Ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta jotta tiedätte missä mennään, jotain sentään on tehty asioiden eteen.
Joku, kun yritti ryöpyttää kaupungin jätepäästöillä tuossa aiemmissa keskusteluissa.
-------------------------------------------------
Ympäristö- ja rakennuslautakunta § 27 07.02.2006
Kaupunginhallitus § 96 20.02.2006
LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HAKEMUKSESTA VEDEN JOHTAMISEKSI SAIMAAN KANAVASTA LAIMENNUSVEDEKSI RAKKOLANJOEN VESISTÖÖN
816/21/213/2004
YRALA § 27
Liite Kartta alueesta
Lappeenrannan kaupungin vesilaitoksen Itä-Suomen ympäristölupavirastolle toimittama hakemus koskee vesilain mukaista lupaa johtaa lisävettä Rakkolanjoen vesistöön Saiman kanavasta. Lisäveden johtamisella pyritään parantamaan huonokuntoisen Rakkolanjoen ja Haapajärven vesistön tilaa.
Vesistön ominaisuudet
Lappeenrannan kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Rakkolanjokeen, joka laskee edelleen Haapajärveen. Haapajärven jälkeen joki laskee kaakkoon ja ylittää valtakunnan rajan. Haapajärveen kohdistuu kaupungin jätevesien (n. 50 % fosforikuormituksesta) ja Partek Nordkalk Oyj:n (n. 1 % fosforikuormituksesta) aiheuttaman kuormituksen lisäksi myös maa- ja metsätaloudesta sisältäen luontaisen huuhtouman (n. 50 % fosforikuormituksesta) peräisin olevaa hajakuormitusta.
Haapajärvi on matala ja ruohikkoinen järvi, joka luokitellaan rehevyydeltään hypereutrofiseksi. Järvi on avovesikautena hyvin samea ja tummavetinen ja sinilevää siinä on jatkuvasti kukintarajan yli. Sinilevän vuoksi järvessä ei voi uida ja voimakkaan mudan maun ja jätevesien laskupaikkaimagon vuoksi järven kaloja ei juurikaan käytetä ravinnoksi. Linnuston seurannan lisäksi järvellä ei ole kesäisin muuta virkistyskäyttöarvoa.
Koko Haapajärven alue kuuluu Natura 2000-verkostoon. Haapajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Haapajärven linnusto on Suomen järvistön monipuolisimpia.
Lupatilanne
Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon ja Nordkalk Oy Ab:n on lupa laskea jätevedet Rakkolanjoen vesistöön vuoteen 2010 saakka. Kaupungin tulee vuoden 2006 loppuun mennessä panna vireille uusi ympäristölupahakemus koskien jätevesien johtamista joko edelleen Rakkolanjokeen tai muuhun purkuvesistöön.
Jätevesistä johtuvien haittojen vähentämiseksi on lisäksi määrätty, että luvan haltijan on jatkettava selvityksiä Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostamiseksi sekä laimennusvesien johtamiseksi. Selvitysten perusteella vesilaitos on laatinut suunnitelman lisäveden johtamiseksi. Suunnitelman mukaiselle toteuttamiselle haetaan vesilain mukaista lupaa Itä-Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemus koskee seuraavaa:
Oikeutta johtaa vettä Saimaasta Rakkolanjoen vesistöön enintään 500 l/s.
Oikeutta tehdä Rakkolanjoen vesistössä suunnitelman mukaiset uomaperkaukset, rumpujen muutostyöt ja eroosiosuojaukset lisäveden johtamisesta aiheutuvien haittojen estämiseksi.
Oikeutta käyttää tilapäisesti toisten omistamaa maa-aluetta suunnitelman mukaisten töiden suorittamiseen ja kunnossapitoon.
Oikeutta asentaa vedenottoputki Saimaan kanavaan.
Lisäveden johtamishankkeen rakennuskustannusarvio on 1.980.000 € ja käyttö- ja kunnossapitokustannukset 102.000 €/a.
Lisäveden johtamishankkeen lisäksi käynnissä on Haapajärven kunnostamishanke, jonka tavoitteena on lisävedenjohtamisen lisäksi parantaa järven laatua. Tälle kunnostusosalle haetaan erikseen kesällä 2006, erillistä vesilain mukaista lupaa. Lisäveden johtaminen on tarkoitus toteuttaa ensin, jotta tulevan veden laatua saadaan parannettua ja tämän jälkeen toteutetaan varsinainen järven kunnostus, jonka avulla pyritään vähentämään järven sisäistä kuormitusta.
Lisäveden johtamissuunnitelma
Lisäveden johtamiseksi Rakkolanjoen vesistöön on tehty yleissuunnitelma, joka on päivätty 2.4.2004. Suunnitelmassa on selvitetty erilaisten lisävedenjohtamisvaihtoehtojen vaikutuksia. Selvityksen perusteella suunnitelmaksi valittiin teknistaloudellisten ja vedenlaadullisten tekijöiden perusteella malli, jossa lisävesimäärä (keskimäärin 500 l/s) otetaan Saimaan kanavan alkupäästä ennen Mälkiän sulkua.
Suunnitellun vedenottopaikan vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi/välttäväksi. Kulloinkin johdettava vesimäärä säädetään joen luonnollisen vesitilavuuden huomioon ottaen siten, ettei lisävesi aiheuta haittaa ranta-alueiden käytölle. Sulamis- ja sadekausien ylivirtaamien ajaksi lisäveden johtaminen keskeytetään. Uomaan asennetaan vedenkorkeuksien seuraamista varten mittausasema, josta on tiedonsiirtoyhteys lisävesipumppaamoon.
Pumppaamosta lisävesi johdetaan tuloputkea pitkin Rakkolanjoen uomaan Hartikkalan kohdalla. Tästä eteenpäin Rakkolanjoen uomassa suoritetaan kaivua, perkausta, rumpujen muutostöitä ja eroosiosuojausten rakentamista. Perkaustoimenpiteitä tehdään 8,7 km pituudelta. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on estää lisäveden johtamisen haitalliset vaikutukset rantojen käytölle. Uoman mitoitus on suunniteltu siten, että kesä-ajan keskimääräinen vedenkorkeus ei nouse nykyistä ylemmäksi. Ylivirtaamien aikana lisävettä ei johdeta. Kalliokoskenojan ja Karijoen yhtymäkohdasta alavirtaan aina Haapajärvelle asti suoritetaan siivousperkausta, joka käsittää kasvillisuuden ja liettymien perkausta. Haapajärven lasku-uomassa suoritetaan kevyehkö perkaus, jolla estetään Haapajärven keskivedenkorkeuden nousu lisäveden seurauksena. Perkaustyöt on tarkoitus tehdä v. 2007 - 2008 syksyn ja talven aikana satokauden ulkopuolella.
Perkaustyöt aiheuttavat veden samentumista ja kiintoainespitoisuuden kasvua. Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä suoritetun vesistötarkkailun perusteella voidaan todeta, että vesistö on nykyiselläänkin hyvin sameavetinen ja kiintoainespitoinen, minkä perusteella arvioidaan, että ruoppauksesta aiheutuvat haitat rajoittuvat ruoppauksen lähialueille. Ruoppauksen aiheuttamat vedenlaatumuutokset loppuvat yleensä viimeistään kahden viikon kuluttua töiden lopettamisesta.
Ruoppauksen aiheuttamaa vaikutusta seurataan vesistötarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustyöhön liittyen.
Vaikutukset vedenlaatuun Rakkolanjoessa ja Haapajärveen tulevaan veteen
Jos jäteveden puhdistamon vesistökuormitus pysyy nykyisellä tasolla (7,2 kg fosforia/d), lisävesi pienentää joen latvaosien kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksia 30 - 70 %. Joen yleisluokitus pysyy kuitenkin huonona. Jos puhdistamon fosforikuormitus pienenee 2,2 kg/d (tavoitearvo vuodeksi 2020) jokiveden yleisluokitus paranee lisäveden seurauksena tyydyttäväksi tai välttäväksi.
Vaikutukset Haapajärven vedenlaatuun
Nykyisellä fosforikuormituksella (7,2 kg P/d) lisävesi laskee Haapajärven veden kokonaisfosforipitoisuutta nykytasosta 15 - 25 %, mutta järvi pysyisi edelleen erittäin rehevänä ja virkistyskäyttö- ja yleiskäyttöluokkana huonona. Fosforikuormalla 2,2 kg/d lisävesi pienentäisi Haapajärven kokonaisfosforipitoisuutta 35 - 45 %. Tällöin rehevyys vähenee nykyisestä erittäin rehevästä luokkaan rehevä ja virkistys- ja yleiskäyttöluokka paranee välttäväksi. Lisäveden vaikutuksesta leväkukinnot todennäköisesti vähentyisivät jonkin verran, koska järven veden fosforipitoisuuus laskisi, mutta leväkukintoja esiintyisi edelleen, koska ne ovat reheville järville tavanomainen ilmiö.
Rakkolanjoen alaosa
Nykyisellä kuormituksella lisävesi laskee Rakkolanjoen kokonaisfosforipitoisuutta n. 25 % eli välttäväksi. Kuormituksella 2,2 kg P/d lisävesi laskee kokonaisfosforipitoisuutta n. 45 % eli tasolle välttävä.
Lisäveden johtamisesta ei aiheudu sanottavaa vedenkorkeuksien muuttumista Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä, koska uomissa suoritettava perkaus estää veden nousun. Rantakiinteistöille ei siten aiheudu vettymis- tai tulvimishaittaa.
Arvio lisäveden juoksutuksen vaikutuksesta Naturaverkostoon kuuluvan Haapajärven luonnonarvoihin
Haapajärvi on matala, ruohikkoinen ja rehevyydeltään hypertrofinen. Haapajärven kuuluminen Naturaverkostoon perustuu sen arvoon lintujärvenä. Lintudirektiivin lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, suokukko ja uivelo. Hakemuksessa olevan Natura-arvioinnin mukaan lintuharrastajat ovat kuitenkin huomanneet Haapajärven linnustoarvon vähenneen viimeisen 30 vuoden aikana. Tähän on mitä ilmeisimmin syynä järven liiallinen rehevöityminen. Lisäveden johtamisesta ei arvioida aiheutuvan sanottavaa vedenkorkeuksien muuttumista Rakkolanjoessa tai Haapajärvessä, minkä perusteella arvioidaan, ettei lisäveden johtamisella tätä kautta ole vaikutusta linnustoon. Lisäveden johtaminen ei siinä määrin muuta Haapajärven rehevyystasoa, että se heikentäisi rehevien vesien tyyppilintujen viihtyisyyttä. Järven muuttuminen vähemmän reheväksi saattaisi parantaa lintujen viihtyvyyttä Haapajärvellä. Veden kirkastuminen saattaisi parantaa kalaa syövien lintujen saalistusmahdollisuuksia. (SP)
Yj.vs Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää esittää Itä-Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle lausuntona Lappeenrannan kaupungin vesilaitoksen lisäveden johtamishakemuksesta Rakkolanjoen vesistöön seuraavaa:
Lisäveden johtamisen vaikutusten arvioimiseksi (laimenemisen johdosta arvioitu vedenlaadun paraneminen sekä mahdollisesti ruopattujen uomien aiheuttaman eroosion kiintoainespitoisuuden muutoksen ja sen vaikutuksen merkitys) tulee Rakkolanjoen ja Haapajärven velvoitetarkkailuohjelmaa tarkistaa. Hakemuksessa esitetty tarkkailu sisältyi ainoastaan ruoppaustyön aiheuttamien haittojen selvittämiseen.
Ruoppaustyö tulee suorittaa niin, että vesistöön joutuvan kiintoaineksen määrä on mahdollisimman pieni.
Toiminnanharjoittajan tulee uoman rakentamisen jälkeen säännöllisesti tarkistaa lisävirtausuoman kunto siten, ettei esim. uoman tukkeutumisesta (majavien padot, kaatuneet puut, sortumat yms.) aiheudu tulvimista ja haittaa maa-alueiden omistajille.
Natura-arviointi ei kaikilta osin ole riittävä arvioimaan lisäveden johtamisen vaikutuksia Haapajärven Natura-arvoon, joka perustuu sen arvoon lintujärvenä. Mm. Rakkolanjoen tulouoman kohdalla Haapajärvessä tehtävien ruoppaustöiden vaikutusta linnustoon ei ole arvioitu. Natura-arviointi tulee tehdä alueellisen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Hakemuksen kohteena oleva lisäveden johtaminen on osa koko Rakkolanjoen vesistön tilan parantamiseen tähtäävää hanketta, johon sisältyy myös myöhemmin toteutettava Haapajärven kunnostaminen. Koska hankkeet käsitellään eri lupina tulee Haapajärven kunnostushakemuksessa sekä tulevissa päätöksissä huomioida toimenpiteiden yhteisvaikutukset siten kuin se kussakin erillisessä hakemusprosessa on mahdollista. Esimerkkinä tästä on naturaselvitys, jossa tulisi huomioida lisävedenjohtamisen vaikutus sekä lisävedenjohtamisen vaikutus yhdessä järven kunnostamisen ja myöhemmin mahdollisesti toteutuvan fosforikuorman väheneminen tavoitetasoon tai tasoon, jossa purkuvesistö on muu kuin Rakkolanjoen vesistö.
Yrltk Esitys hyväksyttiin.
KH § 96
(JW)
Kj Merkitään tiedoksi. Kaupunginhallituksella ei ole lausuttavaa asiassa.
Kh Hyväksyttiin.
Joku, kun yritti ryöpyttää kaupungin jätepäästöillä tuossa aiemmissa keskusteluissa.
-------------------------------------------------
Ympäristö- ja rakennuslautakunta § 27 07.02.2006
Kaupunginhallitus § 96 20.02.2006
LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HAKEMUKSESTA VEDEN JOHTAMISEKSI SAIMAAN KANAVASTA LAIMENNUSVEDEKSI RAKKOLANJOEN VESISTÖÖN
816/21/213/2004
YRALA § 27
Liite Kartta alueesta
Lappeenrannan kaupungin vesilaitoksen Itä-Suomen ympäristölupavirastolle toimittama hakemus koskee vesilain mukaista lupaa johtaa lisävettä Rakkolanjoen vesistöön Saiman kanavasta. Lisäveden johtamisella pyritään parantamaan huonokuntoisen Rakkolanjoen ja Haapajärven vesistön tilaa.
Vesistön ominaisuudet
Lappeenrannan kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan Rakkolanjokeen, joka laskee edelleen Haapajärveen. Haapajärven jälkeen joki laskee kaakkoon ja ylittää valtakunnan rajan. Haapajärveen kohdistuu kaupungin jätevesien (n. 50 % fosforikuormituksesta) ja Partek Nordkalk Oyj:n (n. 1 % fosforikuormituksesta) aiheuttaman kuormituksen lisäksi myös maa- ja metsätaloudesta sisältäen luontaisen huuhtouman (n. 50 % fosforikuormituksesta) peräisin olevaa hajakuormitusta.
Haapajärvi on matala ja ruohikkoinen järvi, joka luokitellaan rehevyydeltään hypereutrofiseksi. Järvi on avovesikautena hyvin samea ja tummavetinen ja sinilevää siinä on jatkuvasti kukintarajan yli. Sinilevän vuoksi järvessä ei voi uida ja voimakkaan mudan maun ja jätevesien laskupaikkaimagon vuoksi järven kaloja ei juurikaan käytetä ravinnoksi. Linnuston seurannan lisäksi järvellä ei ole kesäisin muuta virkistyskäyttöarvoa.
Koko Haapajärven alue kuuluu Natura 2000-verkostoon. Haapajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Haapajärven linnusto on Suomen järvistön monipuolisimpia.
Lupatilanne
Lappeenrannan kaupungin jätevedenpuhdistamon ja Nordkalk Oy Ab:n on lupa laskea jätevedet Rakkolanjoen vesistöön vuoteen 2010 saakka. Kaupungin tulee vuoden 2006 loppuun mennessä panna vireille uusi ympäristölupahakemus koskien jätevesien johtamista joko edelleen Rakkolanjokeen tai muuhun purkuvesistöön.
Jätevesistä johtuvien haittojen vähentämiseksi on lisäksi määrätty, että luvan haltijan on jatkettava selvityksiä Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostamiseksi sekä laimennusvesien johtamiseksi. Selvitysten perusteella vesilaitos on laatinut suunnitelman lisäveden johtamiseksi. Suunnitelman mukaiselle toteuttamiselle haetaan vesilain mukaista lupaa Itä-Suomen ympäristölupavirastosta. Hakemus koskee seuraavaa:
Oikeutta johtaa vettä Saimaasta Rakkolanjoen vesistöön enintään 500 l/s.
Oikeutta tehdä Rakkolanjoen vesistössä suunnitelman mukaiset uomaperkaukset, rumpujen muutostyöt ja eroosiosuojaukset lisäveden johtamisesta aiheutuvien haittojen estämiseksi.
Oikeutta käyttää tilapäisesti toisten omistamaa maa-aluetta suunnitelman mukaisten töiden suorittamiseen ja kunnossapitoon.
Oikeutta asentaa vedenottoputki Saimaan kanavaan.
Lisäveden johtamishankkeen rakennuskustannusarvio on 1.980.000 € ja käyttö- ja kunnossapitokustannukset 102.000 €/a.
Lisäveden johtamishankkeen lisäksi käynnissä on Haapajärven kunnostamishanke, jonka tavoitteena on lisävedenjohtamisen lisäksi parantaa järven laatua. Tälle kunnostusosalle haetaan erikseen kesällä 2006, erillistä vesilain mukaista lupaa. Lisäveden johtaminen on tarkoitus toteuttaa ensin, jotta tulevan veden laatua saadaan parannettua ja tämän jälkeen toteutetaan varsinainen järven kunnostus, jonka avulla pyritään vähentämään järven sisäistä kuormitusta.
Lisäveden johtamissuunnitelma
Lisäveden johtamiseksi Rakkolanjoen vesistöön on tehty yleissuunnitelma, joka on päivätty 2.4.2004. Suunnitelmassa on selvitetty erilaisten lisävedenjohtamisvaihtoehtojen vaikutuksia. Selvityksen perusteella suunnitelmaksi valittiin teknistaloudellisten ja vedenlaadullisten tekijöiden perusteella malli, jossa lisävesimäärä (keskimäärin 500 l/s) otetaan Saimaan kanavan alkupäästä ennen Mälkiän sulkua.
Suunnitellun vedenottopaikan vedenlaatu on luokiteltu tyydyttäväksi/välttäväksi. Kulloinkin johdettava vesimäärä säädetään joen luonnollisen vesitilavuuden huomioon ottaen siten, ettei lisävesi aiheuta haittaa ranta-alueiden käytölle. Sulamis- ja sadekausien ylivirtaamien ajaksi lisäveden johtaminen keskeytetään. Uomaan asennetaan vedenkorkeuksien seuraamista varten mittausasema, josta on tiedonsiirtoyhteys lisävesipumppaamoon.
Pumppaamosta lisävesi johdetaan tuloputkea pitkin Rakkolanjoen uomaan Hartikkalan kohdalla. Tästä eteenpäin Rakkolanjoen uomassa suoritetaan kaivua, perkausta, rumpujen muutostöitä ja eroosiosuojausten rakentamista. Perkaustoimenpiteitä tehdään 8,7 km pituudelta. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on estää lisäveden johtamisen haitalliset vaikutukset rantojen käytölle. Uoman mitoitus on suunniteltu siten, että kesä-ajan keskimääräinen vedenkorkeus ei nouse nykyistä ylemmäksi. Ylivirtaamien aikana lisävettä ei johdeta. Kalliokoskenojan ja Karijoen yhtymäkohdasta alavirtaan aina Haapajärvelle asti suoritetaan siivousperkausta, joka käsittää kasvillisuuden ja liettymien perkausta. Haapajärven lasku-uomassa suoritetaan kevyehkö perkaus, jolla estetään Haapajärven keskivedenkorkeuden nousu lisäveden seurauksena. Perkaustyöt on tarkoitus tehdä v. 2007 - 2008 syksyn ja talven aikana satokauden ulkopuolella.
Perkaustyöt aiheuttavat veden samentumista ja kiintoainespitoisuuden kasvua. Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä suoritetun vesistötarkkailun perusteella voidaan todeta, että vesistö on nykyiselläänkin hyvin sameavetinen ja kiintoainespitoinen, minkä perusteella arvioidaan, että ruoppauksesta aiheutuvat haitat rajoittuvat ruoppauksen lähialueille. Ruoppauksen aiheuttamat vedenlaatumuutokset loppuvat yleensä viimeistään kahden viikon kuluttua töiden lopettamisesta.
Ruoppauksen aiheuttamaa vaikutusta seurataan vesistötarkkailuohjelman mukaisesti ruoppaustyöhön liittyen.
Vaikutukset vedenlaatuun Rakkolanjoessa ja Haapajärveen tulevaan veteen
Jos jäteveden puhdistamon vesistökuormitus pysyy nykyisellä tasolla (7,2 kg fosforia/d), lisävesi pienentää joen latvaosien kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksia 30 - 70 %. Joen yleisluokitus pysyy kuitenkin huonona. Jos puhdistamon fosforikuormitus pienenee 2,2 kg/d (tavoitearvo vuodeksi 2020) jokiveden yleisluokitus paranee lisäveden seurauksena tyydyttäväksi tai välttäväksi.
Vaikutukset Haapajärven vedenlaatuun
Nykyisellä fosforikuormituksella (7,2 kg P/d) lisävesi laskee Haapajärven veden kokonaisfosforipitoisuutta nykytasosta 15 - 25 %, mutta järvi pysyisi edelleen erittäin rehevänä ja virkistyskäyttö- ja yleiskäyttöluokkana huonona. Fosforikuormalla 2,2 kg/d lisävesi pienentäisi Haapajärven kokonaisfosforipitoisuutta 35 - 45 %. Tällöin rehevyys vähenee nykyisestä erittäin rehevästä luokkaan rehevä ja virkistys- ja yleiskäyttöluokka paranee välttäväksi. Lisäveden vaikutuksesta leväkukinnot todennäköisesti vähentyisivät jonkin verran, koska järven veden fosforipitoisuuus laskisi, mutta leväkukintoja esiintyisi edelleen, koska ne ovat reheville järville tavanomainen ilmiö.
Rakkolanjoen alaosa
Nykyisellä kuormituksella lisävesi laskee Rakkolanjoen kokonaisfosforipitoisuutta n. 25 % eli välttäväksi. Kuormituksella 2,2 kg P/d lisävesi laskee kokonaisfosforipitoisuutta n. 45 % eli tasolle välttävä.
Lisäveden johtamisesta ei aiheudu sanottavaa vedenkorkeuksien muuttumista Rakkolanjoessa ja Haapajärvessä, koska uomissa suoritettava perkaus estää veden nousun. Rantakiinteistöille ei siten aiheudu vettymis- tai tulvimishaittaa.
Arvio lisäveden juoksutuksen vaikutuksesta Naturaverkostoon kuuluvan Haapajärven luonnonarvoihin
Haapajärvi on matala, ruohikkoinen ja rehevyydeltään hypertrofinen. Haapajärven kuuluminen Naturaverkostoon perustuu sen arvoon lintujärvenä. Lintudirektiivin lajeja ovat mm. kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, suokukko ja uivelo. Hakemuksessa olevan Natura-arvioinnin mukaan lintuharrastajat ovat kuitenkin huomanneet Haapajärven linnustoarvon vähenneen viimeisen 30 vuoden aikana. Tähän on mitä ilmeisimmin syynä järven liiallinen rehevöityminen. Lisäveden johtamisesta ei arvioida aiheutuvan sanottavaa vedenkorkeuksien muuttumista Rakkolanjoessa tai Haapajärvessä, minkä perusteella arvioidaan, ettei lisäveden johtamisella tätä kautta ole vaikutusta linnustoon. Lisäveden johtaminen ei siinä määrin muuta Haapajärven rehevyystasoa, että se heikentäisi rehevien vesien tyyppilintujen viihtyisyyttä. Järven muuttuminen vähemmän reheväksi saattaisi parantaa lintujen viihtyvyyttä Haapajärvellä. Veden kirkastuminen saattaisi parantaa kalaa syövien lintujen saalistusmahdollisuuksia. (SP)
Yj.vs Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää esittää Itä-Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle lausuntona Lappeenrannan kaupungin vesilaitoksen lisäveden johtamishakemuksesta Rakkolanjoen vesistöön seuraavaa:
Lisäveden johtamisen vaikutusten arvioimiseksi (laimenemisen johdosta arvioitu vedenlaadun paraneminen sekä mahdollisesti ruopattujen uomien aiheuttaman eroosion kiintoainespitoisuuden muutoksen ja sen vaikutuksen merkitys) tulee Rakkolanjoen ja Haapajärven velvoitetarkkailuohjelmaa tarkistaa. Hakemuksessa esitetty tarkkailu sisältyi ainoastaan ruoppaustyön aiheuttamien haittojen selvittämiseen.
Ruoppaustyö tulee suorittaa niin, että vesistöön joutuvan kiintoaineksen määrä on mahdollisimman pieni.
Toiminnanharjoittajan tulee uoman rakentamisen jälkeen säännöllisesti tarkistaa lisävirtausuoman kunto siten, ettei esim. uoman tukkeutumisesta (majavien padot, kaatuneet puut, sortumat yms.) aiheudu tulvimista ja haittaa maa-alueiden omistajille.
Natura-arviointi ei kaikilta osin ole riittävä arvioimaan lisäveden johtamisen vaikutuksia Haapajärven Natura-arvoon, joka perustuu sen arvoon lintujärvenä. Mm. Rakkolanjoen tulouoman kohdalla Haapajärvessä tehtävien ruoppaustöiden vaikutusta linnustoon ei ole arvioitu. Natura-arviointi tulee tehdä alueellisen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.
Hakemuksen kohteena oleva lisäveden johtaminen on osa koko Rakkolanjoen vesistön tilan parantamiseen tähtäävää hanketta, johon sisältyy myös myöhemmin toteutettava Haapajärven kunnostaminen. Koska hankkeet käsitellään eri lupina tulee Haapajärven kunnostushakemuksessa sekä tulevissa päätöksissä huomioida toimenpiteiden yhteisvaikutukset siten kuin se kussakin erillisessä hakemusprosessa on mahdollista. Esimerkkinä tästä on naturaselvitys, jossa tulisi huomioida lisävedenjohtamisen vaikutus sekä lisävedenjohtamisen vaikutus yhdessä järven kunnostamisen ja myöhemmin mahdollisesti toteutuvan fosforikuorman väheneminen tavoitetasoon tai tasoon, jossa purkuvesistö on muu kuin Rakkolanjoen vesistö.
Yrltk Esitys hyväksyttiin.
KH § 96
(JW)
Kj Merkitään tiedoksi. Kaupunginhallituksella ei ole lausuttavaa asiassa.
Kh Hyväksyttiin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lisää faktaa
-------------------------------------------------------
Ympäristö- ja rakennuslautakunta 07.03.2006
16
RAKKOLANJOEN - HAAPAJÄRVEN KUNNOSTAMINEN
YRALA
Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi on valmistellut Lappeenrannan kaupungin jätevesiluvassa mainittua Haapajärven-Rakkolanjoen kunnostamishanketta. Hankkeesta on valmistunut suunnitelma marraskuussa 2005. Suunnitelman perusteella vesistön kunnostaminen tehdään vesistön tilapäisen kuivaamisen kautta. Järven tilapäinen kuivaaminen kiinteyttää järven pohjasedimenttiä ja vähentää järven sisästä kuormitusta. Samalla järven vesitilavuus kasvaa ja vesikasvisto ja kalasto uudistuu. Kuivattamisen yhteydessä rantojen ruoppaus on myös helppoa toteuttaa kuivaruoppauksena. Kyseessä on siis radikaali toimenpide, jolla järven tila saadaan jonkin verran kohentumaan nykyisestä. Lisäksi lisävesien johtamisen kautta järveen tulevan veden laatu paranee.
Järven kunnostamissuunnitelmasta on pidetty neuvottelu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa 9.11.2005. Neuvottelussa on esitelty järven kunnostamishanke sekä keskusteltu toteuttamisaikataulusta. Neuvottelussa pyydettiin ympäristökeskusta vastaamaan kaupungin aikatauluehdotukseen.
Ympäristökeskus/Alpo Korhonen on vastannut 26.1.2006 lausunnolla, jossa todetaan seuraavaa:
suunnitelma vaikuttaa yleisellä tasolla toteuttamiskelpoiselta
lupahakemus ympäristölupavirastoon on jätettävä mahdollisimman pian viimeistään 30.6.2006
toteutusaikataulusta todetaan, että kunnostamisen tulee alkaa lainvoimaisen/täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saamisesta seuraavan vuoden elokuussa. Kunnostus tulee toteuttaa kahden vuoden kuluessa, kuitenkin siten, että lisäveden johtaminen on toteutettu ennen kunnostustyön valmistumista.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kannanotto toteuttamisaikatauluun tarkoittaa sitä, että kunnostus tulee tehdä ympäristö- ja rakennuslautakunnan ja liikelaitosjaoston esitystä nopeammassa aikataulussa. Aikaisintaan kunnostaminen tulee näin ollen aloittaa syksyllä 2008. Tämä edellyttää lupakäsittelyn menevän läpi valituksitta ja sitä, että lupapäätös saadaan vuoden 2007 aikana.
Hankkeen toteutumiseen tulisi näin varautua vuosien 2008-2010 talousarvioiden valmistelussa.
Kokouksessaan 4.10.2005 ympäristö- ja rakennuslautakunta merkitsi kunnostussuunnitelman tiedoksi ja esitti kaupunginhallitukselle, että Haapajärven kunnostuksen toteuttamiseksi valittiin pengerretty kuivatusratkaisu. Toteutusajaksi esitettiin uuden puhdistamon käyttöönoton jälkeistä aikaa n. v.2012. Kunnostussuunnitelmaa sekä aikataulua esitettiin päivitettäväksi v. 2010. Lisäksi lautakunta esitti, että vuosina 2006-2011 toteutetaan Vesilaitoksen v. 2004 Haapajärven-Rakkolanjoen kunnostuksesta laadittua suunnitelmaa siten täydennettynä, että vuosina 2006-2011 kokeillaan kemiallisen fosforinpoiston vaikutusta Haapajärveen.
Kaupunginkanslia on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa koskien lähinnä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen/Alpo Korhosen Rakkolanjoen-Haapajärven kunnostussuunnitelmasta 26.1.2006 antamaa asian valmisteluun liittyvää lausuntoa.
Lautakunnan tarkentavaa lausuntoa pyydetään seuraaviin asioihin:
Lupahakemuksen jättöaika
Toteutusaikataulu
Hankkeen kokonaiskustannukset
Mahdolliset toteutettavat kunnostustoimenpiteet kohteessa ennen ko. kunnostussuunnitelman toteuttamista
(Ilkka Räsänen, Minna Korttinen)
Yj Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginkanslialle ja edelleen kaupunginhallitukselle Rakkolanjoen-Haapajärven kunnostussuunnitelmasta annetusta ympäristökeskuksen lausunnosta.
Lupahakemuksen jättöaika
Ympäristölupahakemus Itä-Suomen ympäristölupavirastolle jätetään sovitun mukaisesti 30.6.2006 mennessä. Naturaselvityksen osalta hakemusta tarvittaessa täydennetään.
Toteutusaikataulu
Haapajärven kunnostaminen tulisi aloittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti lainvoimaisen/täytäntöönpanokelpoisen päätöksen saamisesta seuraavan vuoden elokuussa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta tiedostaa kuitenkin, että mm. urakka- ja yksityiskohtaisten rakennussuunnitelmien laatimisaikataulu saattaa muodostua tiukaksi.
Kunnostus tulisi toteuttaa siten, että saavutettava lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja pitkäaikainen. Kunnostuksen aikaiset sääolosuhteet voivat vaikeuttaa em. tavoitteen saavuttamista vaaditussa aikataulussa.
Hankkeen kokonaiskustannukset
Kustannusarvioksi hankkeelle on esitetty 1,5 m€. Korvaussumman suuruus täsmentyy vasta lupakäsittelyn yhteydessä. Varovaisuusperiaatteen mukaan kunnostuksen kokonaiskustannuksiksi tulee arvioida olevan 2,0 m€. Myös lupamenettelyn kautta saattaa hankkeeseen tulla lisäkustannuksia. Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuutta selvitetään. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on neuvottelussa elokuussa 2005 ilmoittanut alustavasti osallistuvansa hankkeen rahoitukseen/toteutukseen.
Mahdolliset toteutettavat kunnostustoimenpiteet kohteessa ennen ko. kunnostussuunnitelman toteuttamista
Kunnostusaikataulun nopeutuminen saattaa tarkoittaa sitä, että esitetty kemikaalisaostuskokeilu jää toteutumatta. Lupahakemuksessa varaudutaan kemikaalikäsittelyyn.
Niin mentiin asioiden edelle eli tuo on
esityslista 07.03.06 olevaan kokoukseen onnea yritykselle.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Esityslista 07.03.2006 Asianro 16
Kiirekkin. Yleensäkkin näistä vesihankkeista. Saimaankaupunki yhteistyö tarkoitti myös, että perustetaan yhteinen vesilaitos. Puhdasta vettä ei voi ottaa yhdestä paikasta, koska silloin on se riski, että jos vesi saastuu, niin koko kaupungin vesi on käyttökiellossa. Lappeenrannalla on edessä uuden vedenpuhdistamon investointi. Sitähän nämä ympäristölupa hommat tarkoittaa.