http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/03/digijarkkarit/index1.html
Jos joku ei ole vielä noita nähnyt niin tosta voi katsella minkälaisia kuvia MB:n testissä saatiin. Itse en oikein pitänyt kanonin kuvista kun taas KM miellytti. Kukin saa kuitenkin itse tehdä omat johtopäätöksensä ja päättää mistä tykkää.
Jos joku ei ole vielä noita nähnyt niin tosta voi katsella minkälaisia kuvia MB:n testissä saatiin. Itse en oikein pitänyt kanonin kuvista kun taas KM miellytti. Kukin saa kuitenkin itse tehdä omat johtopäätöksensä ja päättää mistä tykkää.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun ei noissa testeissä osata testata kameroita samoilla asetuksilla ja käytetään kameroista automatiikkaa. Ei ihmekkään, että kuvissa on noinkin paljon eroa.
Kannattaisi mitata valaistus ja valkotasapaino ja säätää ne kohdalleen ja käyttää samoja ISO arvoja ennenkuin mitään testejä suorittaa, mutta sehän nyt on tiedossa ettei tuon tasoiset harrastelijalehdet osaa suorittaa testejä oikein.
Viestisi vähän ihmetytti, mutta katsoin huvikseni kuvatiedostojen EXIF-tietoja ja uskottavahan se on.
Vaikkapa ensimmäisessä kuvasarjassa (Kuvat talosta), kuvat on otettu seuraavasti (En saanut noista kuvista kaikkia EXIF-tietoja, joten tuossa alla vain ne tiedot mitkä kuvista äkkiseltään irtosivat PSE:llä. Enkä alkanut noita ihmeemmin varmistelemaan, kuvathan saa käyttöönsä kuka vain):
Canon:
Suljinaika: 1/400 sec
Aukko: f/14.0
Herkkyys: ISO 800
Polttoväli: 53.0 mm
KonicaMinolta:
Aukko: f/9.0
Herkkyys: ISO 100
Polttoväli: 60.0 mm
Nikon:
Aukko: f/7.1
Polttoväli: 52.0 mm
Pentax:
Aukko: f/9.5
Herkkyys: ISO 200
Polttoväli: 55.0 mm
Hienosti testattu. Ei voi muuta sanoa. Ihmetyttää vain, kuinka joku voi ajatella kuvien olevan vertailukelpoisia kun yksi on kuvattu herkkyydellä ISO 800 ja toinen ISO-arvolla 100. Tai kun yhdessä kuvassa aukon arvo on 14 ja toisessa vertailtavassa kuvassa 7.1.
Näyttää olevan otettu millä arvoilla sattuu.
Canonin 800 ASA osasi päätellä jo kuvasta.
Tarkistin itsekin noita exif-arvoja.
Canoniin ei ole mitään lisättävää, mutta lisään puuttuvat arvot muihin.
Ne näkyy suoraan Susen tiedostonhallinnassa.
Canon:
Suljinaika: 1/400 sec
Aukko: f/14.0
Herkkyys: ISO 800
Polttoväli: 53.0 mm
KonicaMinolta:
Suljinaika: 1/160 sek
Aukko: f/9.0
Herkkyys: ISO 100
Polttoväli: 60.0 mm
Nikon:
Suljinaika 1/200 sec
Aukko: f/7.1
ISO 200
Polttoväli: 52.0 mm
Pentax:
Suljinaika: 1/180 sek
Aukko: f/9.5
Herkkyys: ISO 200
Polttoväli: 55 mm
Olympus:
Suljinaika: 1/125 sek
Aukko: f/7.1
Herkkyys: ISO 100
Polttoväli: 45 mm
Ei mitenkään vertailukelpoisia tuloksia.
Ei olisi ollut paljon vaadittu säätää sama herkkyys ja aukko.
Polttovälinkin olisi voinut zoomata lähemmäs samaa.
Kiitos noista tiedoista. Nähtävästi linja on sitten pitänyt kauttaaltaan. Ja tämän kai pitäisi olla jonkinlaista kuluttajainvalistusta. Pikemminkin uskomatonta säheltämistä.
Joo tommoisia testejä voinee odottaakin tietokonelehdiltä.
Kyseiset testit olisi tehtävä myös siten, että sen kittilasin vaikutus poistettaisiin niistä kokonaan tai loppuarvosteluun saisi lisätä kamerarungon arvostelun erikseen, sillä kameran omistaja saattaa joskus ostaa kunnollisen linssin tai linssejä noiden peruskakkuloiden tilalle. Silloin varsinkin ko. testi saattaisi saada toisenlaisen järjestyksen.
Mutta siitä viis, jokainen joka on järkkäriä käyttänyt voi olla varma siitä että suurin vaikutus kuvaan löytyy kameran takaa. Luovuus, kokemus, etc. Lähes kaikki digijärkkärit ovat mielestäni ihan hyviä, tuskin yhtään surkeaa tapausta on edes olemassa.
Mutta sitten noiden "tietokonelehtien" testeistä ja asiantuntemuksesta. En nimittäin meinannut uskoa silmiäni kun luin toimittajan väitteen että digijärkkäriin on helpompaa ja halvempaa valmistaa valovoimaisempia pidempipolttovälisiä linssejä kuin kinokameroihin...
Tämä puppu väite oli siis varsinaisessa Tietokonelehdessä. Kyseessä oli siis varsin selkeä asioiden sotkeminen. Kyseinen linssi on vain rajauskertoimella isompi, ei optisesti, eli edelleenkin polttoväliltään 200mm optiikka F2.8 tai paremmalla valovoimalla on yhtä vaikea valmistaa kuin ennenkin.
Mutta toisaalta, nämä "tietokonelehtien" testit ovat siinä mielessä hyviä että niitä voi lukea silloin kun on oikein tylsää, siis hauskuuttaakseen itseään;-)
No kai tuosta joitain johtopäätöksiä voi vetää, esim koskien kameroiden kuvausautomatiikkaa.
Eli en tiedä minkälainen on alkuperäinen tilanne ollut mutta onko kenelläkään kommenttia mikä olisi paras aukko, iso, suljin, yms asetukset tuollaiselle kohteelle jotta tulisi mahdollisimman hyvä kuva? Kiinnostaisi tietää.
Pienempikennoisiin digikameroihin on helpompaa ja halvempaa valmistaa hyviä ja valovoimaisempia objektiiveja, siksi kun tarvittava piirtoympyrä on pienempi kuin vastaavissa kinokokoisissa. Esimerkiksi Panasonic FZ20 35-420 on kohtuullisen pieni verrattuna esim, Canon 400mm.
Niin halvempi valmistaa kun piirtoympyrä on pienempi mutta polttoväli linssillä on edelleen sama. Eli pienempi kuin piirtoympyrä eli se pienempi kennon alue antaa ymmärtää.
Linssi on polttoväliltään edelleen sama on se sitten minkäkokoisen linssin edessä tahansa. Linssi on muka 400 mm linssi vaikkei se sitä oikeasti ole.
Tämähän on aivan sama asia kuin verrattaisiin kiikaria kiikariin jonka tihrustusaukko on pienennetty puoleen. Lintua jota tarkkaillaan mahtuu okulaariin toisessa kiikarissa koko lintu ja toisessa pelkkä pää. Silti polttoväli on sama.
Näinollen voitaisiin sanoa että on halvempaa valmistaa kiikari pienemmällä tihrustusaukolla jolla linnusta näkyy pelkkä pää aivan samoin kuin puoltakalliimmalla kiikarilla jolla pää täyttää isomman tihrustusaukon.
Ehh...
Eniten silmää miellytti Olympus E-500 ja
Pentax *ist DL kameroilla otetut kuvat..
Tämähän on vain pieni otanta mutta näinkin voidaan arvostella..
kyllähän sen kuvan pitäisi onnistua noinkin vain kameraa vaihtamalla eikä siinä pitäisi tarvita diploomiinsinööriä tislatussa vedessä ja kymmenen vuoden kokemuksella juuri kyseisellä kameratyypillä
Lehden nimi kertoo paljon tämän alan asiantuntemuksesta!
joo ja täällä tiedetään enemmän vai?
Mikä ihme on ettei löydy testiä, jossa esim nämä kamerat olisi testattu niiden kittilaseilla (myydään eniten) ja ennenkaikkea samoilla arvoilla ja säädöillä? Ja voisi sitten itse verrata kuvia.
Järjestelmäkameran tärkein ominaisuus on objektiivin vaihdettavuus. Olisi ehdottoman tärkeää testata kukin runko erikseen niin hyvällä objektiivilla kuin mahdollista että rungon vaikutus kuvanlaatuun tulisi esille. Objektiivit tulisi vastaavasti testata parhaalla rungolla missä niitä on mahdollista käyttää. Näin saataisiin todelliset erot esille. Kameroiden testaaminen "paketteina" ei anna todellista kuvaa paketin osien laadusta. Tosin se kertoo mihin paketti pystyy, mutta sen ei pitäisi olla ensisijainen luokitteluperuste, koska jokainen ostaja voi itse valita missä kokoonpanossa haluaa kameransa hankkia.
Että on aivan yks hailee minkä noista ostaa. kaikilla saa erinomaisen hyvää jälkeä aikaiseksi. Aivan kuten sutta ja sekundaakin mikäli ei tunne pelejään ;D
Johtopäätökset. Testi tehty ei kuvausammattilaisten voimin. Varmaan voi helpottaa jonkun päätöstä kameravalinnassa. Mutta ei noissa kameroissa ole laadullista eroa niin paljoa, että voi sanoa jonkun olevan toista parempi. Varsinkaan, jos testi on tehty kuvaamalla jpg -formaattia. Jpg:llä kuvaaminen sopii pokkaritesteihin.
huononna useammissa työkuvauksissa kuvien laatua, kunhan ei pakkaa liikaa. Taidekuvissahan sitä sitten voidaan kikkailla mielikuvillakin. On sitä jpg/raw muotoon kuvattuja tulosteita tutkittu ja kalusto sekä tiedoston "käsittely" on tehty viimeisenpäälle. Erot kun vaan on niin pieniä, että pitää merkata kuvan taa ettei sekoitu.
Samaa mieltä. Kun asetukset ovat kuvaushetkellä kunnossa ja kamerassa hyvä prosessori, ei jälkikäsittelyä tarvita eikä raw tuo kuvanlaatuun mitään lisäetua.
Joskus kyllä kuvaustilanteessa voi olla sen verran erikoisia sekavalaistuksia (eri värilämpötilan valonlähteitä), että kuvan virittelyssä voi tarvita käsittelemätöntä raakadataa.
Yli 95% tapauksista kuitenkin pärjää valmiilla kameran tuottamilla jpg-kuvilla. Tavallista käyttöä varten vähän pakattu jpg-kuva kestää pari kolme lisäkäsittelyä ilman että kukaan näkee lopputuloksessa mitään pakkauksen aiheuttamaa laadun heikkenemistä.