Rikossyytteen saaneella ns. epäillyllä on ilmeisesti oikeus kuulla kaikki jutun nostaneiden syytteet ennen puolustautumistaan? Ja saada nimet ja osoitteet myös tietoonsa? Jos näin ei toimita, eikö silloin poliisi toimi väärin? Kaikki tämä siis esitutkintavaiheessa, jonka jälkeen asia menee syyttäjälle. Kyseessä ei ole vakavaksi luokiteltava rikosasia.
syytetyn oikeudet?!
Kaari
101206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Haastehakemuksessa on ilmoitettava mm:
1) vastaaja;
2) asianomistaja;
3) syytteenalainen teko, sen tekoaika ja -paikka ja muut tiedot, jotka tarvitaan teon
kuvailemiseksi;
4) rikos, johon syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen;
5) rangaistus- ja menettämisvaatimus sekä muut vaatimukset ja lainkohdat, joihin ne perustuvat; (26.10.2001/894)
6) asianomistajan vaatimukset, joita syyttäjä 3 luvun 9 §:n nojalla ajaa;
7) todisteet, jotka syyttäjä aikoo esittää, sekä mitä hän kullakin todisteella aikoo näyttää toteen;
8) syytteen nostamisen edellytyksenä oleva pyyntö taikka sitä koskeva määräys tai suostumus; sekä
9) seikat, joihin tuomioistuimen toimivalta perustuu, jollei toimivalta muutoin ilmene haastehakemuksesta.
Haastehakemuksessa on lisäksi ilmoitettava tuomioistuimen ja asianosaisten nimet sekä heidän laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot.
Todistajien ja muiden osapuolien henkilötietoja ei anneta ulos esitutkinnan aikana. Saattaisi nimittäin pikkuisen haitata tutkintaa jos epäilty juoksee pitkin kaupunkia lahjomassa/uhkailemassa/tappamassa todistajia. Ei sen puoleen, ei asianomistajakaan saa epäillyn nimeä ennen kuin syyte on luettu.
Toisekseen esitutkinta kuuluu poliisin tehtäviin, ei siviileille (ei edes Olli Rehnille), näin ollen epäilty (eikä epäillyn oikeusavustaja) ei pääse kuulemaan todistajia ennen kuin tuomioistuimessa.
Haasteen yhteydessä puolustus saa käyttöönsä esitutkintamateriaalin, mukaanlukien todistajien kuulustelupöytäkirjat. Puolustus voi halutessaan pyytää poliisilta lisätutkintaa jos katsoo että jutun kannalta olennaisia asioita on jätetty tutkimatta. Ja todistajia pääsee kuulemaan tuomioistuinkäsittelyssä.
Vääriä, valheellisia syytöksiä menee läpi aika usein.
Poliisi kuulustelee ja kirjoittelee vähän mitä sattuu kuulustelupöytäkirjaan joka sitten on syytä allekirjoittaa.
Poliisi tuntuu kylän juoruämmän lailla uskovan mitä älyttömimpiä syytöksiä vailla minkäänlaista lähdekritiikkiä.
sellaisesta tässä on nyt kysymys. Ihmettelen vain miksi syyllinen kuulusteltiin ensin, pelkillä ympäripyöreillä syytöstiedoilla ja nyt on sitten syytteennostajien vuoro joten heillä on mahdollisuus kumota kaikki puolustelut. Onko siis vielä mahdollisuutta tämän jälkeen syytetyn tehdä lisäyksiä esitutkintatietoihin?
on esitutkinta poliisin tehtävä. ks
http://www.finlex.fi/
Esitutkintalaki 30.4.1987/449
asianosaisella on kommentointimahdollisuus:
42 §
Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se
on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa.
Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.
Ennen syyteratkaisun tekemistä syyttäjä voi kutsua asianosaisen ja hänen avustajansa tai asiamiehensä suulliseen neuvotteluun, jos se on eduksi syyteratkaisun tekemiselle tai asian käsittelylle tuomioistuimessa. (11.7.1997/692)
Jos tuntuu siltä, että jokin on pielessä, voi syyttäjään ottaa yhteyttä. Hänhän varsinaisesti ratkaisee, nostetaanko syyte, vai hylätäänkö se. Jos syyte nostetaan, voi sitten puolustautua kaikki tiedot haasteessa saaneena oikeudessa.
semmoiset jotka tahtovat maineen toiselta
mustata eikä siihen mahda mitään, jos joku niin päättää tehdä, kun laki suojaa sitä, joka ei sitä noudata.
Vähemmälle jäänyt kotimaan poliisin tapaamiset, mutta muutamia vuosia sitten ennalta-arvaamatta ja yhtäkkiä sain rikosrekisterin naapurimaassa. Tosin sielläkin poliisin tapaaminen jäi aika vähiin siihen nähden että syyte ja rekisteri yms. aiheuttivat minulle käytännössä lopun elämää kestävän maanpaon.
Käytännössä minulle kävi Ruotsissa asuessani niin että ilmeisesti poliisiin päin oli minua minulle käsittämättömästä syystä palavasti vihaamaan alkaneella henkilöllä hyviä suhteita/verrattain iso tukku rahaa käytössään.
- Tai ehkä ennemmin jollakin hänen tutullaan/kuka sitten hänen puolestaan asiaa hoitikin, hän ei mielestäni henkisiltä kyvyiltään ollut sitä tasoa että olisi itsekseen perättömyyksiensä levittämistä voinut hoitaa, oli.
Minkä jälkeen, eli siis kun minua vihannut henkilö sai ilmeisesti jonkun asiaa puolestaan ajamaan, sitten tuli aivan uskomattomia syytteitä, ympäriinsä, eli lähinnä muualle kuin poliisille (syytteitä, jotka oli helppo minun todistaa perättömiksi, mutta aina sen joku uskoo kun tarpeeksi paskaa jauhaa, sain kokea) pyysin häntä useasti lopettamaan mustamaalaamiseni mutta tämä ei onnistunut ja kun (n. puolentoista vuoden päästä asian alkamisesta) minua syystä tai toisesta vihannut henkilö sai poliisin uskomaan/"uskomaan" syytteitä, oikeus päätti uskoa poliisia, joka vaikutti lähinnä lavastaneen koko asian.
Ei varmasti auttanut suomalaisuus ja täten ei-arjalainen alkuperä minua asiassa mutta en saanut mitään papereita itselleni, vasta kuukausien jälkeen sain tietää mistä minua syytettiin, kun sanakirjasta katsoin vihdoin saapuneen oikeuden päätöksen - sen jälkeen kun asiaan nähden suhteettoman kovan ja lopun elämää minulta tuhonneen tuomion oli käytännössä jo poliisi antanut. Mikä maksoi minulle myös rahassa mitattuna -no, kaiken.
Tuli vielä -toistaiseksi- yksi kipale perässä Suomeen astikin.
Krp:stäkään ei tule paljoa hyvää mieleen kun piti vielä täälläkin minua kiusaamaan alkaa.
Eiväthän ne syytteet itsessään haittaa aiheuta, vaan niillä perusteltavat väkivallan teot. Ja kuten minun kohdallani, lukuisat varkaudet yms. jotka kohdistuivat omaisuuteeni, rahoihini jne.
Ymmärtääkseni asiassani ei naapurimaan poliisi tehnyt mitään esitutkintaa tms., kunhan lavasti minut syylliseksi tekoon jota en tehnyt. Käytän sanaa lavasti lähinnä siksi että sanavalinta lopulta saaneissani papereissa oli sellainen että ei varmasti niin ollut kukaan muukaan tehnyt, mistä minua syytettiin - ja tuomittiin. Minulle tuntematon henkilö (yksi kappale) niissä mainittiin syytteen tekijänä, kenestäkään muusta ei ollut mainintaa.
Kotimaan poliisi sitten päätti uskoa rasistisesti suomalaisiin suhtautuvia - mistä myös tuli selkeät ja sattuvat muistot - yli-ihmisiä missä tahansa asiassa. Jos olisin ensimmäistä kertaa em. syytteitä kuullut, ei olisi pokkani pitänyt niitä kuullessani, silti tuntui kuulusteleva poliisi uskovan syytteen tekijää (sitä alkuperäistä, ei samaa kuin joka mainittiin syytteen tekijäksi naapurimaassa)
- syytteen tekijää joka oli itse, toisin kuin minä, syyllistynyt osaan mainitsemistaan teoista.
Noin puolet sanomastani meni ylös ja toinen puoli jäi pois. Saisi olla kuulusteluissa nauhuri tai videokamera, eikä paperi käytössä.
Tarkoitat varmaan että epäilty kuulusteltiin ensin????
Normaali käytäntö on, että epäilty otetaan kiinni ja kuulustellaan tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen perusteella. Asianomistajat ja todistajat kuulustellaan kuulustellaan sitä mukaa kun ilmenee tarvetta, asianomistaja (=syytösten esittäjä) yleensä ensimmäisenä jopa ennen epäiltyä. Kaikkia osapuolia voidaan kuulustella useampaan otteeseen.
Kaikki osapuolet kuulustellaan toisistaan erillään eikä kuulusteltava koskaan saa nähdä muiden kuulustelupöytäkirjoja esitutkinnan aikana. Syytösten esittäjä ei siis tiedä mitä epäilty on kuulusteluissa kertonut, ainoastaan sen mitä poliisi (tai joissain tapauksissa epäilty) väittää kuulustelun sisällöstä.
Poliisin tutkintataktiikka on tietysti oma lukunsa, suoranainen valehtelukin kuuluu temppukirjan valikoimiin.
Kyllä, osapuolet voivat vaatia lisäselvityksiä esitutkinnan jälkeenkin (myös oikeudenkäynnin aikana, jolloin oikeudenkäynti keskeytetään lisäselvitysten ajaksi) mikäli katsovat että jokin olennainen asia on puutteellisesti tutkittu. Taitaa olla niitä vanhimpia temppuja puolustuksen kikkakirjassa lopullisen päätöksen viivyttämiseksi.
PS. Selvästi perättömien syytösten esittäminen johtaa lähes poikkeuksetta poliisitutkintaan, nimikkeenä perätön ilmianto tai väärä vala jos paskaa on puhuttu valaehtoisesti (esim todistajanlausunto poliisikuulustelussa on valaehtoinen!!!!)
tällaisesta perättömästä ilmiannosta rangaistuksena sakkoa vai voiko olla muuta? Entä voiko hakea korvausta aiheutetusta vaivasta ja loukkauksesta jota tämä on todella tuottanut.
Koska perätön ilmianto menee läpi.
Ensin tulee kuulustelut poliisissa . Sinulle kerrotaan mistä epäillään . Sinulla on oikeus avustajaan taikka todistajaan .
Jutun mennessä oikeuteen saat haasteen jonka kuittaat itsellesi . Voit vastata etukäteen väitteisiin ja vaatimuksiin kirjallisesti . Voi käyttää avustajaa .
Oikeudessa saat vielä suullisesti puolustautua ja perustella .
Mikäli päätökseen jää valittamista , voit tietenkin valittaa seuraavaan oikeusasteeseen . Mikäli oikeuksiasi on loukattu , voit tienkin valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle ( aivan turhaa ) .