Kenellä on kantapään kautta kokemusta useamman kotikoiran pidosta JA kodin siistinä säilyttämisestä? Minulla on vuoden ajan ollut yhden koiran sijasta kolme. Minulla on keväästä uusi tilanne asumisen kanssa, ja ympäristöstä tarttuu maapölyä turkkiin, kun annan koirien kuitenkin elää koiran elämää - juosta lenkillä pellolla. Koti on ruskeaa pölyä täynnä kolmen koiran jäljiltä. Lähteekö normaaliolosuhteissakin koiran turkista pölyä niin, että koti alkaa olla epäviihtyisä.Pöytien yms pinnat ovat kuin ei pölyjä olisi pyyhitty. Miten olette rajanneet rakkaiden koirienne olemista sisätiloissa? Kun saan kunnon tarhat ja kopin, niin likaisuus vähenee, toivon. Koirat ja kodin siisteys? En todellakaan ole maanissiisti, mutta en pölyssä ja liassa tykkää elää. Tämä on aika iso ongelma. Johtuukohan tuo koirien turkissaan kantama pöly yksinomaan siitä, että maasto on möngitty, vai tuleeko koiran turkista massoittain pölyä yms sisälle? (Karvat ei ongelma.) - Onko toivoa paremmasta elämästä?
Koiria kotona ja silti siistiä
Saana
9452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei minullakin on monta koiraa sisätiloissa (iso omakotitalo) ja kyllä roskaa ja hiekkaa tulee sisään aivan kauheasti ja koivunsiemeniä tulee myös...Jos imuroi tuntuu se välillä turhalta kun olet käyttänyt koirat ulkona ne tuo heti sisään taas sitä likaa ja roskaa.Mutta olemme jo tottuneet siihen että siistiä ei voi olla kun on monta koiraa ainakaan näin syksyllä.Talvi helpompaa aikaa kun lumi tulee.Silloin ei jää turkkiin niin paljon sitä likaa lunta kylläkin kun on pitkäkarvainen koira.Mutta kyllä ne koirat antaa niin paljon elämän iloa että ei ne roskat haittaa.Ja muuten olemme kyllä rajanneet vähän koirien oleskelu tilaa ne ei pääse olohuoneeseen koska siellä parkettilattia ja kaikki koirani ei ole vielä sisäsiistejä kun on pentujakin.Niin että koita kestää kohta tulee talvi ja lumi ja tilanne helpottuu.
Näin on. Olen vasta muuttanut vanhaan taloon. Jos tulee remonttia, niin sittenpä on kantapään kautta helpompi miettiä että mihin tiloihin en halua koiria päästää. Esim. yläkertaan. Ihanaa kuitenkin, että saavat olla lauman kanssa periaatteessa koko ajan. Siitähän tässä on kysymys. Opitaan eläimistä me kamalat luontokappaleet, ihmiset. Ja joudumme kai luopumaan neuroottisesta, länsimaisesta siisteysideaalista. Kiitos. PS Kyllä mua silti vielä harmittaa, kun pesty matto on JO nyt harmaan sävyinen. Joo, elämässä joutuu luopumaan niin paljosta. Eläimet kyllä antavat niin paljon, että valinta ei ole vaikea. Kiitos.
Talvi ja pakkaset tuovat hieman helpotusta, eikö vain? Meillä on kolme karvaista koiraa ja karva lentää. Keväästä pakkasiin elämä on yhtä lattioiden lakaisua. Parhaaksi lakaisukonstiksi olen todennut laakean sini-mopin, johon laitan kuitukankaan keräämään karvat ja hiekat. Sitten vain lakaisemaan , kerran tai useammin päivässä. Usko vain, siihen tottuu.
Jääkaapista, leipälaatikoista, vaatteista ja muista strategisista paikoista on hieman huonompi saada karvoja pois. Siihenkin tottuu....
Tulee hyvä mieli, kun lukee näin terveitä vastauksia. Kai minä sitten totun tähän siivoamiseen... Kun vielä rakastavat mennä tuohon sängylle makoilemaan, hiekkoineen päivineen... H-hetkellä ajattelen, että mikä on elämässä tärkeintä? Rakastan noita eläimiä ja kyllä rakkaus pistää arvot kohdalleen. Tosin työhuoneeseeni en suttuja päästä. Ehkä joskus tulee remontin jälkeen uusi makuuhuone, enkä sinne päästä... No... Joitain rajoja laitan, mutta peruskysymys on kai niin kuin vastasit, että haluaako elää ja olla iloinen ja onnellinen, vai haluaako nauttia siisteydestä ja ajasta, joka ei kulu siivoamiseen. -Kiitos.
Itselläni on useampi koira, ja vaikka karvaa näistä ei juuri lähdekään, niin pölyä ne kantavat ulkoa sisälle sitäkin enemmän. Koirat tykkäävät kaivella ja tonkia ja pyöriä pihan hiekkaisella alueella, ja se on tietty syynä. Kaikilla hyllyillä yms. pinnoilla joihin harvemmin kosketaan, on aina mukava pölykerros ja näyttää siltä ettei niitä ole koskaan puhdistettukaan. Samaten imuroimaan/lakaisemaan joutuu käytännössä päivittäin. Mutta sellaista se on useamman kuolaturvan kanssa.
Hyvä kuulla. Jotenkin tulee todella helpottunut olo, kun lukee näitä tositarinoita. Olen ehkä niin pönttö, että en ole tajunnut sitä, että en ole yksin pölyjeni kanssa. Juu. Tänäänkin sain väristyksiä, kun huipelit aina välillä ravistelevat turkkiansa isossa olokammarissa... Neuroottiset väreet kulkivat selkärankaani pitkin ja ... Mietin jopa, että miksi koira ravistelee turkkiaan? - KOSKA siinä on jotain... ja se haluaa päästä siitä eroon. Pölypesuja olokammarissa, pölyä aina vaan vaikka kuinka pyyhkisin. Rätti tulee ruskeaksi pyyhkäisyn jälkeen. Olisiko parempi jättää siivoamatta... Huh huh. Rakastan niitä kuitenkin ja kai totun tai tulee joku oiva ratkaisu. Kiitos!
Kyllä sitä kaikkea likaa tulee joskus vaatii huumoria kun pentukoira on pissinyt sohvalle ja kakkinutkin vielä siihen se on kyllä niitten oma nahkasohva mutta kyllä välillä nauratttaa ja itkettää.Vaikka kuinka käyttäisi ulkona ne tulee sinne kun tulee ei mahda mitään.Ja sitten kun on pitkäturkkinen koira tulee sitä silppua sisälle siinä turkissa aivan kauheesti.Nolottaa joskus kun tulee yllätysvieraita lattiat on täynnä roskaa jota tulee koirien mukana jo yhdestä ulkoilu kerrasta mutta tämä on koiranelämää ja minä nautin niistä mutta kaikki "siistit" ihmiset ei ymmärrä.Mutta nautitaan koiristamme ja annetaan niidenkin nauttia ja touhuta pihalla(kaivaa,tutkia).Ei ne pienet roskat,pölyt,hiekat sisällä haittaa nehän saa aina siivottua!
Joo, nautitaan ihanista koiristamme! Elämä voisi olla siistiä ilman suttupyttyjä,mutta voi kuinka tyhjää ja ilotonta! Sellaisia ne lapset ja koirat ovat. Ei tulisi mieleenikään pitää koiria kiinni, etteivät pääsisi tekemään sellaista mitä koira haluaa tehdä. Järki on sentäs päässä. Elämä on luotu elämistä varten. Olisihan se kivaa, jos olisi siistiä,mutta ainahan sitä tekee valintoja oman arvomaailmansa mukaan. Pissistä tulee mieleen ihana Emmi-pentuni, joka palautettiin kodista johon se otettiin sisaren kanssa. Ihan hyvä koti, mutta olivat jotenkin suosineet toista koiraa ja Emmi tiesi, että se hylätään. Aika vaikea juttu henkilökohtaisesti tunnetasolla, tässä nyt kerron asian puitteissa. Emmin otin tietenkin takaisin, vaikka oli emä ja sen kaksi pentua. Emmi pissi sänkyynsä jne. En kertaakaan huutanut, rakastin sitä vain enemmän. Ja sitten se pissiminen loppui. Mutta ehkä sisäpäästöihin on monta syytä. Äitini yksi koira on jostain kumman syystä oppinut tekemään kakit sisälle... Eli se tulee pihalta tekemään kakit sisälle. Joo... Ehkä siellä ei äidillä ole ollut aikaa opettaa kunnolla, mutta sellaista se kasvukausi on. Pissiä ja kakkia. On nykyihminen tullut steriiliksi, kun ei mitään enää kestä. Itse elää koneellistettua ja keinotekoista elämää. Todellinen elämä, eletty sellainen on ihmiselle liikaa - no, - vaikka siivoamista. - Talutetaan koiraa kivasti liikennepäästöistä täynnä olevalla asfaltilla, niin ettei koti suttaannu.
lukea, että niinhän sitä pölyssä ja karvoissa elää joku muukin. Toinen vaihtoehto olisi jatkuva siivoaminen, jolloin ei paljon muuta ehtisi kun on iso asunto. No onneksi olen pystynyt rajaamaan huoneita jonne karvakasat eivät vyöry pölyineen. Mutta kieltämättä ottaa päähän, kun vieraat eivät ymmärrä miten ja miksi ei ole kaikki tiptop.