CCD vastaan CMOS

Kuka tietäisi CCD ja CMOS kennojen hyvistä ja huonoista puolista. Olisiko ihan oikeita testejä eikä myyjien mainoksia. Esim. pakkasen vaikutus, kohina kestävyys. Niin ja onkohan tuo kohina suuremmilla ASA -alueilla pahempi yli 8 megan pikkukennoilla (esim 200D:ssä).
81531
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Nikonkin käyttää huippu kamerissa CMOS-kennoja!

Äänestä
  • ...noin yksioikoista. Nikon käyttää huippumallissaan D2X cmos kennoa ja mikäpä siinä cmos kenno on ihan yhtähyvä kuin ccd:kin, mutta esim Nikonin toinen huippumalli D2Hs jota kuitenkin pidetään Nikoni vähäkohinaisimpana mallina, on varustettu CCD-kennolla. Samoin D200 on CCD kennolla varustettu ja testien mukaan kohinat ja dynamiikka on D2X:n tasolla.

    Yllä mainittu siis oma vaatimaton käsitykseni eikä mikään totuus.

    Äänestä

Kysymysen asettelusi on hiukan outu, koska ei ne tietääkseni ole toisiaan vastaan mitenkään, onpahan vain parierilaista tekniikkaa. Viimeisimmässä kamera lehdessäolikirjoitus aiheesta ja lisäksi digifaq:sta löytyi myös aiheesta jotakin. Keskustelua on aiheesta käyty runsaasti enemmän ja vähemmän asian tuntevaa. Aion seuraavassa jäsentää oman käsitykseni asiasta, joka nojaa aiheesta lukemaani, mutta on nimenomaa vaatimaton käsitykseni, ei totuus enkäaio perustella asiaa tätä enempää.

Cmos- kenno on uudempaa tekniikkaa kuin ccd, jota onkäytetty jo -80 luvulla videokameroissa. Cmos kenno on lähtökohtaisesti ccd:tä kohinaisempi ja siinä on herkkyyden vahvistaminen vaikeampaa ja se käyttää vain osan kennon pinta-alasta kuvan tuottamiseen. Ongelma on kuitenkin onnistuttu ratkaisemaan, koska cmos kennossa on halvan tuotantokustannuksen lisäksi eräs etu, nimittäin kuva digitoidaan jo kennossa suoraan pikselikohtaisesti kun taas ccd:sä kuva luetaan analogisena ja digitoidaan kokonaisuutena. Cmos kennon taustakohina on siis mahdollista laskennallisesti vähentää kuvasta jolloin saadaan erittäin kohinaton kuva aikaiseksi. Singnaalivahvistukseen liittyvä ongelma on ratkaistu siten, että vahvistaminen tapahtuu laskennallisesti kameran ohjelman avulla jolloin kohina ei lisäänny siinä määrin kuin analogisessa singnaalivahvistuksessa. Kennon pinta-alan käyttöä on parannettu mikrolinssistön avulla. Käikilla näillä toimilla on saatu aikaan erittäin vähän kohinaa tuottava ja hyvän dynamiikan omaava kennoratkaisu, jota käytetään jo aika laajasti. Erityisesti canon käyttää cmos kennoja vaikkakin esim sony valmistaa myös cmos kennoja.

Ccd:n vahvuus on pitkä elinkaari ja kehitystyö. Lisäksi ccd:stä on enemmän variaatioita jotka ovat parantaneet huomattavasti kennon käyttökelpoisuutta. Esim. fujin superssd joka on erittäin vähäkohinainen ja hyvän dynamiikan omaava, faveon kenno jota ei ole vielänäkynyt kovin laajasti käytössä. Dynamiikkaa ja kohinansietoa on parannettu myös monikennoratkaisuilla (ainakin paremmissa videokameroissa käytetään tekniikkaa jossa jokaista värikanavaa varten on oma kennonsa). Ccd:n heikkous on analoginen singnaalivahvistus joka on herkempi kohinalle ja lisäksi keskitetty digitointi vaikeuttaa kohinan laskennallista vähentämistä. Ccd:kin keittyy jatkuvasti ja tämä kennoratkaisu on herännyt uuteen kukoitukseen, vaikka joitakin vuosia sitten tätä tyyppiä oltiinkin joillakin foorumeilla kuoppaamassa.

Yllä kirjoitettu on omaa mutufiilispohjaista spekulaatiota ja kirjoitukseni varmasti asiantuntijan silmään vilisee asiavirheitä ja suoranaisia väärinkäsityksiäkin, mutta näin olen asian ymmärtänyt.

Se kenno on kamera kohtainen ja varsinkaan järjestelmä kamerassa en antaisi liiaksi painoa kennon tyyppiin, koska seuraavassa rungossa on kuitenkin jo omat kotkotuksensa. Kumpikaan kennotyyppi ei anna mitään ylimaallista etua toiseensa nähden. Esim Nikon D50 ja Canon 350D on dynamiikassa ja kohinassa jotakuinkin samaa tasoa. Järjestelmädigit vain ovat nykyisin niin hyviä, että mitään faktisia eroja on vaikea löytää. Useimmiten mielipiteen kamerasta muodostuu omien mieltymysten ja merkkimieltymysten perusteella.

Äänestä
  • Moi !

    Kirjoitat paljon, mutta pääosin asiaa.

    Hyvä yleiskatsaus.

    Vielä kun lisää että astronomisessa kuvauksessa kaikki ammattivehkeet käyttävät ccd-kennoja, ja siellä kohinattomuus pitkill valotusajoilla on se "must" niin ymmärtää että molemmilla teknologioilla saa mainioita tuloksia aikaan.

    --

    Äänestä

d200 ei kohise,no huh huh,otappa kamera käteen ja kokeile niin tiedät.oli d200 ja vaihtoon meni juuri kohinan takia,tiedän mistä puhun piste

Äänestä
  • Moi !

    Enhän minä toki epäile, mutta voisitko laittaa yhden linkin ottamaasi D200:n kuvaan joka on oikein valotettu ja joka kohisee häiritsevästi.

    Jotensakkin luulen että puhut paskaa, mutta sinulla on mainio tilaisuus todistaa väitteesi.

    --

    Äänestä

  • Alex-Reg kirjoitti:

    Moi !

    Enhän minä toki epäile, mutta voisitko laittaa yhden linkin ottamaasi D200:n kuvaan joka on oikein valotettu ja joka kohisee häiritsevästi.

    Jotensakkin luulen että puhut paskaa, mutta sinulla on mainio tilaisuus todistaa väitteesi.

    --

    kato pikseli lehdestä tai kato nikon palstalta sielä linkkejä,mistä esim näet että kohisee. ja luin jostain lehdestä että kuvat pitää käsitellä fotarissa että niistä tulee hyviä? aika outoa...
    kyl ne kuva pitää olla heti hyviä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vertailuttava kirjoitti:

Kuka tietäisi CCD ja CMOS kennojen hyvistä ja huonoista puolista. Olisiko ihan oikeita testejä eikä myyjien mainoksia. Esim. pakkasen vaikutus, kohina kestävyys. Niin ja onkohan tuo kohina suuremmilla ASA -alueilla pahempi yli 8 megan pikkukennoilla (esim 200D:ssä).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu