ei vaadita mitään koulutusta, päästötodistusta, sertifikaattia tai toimintalupaa?
Hehän toimivat mitä vastuullisimmassa tehtävässä opettaen "oikeaa" uskoa. Mistä uskovainen erottaa 1)huijarin 2)vakavamielisen saarnamiehen, joka opettaa harhaoppia tai 3) "oikeaa oppia" julistavan saarnamiehen?
Hehän toimivat mitä vastuullisimmassa tehtävässä opettaen "oikeaa" uskoa. Mistä uskovainen erottaa 1)huijarin 2)vakavamielisen saarnamiehen, joka opettaa harhaoppia tai 3) "oikeaa oppia" julistavan saarnamiehen?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minä teen teidät ihmisten kalamiehiksi, oli Jeesuksen sana omilleen.Siis ihmisille.
Eli saarnalupa juontaa jo Ramatun ajalta, niinkuin pitääkin asioiden mennä Raamatun mukaan.
On eri asia olla "ihmisten kalastaja" ja saarnamies. Jeesus opetti että me kaikki olemme "ihmisten kalastajia". Ja Paavalin mukaan "meille hän uskoi sovituksen sanan." Jokainen uskovainen on "Pyhän Hengen pappi".
Tämä saarnamiessysteemi on tämän ajan ilmiö. Raamattu ei nykymuotoista systeemiä tunne. Paavali itse asiassa opettaa, että "kaikki voivat profetoida vuorollaan" seurakunnan kokoontumisissa.
Minusta ei ole keskeistä mikä systeemi on, kunhan se palvelee Raamatun selitystä. Tässä mielessä olisi välttämätöntä, että puhujilla olisi syvä Raamatun tuntemus. Vaikeaa se on.
Puhujasysteemi on tabu: siitä ei sovi keskustella. Heidän opetustaan ei sovi kyseenalaistaa - tai leimataan "toinen jalka maailmassa" eläväksi. On myös sellaista väärää ajatusta, että kun puhujapönttöön astahtaa, niin sen jälkeen Jumala puhuu. Tämä kohta on otettu Jeesuksen sanoista, kun Hän sanoi, että "älkää silloin pelätkö mitä sanotte, avatkaa suunne niin minä täytän sen." Tämän Jeesus sanoi niille opetuslapsille jotka vainojen aikana raahattaisiin synagoogiin, vankiloihin yms. tuomittavaksi ja tapettavaksi. Jeesus rohkaisi tällä heitä. Sitä ei ole siis tarkoitettu laiskan saarnamiehen tueksi.
Kummasti olet huomioinut "systeemistä" ja uskosta samoja asioita kuin minäkin. Saarnamiesjärjestelmää olen jolloinkin mietiskellyt ja myös sitä että kaikilla seuroissa ja seurakuntailloissa olevilla on syvään juurtunut käsitys siitä, että se mikä saarnataan Ry:n puhujakorokkeelta tai tuolista on aina oikein.
Tämä järjestelmä vioittuessaan johtaa eksytykseen valtavan määrän ihmisiä. On viimeksi -90 luvulla sattunut että puhujan paikalla on ollut miehiä jotka päästelivät tulemaan täysin hakoteillä olevia saarnoja, mutta kun he olivat lihan kautta tuttuja seurakunnalle ja arvosttettuja miehiä, ei puheisiin puututtu. Itse kylläkin erosivat ajan päästä vl-uskosta.
..ja sillä tulee arvioida.
Apostolien teoissakin kerrotaan, että kun tuli uusia julistajia, niiden puheet tutkittiin Raamattuun vedoten. Koetelkaa henkiä myös kehotetaan.
Julistajalla on muuten suuri vastuu: Ilm. 22:
18. Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan
19. ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
Puhujan on siis tiukasti pidäytyttävä Raamatun sanassa. Siksi kaikki omat vääristelevät tulkinnat on kauhistus !
viranhaltijaa tai vastaava, jonka lupa on niin heppoinen kuin on saarnamiehen.
Ja mitään takeita ei ole siitä, että saarnamies tulkitsee Raamattua oikein. Tulkintaahan AINA Raamatun sanan julistaminen vaatii. Kristikunnassa on uskonsuuntauksia ja lahkoja lukematon määrä ja kaikilla on "ainoa oikea" tulkinta ja poikkeuksetta tulkinnat eroavat toisistaa.
Huh, huh! Eipä kateeksi käy saarnamiehiä:pienellä palkalla ovat vastuullisessa tehtävässä.
..kauhistuttaa, mitä puhetta saarnamiehiltä kuulee, kun takaraivossa on Raamatun varoitukset väärästä opetuksesta.
Minusta ei ainakaan olisi niin vastuulliselle paikalle !
Tuntuu, että kaikki eivät oikein ymmärräkään saarnaajan viran vastuullisuutta. Jotkuthan sitä oikein himoitsevat.
Totta, mutta miten kuulija kykenee vertaamaan raamatulliseen perustaan seuroissa puhujamiehen puhetta, jos kuulija ei itse tunne Raamattua eikä itse sitä lue?
Meistä uskovaisista on valitettavasti vain hyvin harvoilla tapana itse perehtyä Jumalan Sanaan. Sen sijaan ry:llä on ylimmässä kunniassa saarnamiehen mystifiointi: se mitä hän sanoo on oikein ja Jumalan Sanaa, vaikka puhuisi mitä soopaa hyvänsä.
Tähän sokeaan auktoriteettiuskoon ovat aina harhaoppit perustuneet, kuten esim hoitokokousvaihe 70- ja 80-luvulla.
Vanhoillislestadiolaisuudessa menetimme paljon syvällistä näkemystä kun ns. pappis-hajaannuksen yhteydessä suuri osa koulutettuja teologeja joutui erilleen tai erotettiin. Sen jälkeen vl-liike on perustunut pääosin maallikkotason Raamatun selitykseen - ja jäljet ovat olleet välillä todella pahoja.
Odotan myönteisenä sitä vaihetta jolloin myös uskvoaiset naiset voivat julistaa Jumalan Sanaa. Se varmasti tuo hyviä lahjoja saarnavirkaan.
Odotat uskovaisten naisten saarnoja! Jo pari kymmentä vuotta ovat naiset saaneet saarnata. Eikö heissä ole ollut mielestäsi yhtään uskovaista?
Miksi minulla aina tökkää tuo lajittelu silmiini: me uskovaiset (te uskottomat?)
Iloitsit siitä, että joskus uskovaiset naiset saavat saarnata Jumalan Sanaa. Minä en ole näköjään uskovainen vaikka sitä teenkin - ehkä tulevaisuudessa... jos en ole vl.
huomannut ristiriitaa saarnaajien opetuksessa Raamatun oppiin verrattuna.Saarnoissa kuuluu Hyvän Paimenen ääni.Mutta ainahan pilkkaajia riittää.Ei annettaisi uskonrauhaa eikä uskonnonvapautta.Kenenkään ei ole pakko olla uskomassa.Se on ihmisen vapaasti valittavissa oleva asia.
"Kenenkään ei ole pakko olla uskomassa.Se on ihmisen vapaasti valittavissa oleva asia."
Usko ei ole ihmisen oma valinta vaan yksin omaan Jumalan työtä.
Parannusta ei voi tehdä itse.Se on yksin Jumalan työ.Mutta se, haluaako seurata Herraa Jeesusta Kristusta, on mielestäni joka päivä ihmisen vapaassa valinnassa.Haluaako kilvoitella synnin poispanijana.Ei Jumalakaan voi pitää ihmistä uskomassa jos ihminen haluaa mieluummin vaeltaa synnin teitä.
Siltä varalta, että sattuisit kommentoimaan viestiäni, niin ilmoitan lähteväni reissuun.
Osallistun kyllä yleensä jatkokeskusteluun, jos olen suuni avannut. Niin tähänkin, kunhan palaan.
Tuota samaa olen pyytänyt ennenkin, ettei meitä lajiteltaisi heti kättelyssä sen mukaan olemmeko vl-laumassa vai emme.
Sana "uskovainen" veeällämäisittäin käytettynä rajaa mielestäni sen selvästi. Muut seliseli-jutut eivät kumoa sitä...
et vastaa kysymykseen, oletko itse vl? Kirjoittelet tänne paljon ja ainakin minusta hyvää asiaa riippumatta siitä, oletko vl vai et, mutta kiinnostaisi se kuitenkin tietää.
Voisitko olla ystävällinen ja vastata, tämä kysymys on esitetty sinulle jo monta kertaa. Tuntuu vähän hämäräperäiseltä pakoilusi ja "häviämisesi" aina, kun suora kysymys esitetään. Onhan kysymyksessä kuitenkin oleellinen tieto, jonka suurin osa itsestään tippaakaan kakistelematta antaa.
Ja vähän se vesittää sinun puheitasi asioiden avoimen käsittelynkin puolesta. Kuinka avoin ja rehellinen olet itse?
Ensisijaista on Raamatun tuntemus, toissijaista koulutus. Jos ei osaa lukea, niin hankala on perehtyä Raamattuun. Ja yksinkertainen ihminen ei voi vetää opillisia linjauksia. Uskoa hän toki voi 100%:sesti.
Tänä päivänä uskovaisten rivimiesten/naisten Raamatun tuntemus on surkeaa. Tämän voi todeta aina kun keskustelee uskon asioista esim. kyläreissujen yhteydessä. En ole oikeastaan juurikaan törmännyt sellaisiin uskovaisiin jotka tuntevat Raamattua. Eikä minun tuttavistani kukaan nuori lue Raamattua. Tähän kaikkeen on ilman muuta syynä vääränlainen painotus opetuksessa - SRK:n pehmokirjallisuutta markkinoidaan runsaasti. Samalla Raamattu siirtyy kuin itsekseen aivan sivurooliin. Toinen suuri virhe on käännösasia. On absurdia, että uskovaiset eivät saa kuulla suomenkielistä Raamatun tekstiä seuroissa! Vaikka paikalla olisi 300 alle 15-v ihmistä, niin teksti luetaan 1500-luvun ruotsinsuomalaisesta Raamatusta. Usein konkereettisesti huomaa, että edes puhuja ei osaa lukea noita kummallisia sanoja. Puhumattakaan kielirakenteesta.
Masentavaa, että asialle ei tehdä mitään. Jos 1992 Uusi Käännös ei kelpaa, niin tehkää sellainen käännös että kelpaa! 1992 Uusi Käännös hylättiin sen vuoksi, että siinä "uskonvanhurskaus hämärtyy". Luin vastikään nuo perusteet vuoden 1994 vuosikirjasta ja en voinut kuin suu auki ihmetellä, ettänäillä perusteillako meiltä evättiin suomenkielinen Raamattu. Niin ohuita olivat perustelut. Samanaikaisesti Päivämies markkinoi "tekovanhurskaus"-oppia, mm. video- ja musiikkiasioissa.
että monesti puheista ei saa selvää mitä siinä halutaan sanoa kun puhuja lukee raamatunkohtaa, jossa teksti saattaa olla tyyliä "hän meni tykönsä ja hän hänet otti ja antoi tykönsä...":(
Otappa siitä sitten selvää...
Eli ihan raamatun vanhanaikaisen suomen takia menee tekstipätkät yli ja ohi usein että paukkuu. Se on surullista ja harmillista, kun ei voi ymmärtää sitä tärkeintä Jumalan sanaa.
Toivottavasti keskuudessamme vielä joskus hyväksytään uudempi versio Bibliasta.
Siksihän siellä edessä se saarnamies on, että se kertoo mitä siinä paikassa oikeasti sanottiin ;)
Aikoinaan meidän Ry:n puhujanpöntössä ikivanha raamattu, jossa oli vanhoilla kirjaimilla kirjoitettu tekstikin. Nuoremmat puhujat vähin äänin laittoivat sen päälle uudemman raamatun ja hommahan hoitui niinkin..
Eikös Päivämiehessä ollut vastikään nuorille perusasiat käsittävä kaanaankieli-suomi-käännösopas, jos auttaa asiassa.
Vaikka en itse ole vl, olen sitä mieltä, että vanhassa käännöksessä on monissa kohtaa täsmällisempi viesti kuin uudemmissa. Ymmärrän toki, että nuorille monet paikat on ihan hebreaa... (tai arameaa, ihan kuin ei olisi lainkaan käännetty ;))
Turha lukea saarnan johdannoksi Raamatun kohtaa jos sitä ei ymmärrä. Sen kertoo meille terve järki. Seurojen tarkoitus on juurtua Kristukseen ja oppia ja rohkaistua Hänen Sanastaan. Koko seurojen kohokohta tulisi olla Raamatun luku. Missä me sitten opimme Raamattua?
Minusta Uusi Käännös on loistava. Se on avannut silmäni Raamatun maailmaan. Esimerkiksi Paavalin elämästä saa aivan eri tavalla realistisen käsityksen Uuden Käännöksen avulla. Ajattelepas tätä kohtaa:
"Olen saanut raataa kovemmin kuin he, olen ollut enemmän vankeudessa, minua on ruoskittu ylen määrin, monesti olen ollut kuolemanvaarassa. Olen juutalaisilta viisi kertaa saanut "yhtä vaille neljäkymmentä" ruoskaniskua, kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua on kivitetty, kolme kertaa olen joutunut haaksirikkoon, olen ajelehtinut meressä vuorokauden. Olen yhtenään ollut matkoilla, olen ollut vaarassa hukkua jokiin ja joutua rosvojen käsiin, vaarassa niin maanmiesteni kuin vierasheimoisten joukossa, vaarassa kaupungissa ja autiomaassa, vaarassa merellä, vaarassa valeveljien parissa. Olen raatanut ja nähnyt vaivaa, valvonut paljon, kärsinyt nälkää ja janoa, paastonnut usein, palellut vähissä vaatteissa. (2. Kor 11)."
Tämän löysin vasta Uudesta Käännöksestä. Ihminen se oli Paavalikin.
Harvoin kuulee puhuttavan Biblian heikkouksista. Tässä yksi sellainen:
"Ja hän sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat ahneutta; sillä ei jonkun elämä siinä seiso, että hänellä paljo kalua on. (Luuk 12)."
Tästä käännösaiheesta ei sinänsä kannata riitaa pystyttää. Mutta vapaus olisi paikallaan. Kukin käyttäköön tilaisuuteen sopivimmaksi katsomaansa käännöstä. Oman harkinnan mukaan!
käytetään seurapuheen alussa, ainakin meilläpäin. Tai sitten molempia. Raamattuluokkalaisille luetaan uudempaa käännöstä myös.
Mutta vaikka Bibliaa käytetäänkin, niin puhuja kyllä "suomentaa" luetun tekstin ihan ymmärrettäväksi.
Sanoisin vielä,että kyllä raamattua luetaan ja esimerkiksi Siionin Lähetyslehdessä on selitetty Raamatun kirjoituksia. Luehan viimeistä Siionin Lähetyslehteä, siinä oli "hyviä" kirjoituksia!