja sitä ehdottaakin niin korkean moraalin ammattilaisina he aina kertovat maanomistajalle syntyvistä haitoista ja kieltäytyvät menemästä märkään ja upottavaan metsään.<
Eipä tuo siltä näytä. Kotoseutuni metsissä kävellessäni olen ainakin havainnut motojen ja puunkuljetuskoneiden aiheuttamia, melkeinpä metsäojaa vastaavia uria.
Olikohan nykyistä metsäbisnestä ylistänyt kirjoitukses provo? Sellainenkin käväisi mielessä.
En mitenkään aliarvioi, muttta kyllähhän se kuski ulos tulee kopista, jos tarttee vaikka kusasta. Kyllä sellanen kuski tienaa persenettoa, joka puita kiertelee. Kyllä homma pitää osata tehdä hytistä käsin. Sitäpaitsi, ei se energiakokoinen puu kelpaa kuduksi, kun yleensä läpimitta puuttuu. Ja suurin osa polttopuunkorjaajista varmastikin keräilee leppäpuskia ja pellonreunoja.
Olet paneutunut asiaan hyvin:))!
Motokuskihan on metsänhoidon tärkein lenkki!
Kyllä siellä on jos jonkinlaista kirjaviisasta inssiä ja tohtoria laatimassa suunnitelmia, mutta motokuski ratkaisee paljon kuinka hoito onnistuu ja päätehakkussa metsän omistajalle tulee rahaa.
Hyvin tehdystä työstä kannattaisi antaa muutama "pottu" viinaa moto kuskille kiitokseksi:)
olisi lisättävää? Se oli siinä. Tuollaiset taiturit kun sompailevat metsässä, niin luottavaisin mielin saa metsänomistaja olla: hänen omaisuutensa on hellässä huomassa. Haikeana ajattelen, kunpa olisin itsekin älynnyt aikoinani valita tuon hienon ammatin.
No onhan minulla sentään metsä. Hankinkin tuota pikaa sinne moton tekemään ensiharvennusta. Kylmar nekin riu'ut tietokoneella ainakin pikkutukiksi saa optimoitua. Ja sitten jos puuyhtiöltä saa vielä hintatakuun että loppuvuodesta tipahtaa tilin päälle vähän joulurahaa.