Säilörehun hintataso

noissa luvuissa ,jos paalaus kustannukset n 20 euroo / paali...niin....olis taas fuikkareille kommentoitavaa...;)

ei täsmää kirjoitti:

noissa luvuissa ,jos paalaus kustannukset n 20 euroo / paali...niin....olis taas fuikkareille kommentoitavaa...;)

Syötin myös luomumiehen apilasäilörehupaalit,jotka myös ylivuotisia.Paalia oli 33kpl ja annoin niistä yht. 100 eur. käteen,kun en kehdannut ilman viedä. Paalaus oli tapahtunut aika tuoreena,joten sisältöä oli vähempi ja myös kasaanpainumista oli tapahtunut,myös pinnassa oli havaittavissa epäkuranttisuutta.Mutta sisältö oli kumminkin yllättävän maittavaa,eihän sitä oltu lannoitteilla kasvatettu.Joo,en tosiaan tiedä kuinka tuollaisilla taksoilla paalattu rehu kannattaa "kenkätä" mutta tässä vaiheessa kun lopetan lypsykarjan pidon pian,olen ollut tosi tyytyväinen
siihen ettei viime kesänä tarvinnut tehdä virtaskaa.Mulla oli n. puolet erilaisina kesantoina, ja viljasta vein noin puolet kauppaan.
Olkia en viitsinyt enää paalata kun sain vanhoja muovitettuja olkipaalia ilman urakoitsijalta joissa oli pieniä reikiä siellä täällä,mutta muuten täyttä tavaraa paskakouruun. Toki olisi ollut mukavampaa,jos jokaisessa paalissa olisi ollut vielä seteli mukana.

ei täsmää kirjoitti:

noissa luvuissa ,jos paalaus kustannukset n 20 euroo / paali...niin....olis taas fuikkareille kommentoitavaa...;)

Tukihan kattaa tuotannon alijäämän, toisaalta kannattaako tuottaa yli oman tarpeen jos ei saa kustannuksiaan pois.
PS. itse teen kokonaisurakkana pystystä pakettiin muovin, verkon ja alvin kans reilusti alle kahdenkympin.

ei täsmää kirjoitti:

noissa luvuissa ,jos paalaus kustannukset n 20 euroo / paali...niin....olis taas fuikkareille kommentoitavaa...;)

Isäntä oli myyny peltonsa, ja sen piti saada viimeset paalit pois pellon kulumalta.

Rehutonnin säilöntä paalaamallla on noin 2-2.5 kertainen hienosilppuriin tai noukinvaunuun verrattuna.

kenny kirjoitti:

Isäntä oli myyny peltonsa, ja sen piti saada viimeset paalit pois pellon kulumalta.

Rehutonnin säilöntä paalaamallla on noin 2-2.5 kertainen hienosilppuriin tai noukinvaunuun verrattuna.

Mulla ittellä on hinattava murskain noukinvaunu. Kyllä se halvin rehu tehdään em. vehkeillä,no halvin ja halvin.Mutta pidemmän päälle kuitenkin,lisäksi se että ylivuotinen rehu kyllä säilyy esimerkiksi hyvinpeitellyssä aumassa aivan toisella lailla kuin
paalirehu,joka on jänisten,myyrien,varisten ja auringon armoilla.Myytävyys/annettavuus on tietysti paalirehulla aivan toista luokkaa kuin auma/siilorehulla. Mutta tässä lopetustilanteessa on ollut mukava hakea ja syöttää paalirehua eikä ole tarvinnut kesää pilata rehunteon takia vaan on saanut keskittyä ihailemaan Suomen suvea prätkän selästä käsin.

isäntä kirjoitti:

Mulla ittellä on hinattava murskain noukinvaunu. Kyllä se halvin rehu tehdään em. vehkeillä,no halvin ja halvin.Mutta pidemmän päälle kuitenkin,lisäksi se että ylivuotinen rehu kyllä säilyy esimerkiksi hyvinpeitellyssä aumassa aivan toisella lailla kuin
paalirehu,joka on jänisten,myyrien,varisten ja auringon armoilla.Myytävyys/annettavuus on tietysti paalirehulla aivan toista luokkaa kuin auma/siilorehulla. Mutta tässä lopetustilanteessa on ollut mukava hakea ja syöttää paalirehua eikä ole tarvinnut kesää pilata rehunteon takia vaan on saanut keskittyä ihailemaan Suomen suvea prätkän selästä käsin.

Niin, korjuutehoa pitää olla sen verran että 1. sato on korjattu ennen juhannusta. Et ku siilo on peitelty, nii sitte saa mennä mökille viruttelemaan varpaitaan. Mutta pitää olla myös korjuu kustannus mielessä, ettei 20.000 euron vehkeillä tehä 15 lypsävän rehuja. Paitti jos on varmat urakat tiedossa, ni sitte tietysti. Mulle riittää 2650 jiiäffän nostolaitemurska ja tuplajunkkari. Kolmannen päivän ehtoolla peitellään kasaa, jos ei ole sateet häirittemäs ja nuo vanahat romut ei oo kovin pahoon lauennu. Parempi konet tuo kaksoiskela, ongelmia tulee jos kasvusto on pitkää ja sitä on todella paljo karheessa, mutta normaaleissa olosuhteissa pystyy uskomattomiin suorituksiin.

kenny kirjoitti:

Niin, korjuutehoa pitää olla sen verran että 1. sato on korjattu ennen juhannusta. Et ku siilo on peitelty, nii sitte saa mennä mökille viruttelemaan varpaitaan. Mutta pitää olla myös korjuu kustannus mielessä, ettei 20.000 euron vehkeillä tehä 15 lypsävän rehuja. Paitti jos on varmat urakat tiedossa, ni sitte tietysti. Mulle riittää 2650 jiiäffän nostolaitemurska ja tuplajunkkari. Kolmannen päivän ehtoolla peitellään kasaa, jos ei ole sateet häirittemäs ja nuo vanahat romut ei oo kovin pahoon lauennu. Parempi konet tuo kaksoiskela, ongelmia tulee jos kasvusto on pitkää ja sitä on todella paljo karheessa, mutta normaaleissa olosuhteissa pystyy uskomattomiin suorituksiin.

Naapuri kaateloo nostolaitosmurskalla ja keräälöö
karheet n.25v.vanhalla Taarupin (joku 1300-1350) kelasilppurilla ja rehulaidoilla varustettuun 120:n Tuhtin kippikärryyn.Kyseli multa jotta minkämoisen keruuvehkehen laittaas, sanoon jotta jos nuolla päriäät niin mitä noihin rahaa kiinni paat kun näyttää jotta homma joutuu muutenkin.Aina se vähän pistelöö sitä Taaruppiansa,mutta aina sen rehut on sillä tullu teheryksi ja se kai on pääasia.Lehemiä sillä samanverran kuin sulla.Itte oon tuumannu myyväni noukinvaunun pois,ei oikeen kiinnosta urakointi,kun on tullut senverran paljon ajeltua ittelle ja joskus naapureille.

kenny kirjoitti:

Niin, korjuutehoa pitää olla sen verran että 1. sato on korjattu ennen juhannusta. Et ku siilo on peitelty, nii sitte saa mennä mökille viruttelemaan varpaitaan. Mutta pitää olla myös korjuu kustannus mielessä, ettei 20.000 euron vehkeillä tehä 15 lypsävän rehuja. Paitti jos on varmat urakat tiedossa, ni sitte tietysti. Mulle riittää 2650 jiiäffän nostolaitemurska ja tuplajunkkari. Kolmannen päivän ehtoolla peitellään kasaa, jos ei ole sateet häirittemäs ja nuo vanahat romut ei oo kovin pahoon lauennu. Parempi konet tuo kaksoiskela, ongelmia tulee jos kasvusto on pitkää ja sitä on todella paljo karheessa, mutta normaaleissa olosuhteissa pystyy uskomattomiin suorituksiin.

Koko kesän voi käyttää rehunkorjuuseen!
Ekana korkeatuottoisten lypsykarjojen rehut juhannuksen kahta puolta, viimesex apilavaltaiset sitte omalle lihakarjalle jonka jälkeen emojen esikuivatut heinät poikimakaudelle ja heinä-elokuun vaihteessa emojen talviylläpitoruokintapaalit ja josain välis viljat pakettiin taikinatuleentumisen mukaan seuraavaksi toinen sato korkéatuottosille lehmille ja lopux omat odelmat ja talven kuivikeoljet kelien ja naapurien puintien mukaan!
Viime kesänä rullattiin 350 hehtaaria ja hevosvoimia on käytössä yhteensä alle polle per hehtaari vaikka laskis navettakoneenki mukaan.

ei täsmää kirjoitti:

noissa luvuissa ,jos paalaus kustannukset n 20 euroo / paali...niin....olis taas fuikkareille kommentoitavaa...;)

Parempi myydä halvalla kuin ajaa tunkiolle.