Onko onni samanmoinen

Sama aurinko,
tähdet ja kuu,
päämme päällä
meille avautuu.

Mut onko onni
yhteinen,
sama tunne
rakkauden.

Ma kuuntelen,
ja katselen -
ootan,
josko sen
jo kuulisin.

Jotain kuiski tuuli,
kun kuljin yksiksein.
Jotain korva kuuli,
mietin -
onko tää jo sävelein.

Ei - viel epävireinen,
on sävel rakkauden.
Särkyy sävel -
keskentekoinen.

Etsin sointua auringosta,
etsin lämmöstä säteen sen.
Oman tunteeni ahdingosta,
säde sulattaa kohmeisen.

Hymyilen kulkeissain,
aatokset mielessäin.
Oot siinä rinnallain,
enkä silti tiedä
missäpäin.

Tartun oksaan vahvan puun,
kylmä on sen pinta.
Nyt nään taivossa jo kuun,
ja mietin -
mikä onkaan onnen hinta.

Jos oksan taitan,
se rasahtaa.
Jos pantiksi laitan,
mitä maksaa saa.

Ei - oksa oottaa
saa suvea uutta.
Se kuuluu runkoon,
on osa kokonaisuutta.

Me oommeko kokonaisuus,
oommeko oksat ja
vahva runko.
Kuin kasvu keväässä uus,
se juuri nyt on tunto.
3259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

...voi pujahtaa sisään ovesta, joka jäi hieman raolleen,,,onnea on ihan pienet onnen murusetkin,,,ja rakkauden sirut,,,Rakkauden sävelet kuulee hiljaa kaukaa, viulun soitto,,,kun on rakastunut,,, ja vaikka rakas on kaukana, niin sydämessä soi kaunein sinfonia, joka saa hymyn huulille, tanssahtelemaan,,,tekemään kuperkeikkoja, iloitsemaan,,,

Kaunis kiitos taas upeasta runostasi :))

rakkauden sävelin yöhön,,, kauniita unia Sulle rakas ystäväin :))))

Rakkauvella Ansku.

Äänestä
  • Huomenta ...

    Niin soittaa rakkauden
    viulu,
    etsien sävelmää.
    Niin kurkkii takana
    oven,
    pien veijari -
    jota amoriksi
    kutsutaan.

    Antaapa sen kurkkia,
    hymyn huulillein
    saa nousemaan.

    Ihanata päivää sulle
    toivoopi Rellu

    Äänestä

Käys kurkkaa onko postii,,,,:)))))))))

Rakkauvella Ansku.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rellutar kirjoitti:

Sama aurinko,
tähdet ja kuu,
päämme päällä
meille avautuu.

Mut onko onni
yhteinen,
sama tunne
rakkauden.

Ma kuuntelen,
ja katselen -
ootan,
josko sen
jo kuulisin.

Jotain kuiski tuuli,
kun kuljin yksiksein.
Jotain korva kuuli,
mietin -
onko tää jo sävelein.

Ei - viel epävireinen,
on sävel rakkauden.
Särkyy sävel -
keskentekoinen.

Etsin sointua auringosta,
etsin lämmöstä säteen sen.
Oman tunteeni ahdingosta,
säde sulattaa kohmeisen.

Hymyilen kulkeissain,
aatokset mielessäin.
Oot siinä rinnallain,
enkä silti tiedä
missäpäin.

Tartun oksaan vahvan puun,
kylmä on sen pinta.
Nyt nään taivossa jo kuun,
ja mietin -
mikä onkaan onnen hinta.

Jos oksan taitan,
se rasahtaa.
Jos pantiksi laitan,
mitä maksaa saa.

Ei - oksa oottaa
saa suvea uutta.
Se kuuluu runkoon,
on osa kokonaisuutta.

Me oommeko kokonaisuus,
oommeko oksat ja
vahva runko.
Kuin kasvu keväässä uus,
se juuri nyt on tunto.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu