Onko teillä minkälaisia kokemuksia määlämpöä tuottavista Lämpöässä V:n malleista? Tarkoituksenamme on laittaa täystehomäälämpöpumppu ja maahan putkisto. Olemme alustavasti päätyneet maalämpöön kun tontilla on tilaa putkistolle ja talon koko on n. 190 neliötä. Olemme tutustuneet aikaisempiin keskusteluihin osateho ja täysteholämpöpumpuista ja ainakaan niiden keskustelujen pohjalta ei ole varmistunut, miksi täystehopumppua ei kannattaisi laittaa.
lämpöässä V
maalämpöä
275489
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
OK, Te olette saavuttaneet YHDEN tärkeän vaiheen maalämmössä ja toivon Teidän rakennusprojektin jatkuvan samalla tavalla.
Kysymys:
-Miksi kukaan Maalämmön asiantuntijoista Suomessa ei suosittele täsystehomitoitusta?
Esim. Antero Aittomäki TTTK
-Miksi Sulpun koulutuksessa neuvotaan mitoitettavaksi osatehoiseksi?
Mitä saavutetaan osatehomitoituksella / täystehomitoituksella.
Jos viittaat TTKK:n raporttiin 149, se oli suunnattu pelkästään osatehomitoitksille.
Parhaan tuloksen saavutti Lämpöässä 2080 osateholaite, tulistuksella, yhden vuoden mittauksissa, normaali perhekäytössä, ainoana yli 3:n vuosihyötysuhdekertoimen. ( Viimeinen taisi olla noin 1,5 vuosihyötysuhdekertoimella).
Täystehomitoituksella päästään pieniin lämmitys- ja lämminkäyttövesikustannuksiin, pitkään komponenttien kestoon, tulistuksella päästään myös riittävään käyttövesikapasiteettiin lämpöpumpulla tehtynä (ei sähkövastuksella).
Ottaakaa nyt järki käteen.
Täystehomitoitus rikkoo komponentit alle aikayksikön.
Soittakaa nyt hyvät ihmiset jonnekin alan ammattilaiselle.
väärin päin. Täystehopumppuhan on tehokkaampi kuin osatehopumppu, joten saman lämpöenergiamäärän tuottamiseen sen tarvitsee olla päällä vähemmän aikaa. Miksi sellainen rikkoisi komponentit nopeammin kuin osatehopumppu?
Kompressori on tehty käymään koko ajan! Se ei kulu siitä.
Se mikä kuluttaa on jos Lämpöpumppu on liian iso suhteessa tarvittavaan lämpötehoon ja se käy pätkiä.
Suurin osa 70- ja 80 luvun huonoita kokemuksista johtui liian suuresta kompressorista.
Mihinköhän väitteesi perustuu? Mikä on se kuluttava asia käyntiinlähdössä kompressorin osalta? Autossa ymmärtäisin kylmäkäynnistykset, mutta tässä ei voi siitä olla kyse. En tiedä, itse ostaisin vähän ajetun auton ainakin ...
Juuri autoon sitä voi verrata. Öljyt laskeutuu kompuran pohjalle. Kompura ei ole toiminta lämpötilassa. Kaasuuntunutta kylmäinetta ei ole kierukoiden välissä. Kestää aikansa ennenkuin kompressorin prosessi stabiloituu ja hyötysuhde on "napissa" jne....
sulpu oli ennen IVT vetoinen ja se näkyi ja näkyy teksteissä
nyt sulpu on LÄ vetoinen ja nyt sekin näkyy
;-)
Asiasta ei liene (vielä) näyttöä, että kumpi kestää oikeassa käytössä paremmin. Sillä välin jaksan epäillä, että yhtämittaa pyörivä kompura rikkoisi vähemmän komponentteja ja/tai kuluisi itse hitaammin kuin esim. 1:4 suhteella käyvä kompura.
Sulpun toiminnanjohtaja on Carrierilta.
Vaikka Sulpussa on on ollut johdossa Lämpöässän mies, niin aina on koulutuksissa puhuttu vain osatehoisen puolesta. Onhan se kiistattomasti oika Mitoitus periaate!
Asiasta on kyllä kylmäkonepuolella niiiiiin vahvat näytöt, ettei siinä ole mitään epäselvää.
Kaikki kylmälaitokset pyritään saamaan tasaiselle käyntiajalle, turhat käynnistykset pois. Siitä yksinkertaisesta syystä, että niissä laitoksissa, joissa on paljon pätkäkäyntiä ja käynnistyksiä on vikoja ja vikakeikkoja paljon enemmän.
Tämä on totuus, eikä mikään uskon asia.
Tämä ei liity varsinaisesti siihen onko lämpöpumppu osa vai täys tai puoliteho pumppu.
Tähän osa /täysteho eipäs juupas keskusteluun nämä kommentit:
Vaikka lämpöpumpun tehoksi valitaan vain 50% huipputehosta, sillä saadaan tuotettua noin 90% tarvittavasta lämpöenergiasta, koska todella kylmää on vain suhteellisen lyhyen jakson aikana.
Ei tarvitse olla kovinkaan välkky, ymmärtääkseen kannattaako sijoittaa vielä 50% konetehoon saadakseen ne puuttuvat 10% käyttöönsä.
Täystehopumppu onkin sitten mitoitettu 100% tehontarpeelle ja sitä 50% tehovarausta tarvitaan vuositasolla muutaman viikon ajan.
Se kuka haluaa tähän sijoittaa sen kyllä tekee, muttei ymmärrä missä voi säästää jos hankkiikin vain osatehopumpun.
Lämpöpumpun perusideahan on se, että sillä tuotetaan peruslämpöä, silloin kun olosuhteet ovat siihen otolliset.
Väkisin sieltä ei kannata alkaa lämpöä kiskomaan, koska hyötysuhde kärsii.
Tähän samaan ahneuteen on myös ilmalämpöpumppu villitys sortunut. Koneista yritetään saada tehoja -25 C ulkolämpötiloilla, vaikka siinä ei enää juuri järkeä ole.
Edullisinta olisi ottaa se peruslämpö huokeasti talteen ja tuottaa kovilla pakkasilla lämpöenergia jostain muualta.
UGH olen puhunut
Olisi se surkea tilanne jos ihminen ei jatkaisi "ahneuttaan" tälläkin saralla ja tyydyttäisiin ottamaan vain -15 lämpöä talteen. Sinne vaan kehitys 0 kelviniin ...
Paljonko maksaa tyypillisesti lisää jos koneen koko tuplataan? Itse koneen hinnoissa on melko pienet erot. esim. erään valmistajan 5kW pumppu maksaa n.5000e kun 7kW maksaa 5500e ja 9kW 6000e.
Hyvä laite, kunhat et ylimitoita. V9 riittää taloosi, jos se on alle oulun korkeudella. Sanoi mitoittajat mitä tahansa.
Lue: http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=id_lampoassa
Kiitoksia hyvästä linkistä. V9 mallia olemme ajatelleetkin taloomme.
Meillä osatehopumppu (Thermia Classic 75), käytössä nyt 5 vuotta. Mitoitustavoite oli 164m2 taloon aikanaan 94% energiakatteelle. Viiden vuoden jälkeen pumpun energiakate on ollut >97% (pumppu päällä 12815h, sähkövastus 354h) sis. lämpimän veden tuoton. En tiedä saako tuota mitoitusta tuon tarkemmaksi, mutta meillä se on ollut varsin onnistunut = ja sähköä säästyy.
Kuvitellaan Teidän talon olevan mitoitukseltaan 50 %:ia, se voi olla myös 75 %:ia tai jopa 100 %:ia.
On helpompi tuoda esiin erilaisuudet, jos otetaan lähtökohdaksi mitoitus Teille 50 %:ia.
Tällöin täysteholämpöpumpussa on tullut käynnistyksiä saman verran, jos Teidän mitoitus on 50 %:ia.
-150 litrainen varaaja ja kompressori n.1,5 kw:ttia.
tai
- 300 litrainen varaaja ja kompressori n. 3 kw:ttia.
Kuitenkin täystehomitoitetulle laitteelle ja puolet suuremmalle varaajalle on tullut käyttötunteja puolet vähemmän eli n. 6418 tuntia.
Puolet suurempi varaaja kompensoi puolet suuremman kompressorin. Mikäli Teillä on mitoitukseltaan isompi kompressori(yli 50 %:ia), tällöin käynnityksien määrä on siinä suhteessa suurempi.
Vielä jos huomioidan laitteiden eroavaisuuksia:
- Laitteita ilman tulistusta
- Laitteet tulistuksella
Pääsääntöisesti suomalaisissa lämpöpumpuissa on tulistus ja ruotsalaisissa ei ole.
Laite missä ei ole tulistusta, loppukuumennus tehdään sähkövastuksella ( eli yhdellä yksi).
Mitoitustavoitelaskelma (esim. 97 %:ia) voidaan tehdä esim. komponenttien 50 %:in mitoituksella jos ei tarvita lämmintäkäyttövettä eikä huoleta puolet suurempi käyntituntimäärä.
Mikäli Teidän, osatehokauppiaiden, mieleen ei ole juolahtanut vielä, että täällä on taas Juha, niin herätkää!
Onnea Teidän valinnallenne! Jatkuu perjantai-iltana, kunhan promillet nousee...
Tuo mainitsemasi 97% ei pitäne paikkaansa, käyttötunteja ei voi verrata suoraan vaan on otettava huomioon niiden tuottama energia. Oikea arvo on huomattavasti alhaisempi kun 97% siis rutkasti. Verrattuna suoraan sähkölämmitykseen säästö on iso mutta paljon paljon pienempi kuin täysteho pumppuun verrattuna.
Thermiassa on antoteho 7,5 kW ja vastus 6kW.
Eli pumppu toimii loistavasti. Ehkä saisi olla vielä hieman mitoitettu alakantimpaan?
Siitä lienee (melkein) kaikki yksimielisiä että ylimitoittaminen ei kannata.
Mutta osateho/täysteho debatissa ei suuntaan tai toiseen ole tyhjentävää näyttöä saatu että kumpi on parempi.
Mun kriteerit:
- lämmin vesi pitää riittää (myös poreammeeseen)
- (myös) lämmin vesi pitää tuottaa hyvällä hyötysuhteella
- suorasähkövastusta ei saa käyttää lisälämmönlähteenä *
- talon sisäiset lämmönlähteet pitää huomioida lämmitystarvelaskennassa
- talon massiivisuus, tiiveys ja lämmöneristys pitää myös huomioida
- korkean hyötysuhteen IVK pitää myös huomioida
* Meille hommattiin pumppu joka kattaa noin 95% huippulämmitysenergian tarpeesta (pitkäaikaisissa -32 asteen pakkasissa) yhdessä talon sisäisten lämmönlähteiden kanssa (sisäiset lämmönlähteet meillä noin 1kw netto). Vuotuisesta energiantarpeesta se kattanee noin 99.5%. Eli käytännössä noin joka viides vuosi saattaa Oulun korkeudella olla sellainen pakkaskausi jolloin 100% lämmitystehoa tarvitaan, silloin pitää a) laittaa tuli pesään b) antaa sisälämmön laskea yhdellä asteella c) jättää käymättä poreammeessa.
semmottii, www.maalampofoorumi.fi :ssa viksummat jupinat.
- raksaaja
tapoja korvata se 5% vaje huipputehontarpeessa
Kun olen lukenut noita maalämpöfoorumin juttuja. Tuntuu, että tietotaito on aika kaukana noista kirjotteluista.
Asialla on tavallisia kuluttaja MUTU mielipiteineen.
Kannatan yhteyden ottoa valmistajiin / LVI suunnittelijaan.
Maalämpöfoorumilla on ihan tavallisia tossunkuluttajia mielipiteineen ,mutta myös käyttökokemuksineen, jotka kertovat monasti paljon enemmän kuin valmistajien myyntipuheet.
Paljon vertailu tehneenä en voi millään kehua lvi- suunittelijoiden(lämpöpumpputietoa) ja lämpöpumppukauppiaiden moraalia kovin hyväksi, enemmänkin monet ovat todella kapeakatseisia ja jopa rajoittuneita oppikirjasta luettuine tietoineen, tai maahantuojan kursseilla aivopestyine mielipiteineen.Sitä käyttökokemusta kun näillä "asiantuntioilla" ei valitettavasti ole.
Usein kuluttaja on jätetty hyvin yksin pumppunsa kanssa laskun maksamisen jälkeen, sekin kuuluu varmaankin tähän rakennusalaan, liian usein.
Toki hyviäkin "asiantuntijoita" on varmaan jossain?
omakohtaisen käytännön kokemuksen voittanutta!
Myyjät puhuvat itselle mieluisista asioista ja liian usein unohtavat itselle epäsuotuisat asiat. Aivan liian monet suunnittelijat (siis asiantuntijat) ovat käsittämättömän vanhoollisia ja haluttomia tutustumaan uusiin ideoihin.
Valitettavasti rakentaja/asukas on projekteineen aivan liian yksin, mutta kyllä MAKSULLISIA neuvonjakajia riittää ja hinnastot ovat varmimmin ajan tasalla!
En valita, vaan totean ja aion viedä rakennusprojektini läpi sopivan kriittisesti.
Kukaan ei suosittele täystehoa kuin Lämpöässä.
KAIKKI, tosiaankin KAIKKI (mukaan lukien SULPU), Suomen maalämpö asiantuntijat suosittelevat osatehoa!
Perehdy asiaan!