Nuoli-luokka

Tekemästäsi veneestä??

Vaasassa on juuri tuo Nuoli-12, ainakin paikallisen taksiveneyrittäjän mielestä.

http://www.vaasantaxivene.fi/?id=212

Olin myos Nuoliluokan viirikössa kesällä 1984 jolloin koneistuksena oli kolme kappaletta venäläisiä V-12 panssarivaunun dieseliä. Mistään tähtimoottoreista en kylla muista kenenkään mitään puhuneen. Noilla koneilla Nuolien huippunopeudet olivat siinä 42-45 solmun luokkaa, riippuen veneestä ja potkurista (niitäkin oli erilaisia, mm kääntyvälapaisia). Saaristomeri ja suomen rannikko valilla Pori - Kotka tulivat tutuiksi.

neptun kirjoitti:

Olin myos Nuoliluokan viirikössa kesällä 1984 jolloin koneistuksena oli kolme kappaletta venäläisiä V-12 panssarivaunun dieseliä. Mistään tähtimoottoreista en kylla muista kenenkään mitään puhuneen. Noilla koneilla Nuolien huippunopeudet olivat siinä 42-45 solmun luokkaa, riippuen veneestä ja potkurista (niitäkin oli erilaisia, mm kääntyvälapaisia). Saaristomeri ja suomen rannikko valilla Pori - Kotka tulivat tutuiksi.

Lue lisää

Olin ruorissa kala lautalla 73 vuonna Saaristomerellä. Nopeasti lähestyvä Nuolivene lähestyi. säätila oli harmaa ja sateinen . Minut patistettiin antamaan erotetta kopin katolle. Vilkuttaessani Nuolesta näkyi enää vesisumuinen hahmo. Mutta kuittasi erotteen. valo vilkkui usvan keskellä. Vauhtia oli varmaan täydet mitä löytyi. Myöhemmin oltiin puulaituriin töijättynä yöksi jossain, näkymä venttiilistä oli erikoinen harmaa seinä missä oli ämpärinkokoinen musta reikä. Nuoli oli töijännyt itsensä kylkeen kiinni. Hieno alus ja äänet muistaa loppuikänsä.

neptun kirjoitti:

Olin myos Nuoliluokan viirikössa kesällä 1984 jolloin koneistuksena oli kolme kappaletta venäläisiä V-12 panssarivaunun dieseliä. Mistään tähtimoottoreista en kylla muista kenenkään mitään puhuneen. Noilla koneilla Nuolien huippunopeudet olivat siinä 42-45 solmun luokkaa, riippuen veneestä ja potkurista (niitäkin oli erilaisia, mm kääntyvälapaisia). Saaristomeri ja suomen rannikko valilla Pori - Kotka tulivat tutuiksi.

Lue lisää

Minä olin laivastossa v.1970 ..Nuoli1 kesällä Olin ruorissa..monta reissua sillä tehtiin.Pansiosta..Upinniemeen..eikä mitään ohjaustehostinta ollut ..oli siinä vähän vääntämistä..vähän yli 40 solmua kulki..saaristossa ei ajettua niin kovin..,aikamoiset laineet tuli...minä tykkimies. 40mm ja 20mm..tykit...pari tykin hylsyy unohtui mun kassiin...on vieläkin...yli 50v ..tuostakin..

aivan seula ja sökönä. Merikarvialaiset jotka sen huutokaupasta armeijalta ostivat ajoivat sen reippaasti kiveen ja päälle päätteeksi nosturi vielä pudotti sen kivilaiturille. Runko vaan katkesi. Paikattiin ja hesalaiset ostivat vuotavana, eivät tajunneet mitään rakenteen päälle vaan antoivat vuotaa vuosikaudet, nyt Vaasaassa, vuotaa niin v...sti vieläkin ja ainakin yksi kone on pa...na. Rosalan Nuoli-paatista ei kukaan enää saa mitään aikaan on kaikki rakenteet jo niin tuhottuja.

Nämä Nuolet ovat ihan takuuvarmoja konkurssipesiä, pysykää pitkällä niistä.

Nuoli on kirjoitti:

aivan seula ja sökönä. Merikarvialaiset jotka sen huutokaupasta armeijalta ostivat ajoivat sen reippaasti kiveen ja päälle päätteeksi nosturi vielä pudotti sen kivilaiturille. Runko vaan katkesi. Paikattiin ja hesalaiset ostivat vuotavana, eivät tajunneet mitään rakenteen päälle vaan antoivat vuotaa vuosikaudet, nyt Vaasaassa, vuotaa niin v...sti vieläkin ja ainakin yksi kone on pa...na. Rosalan Nuoli-paatista ei kukaan enää saa mitään aikaan on kaikki rakenteet jo niin tuhottuja.

Nämä Nuolet ovat ihan takuuvarmoja konkurssipesiä, pysykää pitkällä niistä.

Lue lisää

Vaasalaisomistaja meni konkurssiin ja pesä möi aluksen Saksaan muistaakseni alle 30 000 eurolla. Aikoivat kai siirtää se germaniaan vesitse, mutta jo Vaasan sisäsatamassa alus alkoi uhkaavasti täyttyä vedellä ja kiireesti se telakoitiin Mansikkasaaren komistukseksi. Sinne se taitaa mädäntyä.

Nuoli on kirjoitti:

aivan seula ja sökönä. Merikarvialaiset jotka sen huutokaupasta armeijalta ostivat ajoivat sen reippaasti kiveen ja päälle päätteeksi nosturi vielä pudotti sen kivilaiturille. Runko vaan katkesi. Paikattiin ja hesalaiset ostivat vuotavana, eivät tajunneet mitään rakenteen päälle vaan antoivat vuotaa vuosikaudet, nyt Vaasaassa, vuotaa niin v...sti vieläkin ja ainakin yksi kone on pa...na. Rosalan Nuoli-paatista ei kukaan enää saa mitään aikaan on kaikki rakenteet jo niin tuhottuja.

Nämä Nuolet ovat ihan takuuvarmoja konkurssipesiä, pysykää pitkällä niistä.

Lue lisää

Ei sitä kivilaiturille pudotettu vaan toinen nostoliina leikkasi läpi kyljen, kun nosturimies yritti nostaa venettä ylös niin, että reunalista oli jumissa laiturin alla. Kylki korjattiin ja kiveenajosta perään tullut halkeama korjattiin ammattilaisten avustuksella. Ei vuotanut muuten yhtään kun koeajot tehtiin.
Huikea menopeli ja hienolta tuntui ajaa ylös Kokemäenjokea Jazz-rantaan. Matkanopeus n. 26-30 solmua.

Tässä viikko takaperin ilmestyi Lappeenrantaan 1 kpl komistuksia.

Nimetön kirjoitti:

Tässä viikko takaperin ilmestyi Lappeenrantaan 1 kpl komistuksia.

Kiito stiedosta, ilmeisesti joku tätä uudempaa 10 sarjaa, tiedätkö mikä?

Olen tulossa Lappeenrantaan, tai ainakin Taipalsaarelle mökkeilemään runsaaksi viikoksi, joten yritän käväistä ihailemassa. Onko ko. komistus jossain samoilla paikoilla, kuin Taisto 7?

Tiedätkö kuka Nuolen osti ja mihin tarkoitukseen, milelläni esittelisin isin entisen kesälelun lapsille ; ))

Nimetön kirjoitti:

Kiito stiedosta, ilmeisesti joku tätä uudempaa 10 sarjaa, tiedätkö mikä?

Olen tulossa Lappeenrantaan, tai ainakin Taipalsaarelle mökkeilemään runsaaksi viikoksi, joten yritän käväistä ihailemassa. Onko ko. komistus jossain samoilla paikoilla, kuin Taisto 7?

Tiedätkö kuka Nuolen osti ja mihin tarkoitukseen, milelläni esittelisin isin entisen kesälelun lapsille ; ))

Lue lisää

Mielestäni näytti olevan nyt Rapasaaressa, siis siitä Seiskasta reilusti vasemmalle.

Nimetön kirjoitti:

Mielestäni näytti olevan nyt Rapasaaressa, siis siitä Seiskasta reilusti vasemmalle.

Savonlinnassa Laitaatsillan telakalla on Nuoli 13 eli nykyisin Sonja Mones. Veneestä juttu Itä-Savossa 15.10.. Laittavat kuulemma miehistöhytin tilalle saunan. Veneen kotipaikka on Lemi.

V 1979 ja kuuma kesä. Olin nuolella 1, 4, ja 6. Kun pantiin koneet täysille ja vauhtia 45 solmua niin tiesi minne mennään. En ole koskaan elämässäni kokenut mitään vastaavaa. Jumalauta se oli ÄIJÄÄ. Veneen päällikkönä oli muuten hauskasti yliluutnantti ÄIJÄLÄ, viirikön päällikkönä oli kapteeniluutnantti Erkki Pöyhiä, toiselta nimeltään " kapt. lut. kauhia" ja oikeasti helvetin hyvä heppu. Olin muuten mukana kun yksi nuolista ammuttiin maalialuksena pohjaan.
Jos tämän joku mukana olleista lukee niin terve vaan hepuille, vittu tulee aivan tippa silmään..

Kun puhuit Taistosta " Turussa " niin olin viemässä Taisto 5 ja 7 Turun Pansioon talvehtimaan 1954 syksyllä .Ise olin Taisto 7
Voisitko tietää palonko oli koneteho noissa .??
Tein Buforssiin sähkötöitä ollessamme Suomenjoutsenen rinnalla Lappohjassa , niin äkisti toinen Pääkone käynistyi ( kun käynistivät risteilykoneen , taisi olla kytkin kiinni) .
Kylläö kaidetolpat kerkes lentää ennenkuin koneen saivat Stoppiin
Koneet olivat Italialaisia " Isottafrasiinia" Benssiinikoneita. ??

Ajoin koko kesän 1970 Nuoli 1...minä tykkimies..kummalkin tykillä ampunut 20mm ja 40mm...Kerran Pansiossa ajettiin laituriin vauhdissa ..kaasut juuttui jumiin...minä ruorissa..

ex-vimemies kirjoitti:

V 1979 ja kuuma kesä. Olin nuolella 1, 4, ja 6. Kun pantiin koneet täysille ja vauhtia 45 solmua niin tiesi minne mennään. En ole koskaan elämässäni kokenut mitään vastaavaa. Jumalauta se oli ÄIJÄÄ. Veneen päällikkönä oli muuten hauskasti yliluutnantti ÄIJÄLÄ, viirikön päällikkönä oli kapteeniluutnantti Erkki Pöyhiä, toiselta nimeltään " kapt. lut. kauhia" ja oikeasti helvetin hyvä heppu. Olin muuten mukana kun yksi nuolista ammuttiin maalialuksena pohjaan.
Jos tämän joku mukana olleista lukee niin terve vaan hepuille, vittu tulee aivan tippa silmään..

Lue lisää

Minä v.1970 Nuoli1 ..koko kesän ruorissa...tykkimies..eipä semmosta elämystä ole enää tullut..se lähtö ..pakokaasut se ääni....meno...saarien välissä ajo...ku mentiin esim. Pansiosta...Upinniemeen..

Taistoja , ovat vaan suurempia Taistossa Matseeni keulassa . Keskellä 40 mm Buforssin konetykki.
Minun huoltoalue oli perävarasto , aina kelpasi tarkastuksessa , sinne oli hyvä livahtaa piiloon ja laittaa luukku kiinni . Selvisi monelta , ja olinhan " huototöissä"jos käry olisi käynyt.
Upseeria minusta ei tullut.Sain 17 vr yp . siis lähes vuosi tuli oltua , Katanokalla

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

kaluuna kirjoitti:

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

Lue lisää

Jokos ne kaikki Nuolet on myyty/romutettu? Siis laivastolla ei taida olla yhtään jäljellä? Noista edellä olevista kommenteista ei paljoa kannata välittää, taitaa olla kommentoijalla jääny napit ottamatta! Hienoja kuvauksia, mistähän löytyis lisää videoita?

arvos kirjoitti:

Jokos ne kaikki Nuolet on myyty/romutettu? Siis laivastolla ei taida olla yhtään jäljellä? Noista edellä olevista kommenteista ei paljoa kannata välittää, taitaa olla kommentoijalla jääny napit ottamatta! Hienoja kuvauksia, mistähän löytyis lisää videoita?

Lue lisää

nuoli tainnut olla jo briteillä vuosia? Ainakin muistan nähneeni sen pari vuotta sitten briteillä Vuosaaressa....Eikös Lauttasaaressa ollut yksi? Ainakin nettiveneessä näkynyt Rollssin Eagle kuorma-autonkoneeella, ja yksi kahdella
Deutzilla eli kuohittuina..

arvos kirjoitti:

Jokos ne kaikki Nuolet on myyty/romutettu? Siis laivastolla ei taida olla yhtään jäljellä? Noista edellä olevista kommenteista ei paljoa kannata välittää, taitaa olla kommentoijalla jääny napit ottamatta! Hienoja kuvauksia, mistähän löytyis lisää videoita?

Lue lisää

Jos haluatte nähdä Nuoliluokan pienoismalleja, niitä on nähtävissä pienoismallimessuilla (Model Expo) Helsingin Messukeskuksessa 23-25.04.2010. Messuilla on esillä malleja eri numerosarjojen Nuolien mallit ja niiden rakentajat, uivat laivamallit osastolla, messun vesialtaan reunalla. Itse rakennan juuri Nuoli 13:staa joka on uusin ja viimeisin versio alkuperäisestä Nuoli 13:sta.

Suomen Laivamalli Rakentajat (SuLaRa ry) ovat rakentaan kyseisen aluksen pienoismalleja, sulara.fi sivuilta löytyy lisää tietoa rakennetuista aluksista ja yhdistyksen muusta toiminnasta ja muista malleista.

SuLaRa kirjoitti:

Jos haluatte nähdä Nuoliluokan pienoismalleja, niitä on nähtävissä pienoismallimessuilla (Model Expo) Helsingin Messukeskuksessa 23-25.04.2010. Messuilla on esillä malleja eri numerosarjojen Nuolien mallit ja niiden rakentajat, uivat laivamallit osastolla, messun vesialtaan reunalla. Itse rakennan juuri Nuoli 13:staa joka on uusin ja viimeisin versio alkuperäisestä Nuoli 13:sta.

Suomen Laivamalli Rakentajat (SuLaRa ry) ovat rakentaan kyseisen aluksen pienoismalleja, sulara.fi sivuilta löytyy lisää tietoa rakennetuista aluksista ja yhdistyksen muusta toiminnasta ja muista malleista.

Lue lisää

Nuoli 8 on museoitu ja odottaa kunnostusta
Turussa Forum Marinumin pihalla. Siellä sitä
voi pällistellä ainakin ulkopuolelta.

kaluuna kirjoitti:

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

Lue lisää

Kiitos nimimerkki kaluunalle faktoista nuoli 13 tykkiveneestä jossa itse palvelin viestimatruusina kesällä 67.Yksihienoista muistoista oli mainitsemasi kolmen koneen yhtä aikainen käynnistäminen savu ja ääniefekteineen. terveisin ex matruusi etelärannikolta.

kaluuna kirjoitti:

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

Lue lisää

Tervehdys herra Kaluuna, josko sattuisit lukemaan tätä:

Rakennan Nuoli 3:n mallia 1:20 60-luvun asussa, vähän kuten tuossa alempana olikin puhetta, tarkoituksena saada se ainakin lähes valmiina Model Expoon.

Minulla on toki aika paljon materiaalia, mutta pari juttua kaivelee:
- Kannen väritys, asiantuntijalausunnon mukaan vaalea siniharmaa, pitääkö paikkaansa?
- Missä vaiheessa asennettiin valaisuraketinheittimet ja Boforssin ohjauspylväs?
- Missä vaiheessa maalattiin alkuperäinen Beige-väri laivaharmaaksi? Onko tämä yhteydessä lasikuidun poistoon rungosta, ja tehtiinkö tässä vaiheessa myös kylkilistojen vaihto alumiinikanttaukseen?

Kiitokset!

kaluuna kirjoitti:

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

Lue lisää

Herttoniemen rannalle telakoitua Noli 10:ä puretaan parhaillaan kaivurilla. Homma taidettiin aloittaa tiistaina 8.6. Osanottoni.

ail kirjoitti:

Nuoli 8 on museoitu ja odottaa kunnostusta
Turussa Forum Marinumin pihalla. Siellä sitä
voi pällistellä ainakin ulkopuolelta.

Olin paikalla elokuuta 2010 kun kuomu poistettiin .
Siellä olikin Taisto joka oli kunnostettu " torpeedoveneeksi " torpeedot oli löydetty " asekätkennästä "
Kävin kannella ( olinhan ollut ruorimiehenä , päälikkönä Al Kuukka . laivueen päälikkönä Lt Tikka Taisto 5 )

H kirjoitti:

Herttoniemen rannalle telakoitua Noli 10:ä puretaan parhaillaan kaivurilla. Homma taidettiin aloittaa tiistaina 8.6. Osanottoni.

Olin mukana purkamassa Nuoli 10 luokan alusta..
Pahaa teki pistää metalli romuksi pala historiaa.

kaluuna kirjoitti:

Herttoniemessä oleva alus on Nuoli 10. Kävin itse juuri eilen Herttoniemessä tutustumassa aluksen kuntoon ja mahdollisuuksiin siirtää se ajamalla Jerseyhin.
Pohjassa on tosiaankin iän(s.o.väärä säilytys ja ylläpito,väärä käsittely)tuomia vaurioita, jotka ovat korjattavissa kohtuudella siirtoa ajatellen. Tekniikka on kunnossa. mutta vaatii kyllä muutaman kovan työpäivän. Alus on muuten ruokoton,koska mitään ylläpitoa ei ole ollut.

Faktaa Nuolista;
Sarjaa valmistettiin 13 kpl Turun Laivateollisuudella 60-luvun alkupuolella,kun NL:n kauppasuhteiden myötä saatiin ostaa nopeita meridieseleitä ja telakoiden puuvenerakentamisella meni heikosti Suomessa.

Nuolet 1-9 olivat ns. vanhaa sarjaa ja 10-13 siitä kehitetty uudempi versio. Näistäkin Nuoli 13 oli vielä hieman erilainen ja siis kehitystyön lopputulos.
Koneistona aluksissa oli alusta alkaen tuo venäläinen panssarivaunun marinoitu V12 diesel pakokaasuahtimella varustettuna. Tyyppimerkintä M50.
Koneet olivat alumiiniseos lohkoisia, jolla saatiin aikaiseksi hyvä teho-/painosuhde. Painoa koneella oli käyntivalmiudessa n. 1700 kg ja tehoa siitä saatiin 1200 hv/1850 rpm.

Koneet olivat aitoja venäläisiä,joten kaikki toleranssitkin olivat sen mukaiset.Söivät öljyä todella paljon puhaltaen sitä raakana ulos pakokaasujen mukana ja siitä se tolkuton savun määrä.

Koneiden tyyppivika oli sylinteriputken halkeaminen ja niinpä Linnavuoren tehdas modifioi osan koneista loppuvaiheessa ns. monoblokkikoneiksi, joissa ei ollut erillisiä sylinteriputkia. Samalla koneiden kaikki välykset pienennettiin länsimaiselle tasolle ja näin koneiden peruskorjausväli saatiin kasvatettua 800 tunnista 2000 tuntiin. Myös öljynkulutus saatiin hallintaan kiitettävästi.

Koneet käynnistettiin paineilmalla ohjaamalla ensin paineilmalla ruiskutuspumpun syöttö täysille ja pyörittämällä sitten konetta paineilmalla ohjaamalla ilma sylintereiden päälle. Syötön ollessa suuri käynnistysvaiheessa ja koneiden sylinterien ollessa täynnä paineella tuotettua ilmaa oli käynnistysäänikin koneen käynnistyessä "räjähdysmäinen".

Apukoneina oli alkupään aluksissa pieni Mercedeksen kaksisylinterinen konehuoneessa ja uudemmassa sarjassa Fordin puolipuristeinen nelisylinterinen sijoitettuna peräpiikkiin.

Vanhempi sarja oli nopeampi kuin uusi, johtuen siitä,että sarja oli muutaman tonnin uutta kevyempi.Myös rungon muodossa(leveys)oli hieman eroa.
Nopein kellotettu nopeus mittaradalla,joka minulla on tiedossa, oli 45,7 solmua.
Tämä nopeus saavutettiin Nuoli 5:llä.

Lopuksi;
Olihan tuo alusluokka todella "äijämäinen" ja koneiden tärähtäessä käyntiin testosteronitaso nousi välittömästi 100%.
Parhaat soundit sai käynnistämällä kaikki kolme konetta kerralla.
Alus oli erittäin merikelpoinen ja niinpä oli nautinnollista ajaa 30 solmua "vastapalloon" eli vasta-aallokkoon aluksen loikatessa aallon harjalta toiselle. Aluksia kutsuttiinkin alusluokan sisällä "mertemme vinttikoiriksi".
Olosuhteet aluksella olivat miehekkään ankeat. Ruokaa syötiin useasti suoraan säilyketölkistä, jos silloinkaan. Vettä oli käytössä 150 litraa koko 16 hengen miehistölle, joten peseytymisestä ei ollut tietoakaan,ellei päässyt saunaan linnakkeelle tms.
Mutta eipä ole kaikenkattavampaa ympäristöä ,kuin istua vapaavahdissa ohjaamon takaisella tykkitasanteella, katsella ohivilahtavaa maisemaa ja pitkää peräkuohua aluksen kiitäessä yli 40 solmun nopeutta. Olon täydentää pakokaasujen käry ja kaiken alleen peittävä dieseleiden jyrinä, jonka ääniaaltojen voima tunkeutuu kirjaimellisesti läpi kehon.

Lue lisää

Minä v.1970 Nuoli 1 sain koko kesän ajaa...sillä..tykkimies..pari hylsyä muistona 20mm ja 40mm..nyt uskallan sanoa on yli 50v...

Muutama vuosi sitten Helsingissä oli ainakin Lauttasaaressa yksi. Meteli kova. Kipparia ei juurikaan näkynyt savun seasta pian käynnistyksen jälkeen. Vaihde päällä lähti rannasta tyhjäkäyntiä varmaan vajaa 10 solmun vauhtia. Forum Marinumin pihassa Turussa oli talvella ainakin yksi Nuoli.

16+12 kirjoitti:

Muutama vuosi sitten Helsingissä oli ainakin Lauttasaaressa yksi. Meteli kova. Kipparia ei juurikaan näkynyt savun seasta pian käynnistyksen jälkeen. Vaihde päällä lähti rannasta tyhjäkäyntiä varmaan vajaa 10 solmun vauhtia. Forum Marinumin pihassa Turussa oli talvella ainakin yksi Nuoli.

Lue lisää

Mobilisti-lehdessä oli 10 vuotta sitten juttu, jossa Nuoli-vene (oliskohan ollut n:o 12) oli kunnostettu ja sillä ajettiin charteria Helsingin edustalla. Tallinnaankin olisi päässyt, matkan hinta 18.000 markkaa. Mutta jos kymmenen maksavaa asiakasta olisi ollut mukana, niin kohtuuhintainen elämyshän se olisi ollut.
Neuvostodieselien kaikenpeittävää jylinää tässäkin jutussa ihasteltiin!

16+12 kirjoitti:

Muutama vuosi sitten Helsingissä oli ainakin Lauttasaaressa yksi. Meteli kova. Kipparia ei juurikaan näkynyt savun seasta pian käynnistyksen jälkeen. Vaihde päällä lähti rannasta tyhjäkäyntiä varmaan vajaa 10 solmun vauhtia. Forum Marinumin pihassa Turussa oli talvella ainakin yksi Nuoli.

Lue lisää

2007 lähdettiin larun uivasta venenäyttelystä nuolella. oli se mahtavaa.
siinä yksilössä oli MTU:n diisselit, noin 1500 hv.

sdgöshwns-g kirjoitti:

2007 lähdettiin larun uivasta venenäyttelystä nuolella. oli se mahtavaa.
siinä yksilössä oli MTU:n diisselit, noin 1500 hv.

mullaon saman tyypinen kuin nuoli mutta 10 pitkä ja 345leveä olisi kiva tietää sen historiaa ristiin laminoitu vesirajaan saaka 40milliä paksu

turku tai ussikaupunki teehnyt sen

-pakko jatkaa tätä nuolien kone keskustelua, esim NUOLI 13 koneet 3 kpl ovat merikäyttöön tehtyjä ZVEZDA M 50 tyyppisiä diesel koneita, käynistetään paineilmalla, ovat pääosin kevytmetalli valmisteisa, valmistettu neuvostoliitossa,traktorpulling saksalais jutun mukaan koneista saadaan jopa 4000 hepoa, katsokaa video, suosittelen. ps NUOLI 13 on hienossa kunnossa nykyään.

Täällä Tammisaaressa Kalle J:n omistuksessa on ainakin ollut yhden Nuoli-veneen. ( Uudenmaan Prikaati on monta kerta saanut syyttä haukkuja kun Kalle ajoi saaristossa omalla Nuolilla, porukka luuli sitä Jurmo-veneeksi) Näin Forum Marinum:issa Turussa yhden siellä pihalla.
Kun olin itse intissä -69 kerrottiin Turussa jossa kävimme että venäläiset moottorit vaihdettiin ainakin muutamissa Nuoleissa Rolls Royce moottoreihin. Hallin nurkassa oli pressun alla ne neukku-moottorit.

Kyllä, terästä olivat ja muistaakseni laitakoneissa erikoisesti lapa jättöpuolelta suoraan katkaistu noin tuuman paksuisena (kuin olisi kiilaa pyöritetty vedessä). Sen kavitointia ihmeteltiin.