no.. plussasin viikko sitten.... tietenki hypin onnesta... mutta poikaystäväni ei jos kuulee asiasta.. hän ei tahtoisi vielä lapsia... hän sanoo että ei oo valmis.. meillä on ollut vähän alamäkeä ja vastoinkäymisiä ja en tiedä miten hän reagoisi tähän nyt.. emme asu yhdessä.. en uskalla kertoa.. hän kumminki haluisi että teen abortin vaikka en tahdo.. ei hän pakottamalla pakottaisi mutta olisi vahvasti se puolella.. en kuitenkaan tahdo että pilaan mitään hänen elämästään... ni oon nyt ajatellu tekeväni se abortin mutta en voi kertoa hänelle.. en tahdo menettää häntä kanssa... ihmettelin vain:
1.Kuinka kauan kestää että pääsee aborttiin?
2.Minkälainen olo on se jälkee?
3.Tuleeko ongelmia kuukautisten kanssa?a)kaavinnan jälkeen b)Tulevaisuudessa
4.Maksaako se?
5.Voiko se yksi abortti aiheuttaa sen että ei enää voi saada lapsia?
anteeks ku on näin tyhmät kysymykset.. mutta oon vähän uus näis jutuis..
kiitos vastanneille
1.Kuinka kauan kestää että pääsee aborttiin?
2.Minkälainen olo on se jälkee?
3.Tuleeko ongelmia kuukautisten kanssa?a)kaavinnan jälkeen b)Tulevaisuudessa
4.Maksaako se?
5.Voiko se yksi abortti aiheuttaa sen että ei enää voi saada lapsia?
anteeks ku on näin tyhmät kysymykset.. mutta oon vähän uus näis jutuis..
kiitos vastanneille
Vastaukset 32
Vanhimmat
Abortti on muutenkin huono ratkaisu ja tässä tapauksessa olet sortumassa muihinkin järjettömyyksiin. Ensinnäkin, olet tyytyväinen lapsestasi ja siitä huolimatta haluamassa aborttia? Toiseksi, kerro nyt ihmeessä poikaystävällesi asiasta. Oletettavaa on, että hän on innostunut isyydestään. Sitten kysymyksiisi:
> 1.Kuinka kauan kestää että pääsee aborttiin?
Jos lainmukaiset edellytykset ovat kunnossa niin ei kauaa.
> 2.Minkälainen olo on se jälkee?
> 3.Tuleeko ongelmia kuukautisten kanssa?a)kaavinnan jälkeen
> b)Tulevaisuudessa
En voi sukupuolestani johtuen tietää, mutta eiköhän täällä olevat aiemmat kirjoitukset kerro jotakin asiasta.
> 4.Maksaako se?
Normaalit kunnalliset poliklinikkamaksut.
> 5.Voiko se yksi abortti aiheuttaa sen että ei enää voi saada
> lapsia?
Voi. Vaarana kaavinnoissa ja muissa vastaavissa operaatioissa on pysyvät vahingot kohdulle ja muulle synnytinelimistölle.
Joka tapauksessa, tämä pohdinta abortista lienee turhaa, koska kirjoituksesi perusteella olet henkilö, jolla ei ole mitään syytä sellaiseen järkyttävään operaatioon. Ajattele mieluummin vaikka pientä lastasi nukkua tuhisemassa pinnasängyssä ja heräilemässä käheän hennolla kitinällä ruoalle parin-kolmen tunnin välein. Siinä vaiheessa tunnet varmasti valtavaa helpotusta siitä, ettet mennyt aborttia teetättämään.
Järkytyin vastauksestasi, että yksikin abortti voi aiheuttaa jatkossa lapsettomuutta. Mistä tälläinen tieto?
Itselleni tehtiin vajaa viikko sitten ensimmäinen abortti (kaavinta). Itse olisin halunnut pitää vauvan, poikaystävä ei. Tein väärin kun tein sen, kadun sitä. Ennen abortin tekoa kysyin hoitohenkilökunnalta , että vaikuttaako abortti mitenkään lasten saantiin tulevaisuudessa. Vastaus oli EI VAIKUTA. Joten järkytyin lukiessani vastaustasi, sillä itselleni oli annettu aivan erilaista tietoa.
Jos kaavinta vahingoitti kohtuasi, niin silloin se selvästi vaikeuttaa uuden lapsen saamista. Kohdun seinämä on herkkä alue ja sen mekaaninen ärsyttäminen voi aiheuttaa pahoja vammoja tai tulehduksia.
1. Aborttiin pääsee mahdollisimman pian, on inhimillisempää mitä aikaisemmassa vaiheessa tehdään. Keskiverto aika on kai jotain viikko terveyskeskukseen yhteydenoton jälkeen.
2. Olo jälkeen päin riippuu siitä miten olet suhtautunut asiaan. Olet helpottunut tai sitten kärsit syyllisyydestä, voit masentua tai tuntea haluavasi lähteä juhlimaan. Sen päivän ja mahdollisesti muutaman seuraavan voit kärsiä kivuista. Jos sinut nukutetaan olet sen päivän tokkurainen ja mikäli saat vahvoja särkylääkkeitä olet myös tokkurainen ja väsynyt.
3. Onnistuneesta abortista ei tule ongelmia kuukautisten kanssa. Lääkäri laittaa sinut melko varmasti käyttämään hormonaalista ehkäisyä abortin jälkeen jos et ole ennen käyttänyt, se tasoittaa kiertoasi ennestään.
4. Jos olet alaikäinen abortti ei maksa sinulle mitään, vaan yhteiskunta tarjoaa. Täysi-ikäiselle abortti maksaa paikkakunnasta riippuen, joissain paikoissa vain ykden poliklinikka maksun verran, 22€, joillain paikkakunnilla kuulema lähemmäs satastakin.
5. Voi jos käy huono tuuri.
Ensin pidin aloittajan viestiä hieman ihmeellisenä, mutta sitten valkeni, että se on hyvin looginen, jos kirjoittaja on vaikkapa 15-vuotias. Alaikäisten raskaudet, synnytykset ja vanhemmuus ovat hieman kompleksisempi asia kuin täysi-ikäisten, muttei siitäkään syystä kyllä aborttiin kannata päätyä.
Viestiketjun aloittajalle: jos olet alaikäinen, kerro ihmeessä mahdollisimman pian vanhemmillesi ja poikaystäväsi vanhemmille sen lisäksi että kerrot poikaystävällesi, koska on tärkeää, että pääset kohtuullisenpituisen äitiysloman pidettyäsi palaamaan koulunpenkille ja saamaan normaalit yleissivistykselliset ja ammatilliset eväät elämääsi. Lapsen hoitamisen rasituksia pystyy parhaimmillaan jakamaan hyvinkin isovanhempien ja muun suvun kesken ettei tilanne mene liian tiukaksi. On myös selvitettävä muut mahdollisuudet lapsen päivähoitoon.
Kilttiä kun tuli noin asiallisia vastauksia... unohdin joo kertoa ikäni tossa aikasemmin.. opiskelut jäänyt kesken ja nytten olen töissä.. olen 18.. kyllä tiedän olevani valmis ja voisin olla varmaan ihan hyvä äitikin.. mutta en haluaisi pilata poikaystäväni elämää..se on vähän komplinen juttu... vaikeaa on päättää..mun elämä on polkenu paikallaan kauan.. lapsi olisi kyllä hyvin tervetullut... ku tiedän etten ole lähiaikoina menossa opskelemaan ja työtä vaa tekee..
tyttären tai pojan tyttöystävän raskaus ei ole millään tavalla vanhempien päänsärky.
Älkää missään tapauksessa vanhempienne varaan laskeko elämäänne lapsen kanssa.
Oletus, että vanhemmat osallistuvat, on mielestäni suoraan sanoen röyhkeä!
> tyttären tai pojan tyttöystävän raskaus ei ole millään tavalla
> vanhempien päänsärky.
Juridisesti ei olekaan, mutta "oudon" usein vanhemmat osallistuvat myös mm. täysi-ikäisen jälkikasvunsa häiden kustannuksiin ja opintojen tukemiseen.
> Älkää missään tapauksessa vanhempienne varaan laskeko
> elämäänne lapsen kanssa.
> Oletus, että vanhemmat osallistuvat, on mielestäni suoraan
> sanoen röyhkeä!
Tällaista voi tosissaan kirjoittaa vain ihminen, joka on katkeroitunut omasta rikkinäisestä kodistaan tai huonoista väleistä vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Voimakas isommista sukurakenteista irtautuva ydinperhekeskeisyys on sitäpaitsi hyvin "pohjoismainen" piirre; jos ajatellaan vaikkapa keski- ja etelä-Euroopan roomalaiskatolisia maita, niin niissä perhekäsite tarkoittaa tietyssä mielessä kokonaista sukua ja päinvastoin pidetään itsestäänselvyytenä, että isä on hyvin kiinnostunut siitä, kenen kanssa tyttärensä menee naimisiin ja vastaavasti myös keski-ikäisillä miehillä on voimakas kunnioitus äitiään kohtaan. Monille sikäläisille saattaisi suomalainen tapa siitä, että liihotetaan omia teitä sukulaisista välittämättä, olla kauhistus.
Tekis mieli halata sua ''mikko n.'' *nostaa peukut pystyyn*
sun kaltaisia ihmisiä/miehiä on harvassa..
Mä en oo viel kertaakaan tavannu täällä sellaista miestä ku sä.. joka oikeesti on asiallinen ja ymmärtäväinen..
Todella hienoa...
Kiitos sulle kovasti!
Keski-Euroopan roomalaiskatolisessa maassa. Aika kamalaa juuri mainitsemassasi suhteessa. Kaikki siskon kumminkaimat aina änkeämässä perheen asioihin. Muuten kyllä aina Suomen voitti asuinpaikkana, kunhan tarpeeksi jämptisti piti hajurakoa. Joka tapauksessa, Keski-Eurooppa saa olla mitä hyvänsä, oletuksena on, että kysyjä on suomalainen ja asuu Suomessa, ellei toisin mainita.
Minä en ole katkera. Tai jos olenkin, en semmoisista asioista, mihin viittasit.
Vanhemmat ovat tehneet ja kasvattaneet omat muksunsa. Sen jälkeen heillä ei ole velvoitteita mihinkään. Jos joku HALUAA, niin herranen aika, molemmille parempi. Mutta entäpä jollei kiinnosta? Joku tekee lapsia ja antaa äidilleen tai anopilleen hoidettavaksi? Haloo! Kai samantien naapurin nuoripari voi työntää lapsensa niskoilleni?
Mikäli niskakarvani nousevat tarpeettoman aggressiivisesti pystyyn, johtunee se siitä, että olen aivan liikaa lukenut näiden röyhkeiden miniöiden valituksia appivanhemmistaan.
18-vuotiaan tytön äiti/anoppi on noin 40-50 vuotias, oletus. Mieti nyt, tämän ikäinen nainen käy ihan oikeassa omassa työssään. Työnsä jälkeen hän lepää, hoitaa kotivelvollisuutensa sekä harrastaa. Mihin saumaan ajattelit tuupata toisen naisen lapsen? Agraariyhteikunta on taaksejäänytttä elämää. Hyvä tai paha, siitä voidaan nostaa vaikka uusi keskustelu, mutta tosiasia.
Siinä samaisessa Keski-Euroopan roomalaiskatolisessa maassa katolisen kirkon juntta otti vallan kommunismin kaaduttua. Ensimmäisiä toimenpiteitä - sen sijaan, että rakennettaisiin kommunismin raunioittamaa yhteiskuntaa - oli uuden aborttilain säätäminen.
Kummallinen yhteensattuma, aikaisemmin ei metsistä löytynyt yleisesti pikkuvauvoja muovikasseissa. Olisikohan asioilla jotain syy-yhteyttä?
tässä hauska sarkastinen viesti erään miniän ökyilyyn :D
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000288&posting=22000000014550629
Tarkoittanet Puolaa, koska Liettuassa abortti säilyi helposti saatavana huolimatta vahvasta roomalaiskatolisesta kirkosta. Kyllä, olen tietoinen itäisen Keski-Euroopan surkeasta sosiaalipoliittisesta tilanteesta, joka purkautuu juuri mainitseminasi lasten hylkäämisenä ja vastaavasti muualla itä-Euroopan alueella (esim. Virossa ja Romaniassa) abortin käyttämiseen säännönmukaisesti "ehkäisykeinona". Tässä keskustelussa kuitenkin puhuttiin suku- ja perhesiteistä turvaverkkona. Jos se on kunnossa, eivät abortti eikä löytölapsiksi hylkääminen pääse tapahtumaan tai niin ei ainakaan pitäisi käydä. Suomen olosuhteissa realisoitavissa oleva turvaverkko on vieläkin monikerroksisempi.
onneksi.
Äitiyteen mielestäni kuuluu halu huolehtia lapsestaan senkin jälkeen, kun tämä on lähtenyt kotoa. Ehkä ei kaikilla, itselläni kuitenkin, mieluummin hoitaisin lapsenlastani itse kuin suosittelisin aborttia tai adoptiota tms. raskaanaolevalle tyttärelleni. :)
että suosittelisin aborttia tyttärelleni. Tosin tyttäreni on erittäin määrätietoinen ja järjestelmällinen, hän huolehtii itse elämästään. Vaikka puolipolakki onkin :) Mutta en myöskään osallistuisi lapsen hoitoon. En missään tapauksessa. Ehkä lapsenvahtina joskus elokuvaillan ajaksi, sen ehkä jotenkin kestäisin.
Tosin tyttäreni tietää senkin, ja hänestä se on aivan normaalia. Hän elää omaa elämäänsä ja tekee lapsen kun hänelle sopii. Ei hän kysele lupia mamusialta.
Kyllä tytön/naisen pitää lähteä siitä lähtökohdasta, että jos rupeaa lapsia pukkaamaan niin niistä pitää myös pitää huolta. Eikä tuupata toisten harteille. Suomessa todellakin systeemit toimivat, ja nuori äiti lapsen kanssa saa asunnon ja päiväkotipaikan. Toisin kuin Puolassa missä edelleen asuntopulan ja köyhyyden vuoksi kolme sukupolvea saattaa elää saman katon alla. Ja takuulla pakostta eikä rakkaudesta.
Kysyisin vain että miksi yhtäkkiä nostat kauhean metelin vanhempiin tukeutumisesta ja joidenkin miniöiden käyttäytymisestä anoppejaan kohtaan? Mä en ainakaan löytänyt mistään tästä keskustelusta syytä miksi työnsit anoppi-miniä keskustelut tähän samaan asiaan.
Tuolla on kyllä erikseen anoppi/appi keskustelu mihin voit mennä jakamaan tuota miniä-vihaasi.
Ärsyttää tämä, ei vain Mikko N:n lausumana, tullut täällä esille aiemminkin, ohjeeksi nuorelle äidille: "pidä toki lapsesi, kyllä äitisi auttaa!"
Miten niin? Mistä kirjoittaja tietää mitään raskaaksi tulleen tuntemattoman äidistä? Kaikilla ole äitiä lainkaan. Ja äidillä voi toden totta olla muutakin tekemistä. Tai muita mielenkiinnonkohteita.
Jokaisen on kannettava vastuu itsestään ja jos haluaa niin voi kantaa vastuuta myös lapsestaan.
Mutta jos äiti itse ei halua / osaa kantaa vastuuta lapsestaan, niin silloin ei pidä ottaa lasta kasvatettavakseen!
(Jos antaa lapsestaan vastuuta muille, niin silloin on jälkikäteen hyvä esim. syyttää heitä.
Lastenkodeissa ja sijaisperheissä on jo ihan tarpeeksi muiden harteille jätettyjä lapsiraukkoja.)
Jos olet aikuinen, niin käyttäydy niin kuin aikuinen!
> Ärsyttää tämä, ei vain Mikko N:n lausumana, tullut
> täällä esille aiemminkin, ohjeeksi nuorelle
> äidille: "pidä toki lapsesi, kyllä äitisi auttaa!"
Minun ohjeeni eivät ole olleet tuollaisia. Niissä on avunsaannissa vedottu ensisijaisesti lapsen isään (jonka pitäisi tietysti oma-aloitteisesti ymmärtää vastuunsa), ja isovanhempien roolia olen korostanut lähinnä teinivanhemmuustapausten kohdalla. Isän ja suvun lisäksi olen tuonut esiin myös päivähoidon sekä lastensuojeluviranomaiset, ensikodit, ja sijaisperheen mahdollisuuden erittäin vaikeita tilanteita varten.
Olen tuonut nämä asiat esiin siksi, koska on tosiasia, että nuorella äidillä voi olla yksin lastensa kanssa hyvin vaikeaa ja siksi, että hänen äitiytensä on arvokas asia ja ansaitsee tukea.
Tuli vain mieleen, että kannattaisiko nyt kuitenkin sille tulevalle isällekin asiasta mainita??? Elämässä ei pärjää, jos on tietävinään toisten ajatukset ja mielipiteet ja sitten oman toimintansa säätää näiden olettamusten mukaan.
Usko pois, ei suhde kauaa kestä jos tällainen asia jää salaisuudeksi! Ja mitä se tekee sulle henkisesti, abortti ei ole käsittääkseni mikään pikku juttu, kestätkö sen että toinen tietämättömänä jatkaa elämäänsä iloisesti?
En usko että poikaystäväsi hajoaa asiasta ja JOS hajoaa, niin ei hän ole sitten se oikea. Ihan puistattaa tuollainen "suhde" jossa ei uskalleta kertoa toiselle tällaisista asioista...
En suosittele seksin harrastamista ollenkaan jos näin teinimeininkiä on. Ja mieskin keskenkasvuinen.
Onpa epäitsekkäästi ajateltu. Mitä luulet tulevaisuudessa, ajatteleeko jätkäsi sinua yhtä suurin ajatuksin ja tekee valintojaan sinun vuoksesi? Herää jo.
Älä tee mitään sellaista, mitä katuisit. Tee päätöksesi ensisijaisesti ITSESI vuoksi. Mitä SINÄ haluat? Mulla ei ole merkitystä tässä vaiheessa.
Mikä ihme meitä naisia vaivaa nuorena että itsetunto näyttää puuttuvan kokonaan?
Äläkä anna sille nuijalle enää! Kato vähä muutenki missä seurassa liikut ja rupea suunnittelemaan tulevaisuuttasi! Ei saa olla hölmö!
Käytät epäkunnioittavaa kieltä hänen poikaystävästään, mahdollisesti tulevasta aviomiehestään ja lapsensa isästä. Se, ettei viestin aloittaja ollut vielä kertonut iloisesta perhetapahtumasta poikaystävälleen, ei tietenkään tarkoita, että jälkimmäisenä mainittu olisi automaattisesti välinpitämätön, päinvastoin on paljon todennäköisempää, että hän henkisesti ennenpitkää kasvaa isäksi, tämä mahdollisuus on olemassa myös sen jälkeen, jos hän ensin reagoisi jotenkin tunteellisesti tai harkitsemattomasti ensireaktionaan. Sitäpaitsi, oli sitten nainen tai mies, ei voi ajatella vain omaa napaansa kun perheestä on kysymys. Silloin toimitaan lapsen eduksi.
Koitappa nyt miettiä vielä asiaa. itseni ei ole tarvinnut katua aborttia päivääkään, koska olin täysin varma päätöksestäni. Sinä näytät kuitenkin miettivän asiaa ja teetät abortin miehesi takia. Asia on nyt todella vaikea, mutta tällaisessä asiassa kannattaa olla itsekäs ja miettiä, että mikä on parasta itsellesi. Mitä ikinä päätätkään, voimia kauheasti sinulle! :)
mikäli hiukankin olet epävarma asian suhteen... ja kuulostat kyllä siltä ettei sinun pidä aborttia tehdä. Mieti kadutko sitä myöhemmässä tilanteessa!!! Ja miltä tuntuu kohdata vauvoja abortin jälkeen.
Älä mieti poikakaveriasi nyt vaan lastasi.
En ole aborttia vastaan mutta silloin täytyy olla varma ettei halua lasta ja sinä tunnut haluavan lapsen ..siksi sinulle en suosittele. :)
Ja jos poikakaverisi jättää sinut niin se jättää joka tapauksessa..keskustele hänenkin kanssaan mutta tee päätös kuitenkin omia tunteitasi kuunnellen ettei sitten kymmenen vuoden päästä asia kummittele mielessäsi ja ajattele että miksi teinkään niin. Olen varma että katuisit aborttia. :)
Mä sanon vain, että kuuntele omaa itseäsi ensisijaisesti. Siten saat oikean vastauksen. Aborttia ei tehdä kenenkään toisen ihmisen takia. Nyt on kyse sun omasta vartalosta.
Kokeilkaa ottaa asia yhdessä puheeksi.Ei ole hyvä jos vain toimitaan ilman keskusteluja. Jotenkin se täytyy se vastuu kantaa. Jos ei ole vastuuta, ei kannata myöskään harrastaa seksiäkään.
Joten mieti ja puhukaa!
Onnea
tulipas nyt hirmunen keskustelu mun viestistä.. ajattelin vaan tulla kyselemään vähän neuvojaja.. hui..
Toivottavasti kuitenkin teit päätöksen, mihin voit olla tyytyväinen :)
Voisitko kertoa abortistasi? Itse joudun samaan, ja olen vielä alaikäinen. Tiedän että asia hoituu, kun uskaltaa terveyskeskukseen soittaa, mutta en kyllä yhtään tiedä mitä tehdä asioiden kanssa. Jännittää niin kauheesti, että miten saan koulusta lomaa tämän takia jne... Voisitko kertoa miten itselläsi koko homma hoitui? kiitos.
Terveyskeskuksessa tehtiin ihan normaalit tutkimukset, ja sain sieltä lähetteen sairaalaan. Sairaalassa minulle annettiin kaks pilleriä, jotka periaatteessa aloittivat kesketyksen. kahden päivän päästä piti mennä uudestaan aamulla jo, ja sielä laitettiin emättimeen pillerit jotka käynnistivät "synnytyksen" (siis keskeytys). Sairaalassa piti olla silloin koko päivä, illalla vielä tutkittiin että kaikki oli ok ja pääsin kotiin. Olin siis sielä n. klo 8.00-19.00. sairaslomaa sain yhden päivän tämän jälkeen, olo oli ihan ok, ja jälkivuotoa n. 2 viikkoa. Koulussa voit näyttää lääkärintodistuksen, ei ne voi sanoa mitään kun kerran todistukset on näyttää. Jos et itse vaikka uskalla soittaa terveyskeskukseen, käy vaikkapa koulusi terkkarilla. Tsemppiä sinulle, kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu :) pärjäile.
Miksi sinun pitäisi teetättää abortti? Jos olet seurannut keskusteluja enemmänkin tällä palstalla ja ottanut selvää, mitä abortti merkitsee, luulisi, että voisit edes vakavasti harkita jotakin parempaa vaihtoehtoa. Oletko kertonut lapsen isälle asiasta, entä vanhemmillesi?
:) huh, oli vihdoinkin ihanaa kuulla jotain rohkaisevaa tässä tilanteessa, kun yleensä täällä ei saa mitään järkevää vastausta. Nyt jotenkin on vähän huolettomampi olo, vaikka asia silti painaa mieltä koko ajan, ja huomenna soitan terveyskeskuukseen .. kiitos :)
todellakin, että kunhan abortin haluava nainen lukee juttuja tällä palstalla, niin johan mieli muuttuu? Kuinka heppoisin perustein kuvittelet ihmisten päätyvän aborttiin? Sinun teksteistäsi paistaa yhä uudelleen läpi, ettet taida tietää tästä aiheesta juuri mitään. Neuvosi ovat aina varsin käyttökelvottomia. Esimerkiksi tälle tytölle sanoisin vain että keskustele luotettavan aikuisen kanssa ja pohdi molemmat ratkaisut läpi. Se riittää.
Esimerkiksi minun päätöstäni tällä palstalla juttujen lukeminen ei hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Mikään keskustelu ei muuta sitä tosiasiaa, että minun elämäni on sellaista kuin se on enkä sen tähden tahdo ottaa vastaan lasta.
Usein tulee muutenkin vastaan juttuja täällä, joissa on kovin holhoava asenne abortintekijöitä kohtaan. Esimerkiksi monissa kirjoituksissa vouhkataan, että ettekö tajua että tämä voi olla ainoa kerta kun tulette raskaaksi tai että valitse adoptio. Mitä ihmettä ihmiset kuvittelee aborttia harkitsevan miettivän, jos ei myös tällaisia kysymyksiä?!