Fruikkari

"">>Maataloutta on tuettu eri keinoin jo 1930-luvulta asti.

pecom kirjoitti:

"">>Maataloutta on tuettu eri keinoin jo 1930-luvulta asti.

""Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista." tiedätkö miksi Usa alkoi tukea viljeljöitään?
Jotta ne joilla ei ollut maata saisivat myös elintarvikkeita. Yhteiskunnan toimivuus oli tuohon aikaan vaakalaudalla. Mutta jos huomaat puhuit nyt USA:n tuista et Suomen miten Suomessa on mataloutta tuettu 30-luvulla?"

En tarkoittanut Suomea. Ei täällä tuettu vielä silloin, mutta ajatus tukemisesta lähti silloin liikkeelle (www.wikipedia.com).

""Kaikki erityiskohtelu on tukemista." mikä erityiskohtelu?"

Vaikka tullisuoja, tuki, tuettu hinta tai alennettu alvi. Maataloudella on nämä kaikki (www.tulli.fi, (www.mtk.fi), (www.wikipedia.com), (www.vero.fi).

""niin miksi käyttäisin itse aikaani lähteiden etsimiseen?" etkö tiedä miksi on hyvä käyttää lähteitä? sen vuoksi jotta voi saada rgumentilleen todellista pohjaa ja silloin se ei kuullosta miltää mutulta kuten nyt. Ja muistutukseksi myös se että olet muutamat tutkimustulokset joita täällä on esitetty lytännyt vain niinkin yksinkertaisesti että ne on vääriä tai ne on julkaistu väärässä lehdessä. Huomauttaisin että tarvitaan muutakin kuin pelkkä om mielipide."

Jos et luota minun sanaani, niin älä sitten kiinnitä huomiota kirjoituksiini. Laitan lähteen mukaan vain silloin, kun se on sopivasti käsillä. Minulla ei ole mitään intressiä valehdella. Ethän sinäkään mainitse lähteitä, joten meidän on vain luotettava toisiimme.

""17 % alv vs. 22 % alv? Sekin on välillistä tukea maatalouteen. Voitko nähdä asian toisin?"
kumpi on tulo alvi ja kumpi meno alvi, olet tosin unohtanut tai et ehkä tiedä että on myös sellainen alviprosentti kuin 8%.
Otetaanpa tarkempi listaus mitä kuuluu tuohon 8%:n ryhmään; Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet ja televisioluvat."

Nämä ovat myös alemmalla alvilla tuettuja aloja (www.vero.fi). Politikoilla on varmaan joku selitys tähänkin (www.sdp.fi), (www.keskusta.fi). Nämä kai työllistävät enemmän tms.

"Saakohan pankki ja vakuutus ala suurtakin tukea alvista kun noilla toimialoilla sitä ei peritä ollenkaan?"

Pankkitoiminta ja vakuutustoiminta on alvitonta ihan käytännön syistä (www.pankkiyhdistys.fi).

"Mitä alvi hyötyä viljelijä saa siitä että hän myy tuotetta jossa alvi on 22% ja ostaa tuotetta jossa alvi on 17% tai 8%."

Kaupasta ostetun ruuan hinta on sitä alhaisempi, mitä pienempi alvi ruualla on. Viljelijä hyötyy tästä raaka-aineiden suurempana menekkinä, koska ruokaa ostetaan sitä enemmän mitä halvempaa se on (Pekkarinen, Sutela 1996: Kansantaloustiede; WSOY, Juva).

"olet tainnut keksi aivan itse uuden "vääryyden"
Kai muuten huomasit että kirjoilla on tuo alvi 8%.

Ei se kai vääryys ole, mutta tuki kuitenkin. Unohdit muuten kotiin kannetun lehden alvin. Sekin on nolla (www.vero.fi).

Fruikkari kirjoitti:

""Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista." tiedätkö miksi Usa alkoi tukea viljeljöitään?
Jotta ne joilla ei ollut maata saisivat myös elintarvikkeita. Yhteiskunnan toimivuus oli tuohon aikaan vaakalaudalla. Mutta jos huomaat puhuit nyt USA:n tuista et Suomen miten Suomessa on mataloutta tuettu 30-luvulla?"

En tarkoittanut Suomea. Ei täällä tuettu vielä silloin, mutta ajatus tukemisesta lähti silloin liikkeelle (www.wikipedia.com).

""Kaikki erityiskohtelu on tukemista." mikä erityiskohtelu?"

Vaikka tullisuoja, tuki, tuettu hinta tai alennettu alvi. Maataloudella on nämä kaikki (www.tulli.fi, (www.mtk.fi), (www.wikipedia.com), (www.vero.fi).

""niin miksi käyttäisin itse aikaani lähteiden etsimiseen?" etkö tiedä miksi on hyvä käyttää lähteitä? sen vuoksi jotta voi saada rgumentilleen todellista pohjaa ja silloin se ei kuullosta miltää mutulta kuten nyt. Ja muistutukseksi myös se että olet muutamat tutkimustulokset joita täällä on esitetty lytännyt vain niinkin yksinkertaisesti että ne on vääriä tai ne on julkaistu väärässä lehdessä. Huomauttaisin että tarvitaan muutakin kuin pelkkä om mielipide."

Jos et luota minun sanaani, niin älä sitten kiinnitä huomiota kirjoituksiini. Laitan lähteen mukaan vain silloin, kun se on sopivasti käsillä. Minulla ei ole mitään intressiä valehdella. Ethän sinäkään mainitse lähteitä, joten meidän on vain luotettava toisiimme.

""17 % alv vs. 22 % alv? Sekin on välillistä tukea maatalouteen. Voitko nähdä asian toisin?"
kumpi on tulo alvi ja kumpi meno alvi, olet tosin unohtanut tai et ehkä tiedä että on myös sellainen alviprosentti kuin 8%.
Otetaanpa tarkempi listaus mitä kuuluu tuohon 8%:n ryhmään; Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet ja televisioluvat."

Nämä ovat myös alemmalla alvilla tuettuja aloja (www.vero.fi). Politikoilla on varmaan joku selitys tähänkin (www.sdp.fi), (www.keskusta.fi). Nämä kai työllistävät enemmän tms.

"Saakohan pankki ja vakuutus ala suurtakin tukea alvista kun noilla toimialoilla sitä ei peritä ollenkaan?"

Pankkitoiminta ja vakuutustoiminta on alvitonta ihan käytännön syistä (www.pankkiyhdistys.fi).

"Mitä alvi hyötyä viljelijä saa siitä että hän myy tuotetta jossa alvi on 22% ja ostaa tuotetta jossa alvi on 17% tai 8%."

Kaupasta ostetun ruuan hinta on sitä alhaisempi, mitä pienempi alvi ruualla on. Viljelijä hyötyy tästä raaka-aineiden suurempana menekkinä, koska ruokaa ostetaan sitä enemmän mitä halvempaa se on (Pekkarinen, Sutela 1996: Kansantaloustiede; WSOY, Juva).

"olet tainnut keksi aivan itse uuden "vääryyden"
Kai muuten huomasit että kirjoilla on tuo alvi 8%.

Ei se kai vääryys ole, mutta tuki kuitenkin. Unohdit muuten kotiin kannetun lehden alvin. Sekin on nolla (www.vero.fi).

Lue lisää

"Vaikka tullisuoja, tuki, tuettu hinta tai alennettu alvi. Maataloudella on nämä kaikki"
samoja löytyy muiltakin aloilta. tullejahan peritään monesta tuotteesta, isompiin otsikoihin pääsi taannoin idästä tuotavat vaatteet joille oli EU asettanut tuontikiintiöitä.

Niin tuo painoalahan taitaa saada aika tuntuvia veroetuja.
"Unohdit muuten kotiin kannetun lehden alvin. Sekin on nolla"

"Kaupasta ostetun ruuan hinta on sitä alhaisempi, mitä pienempi alvi ruualla on. Viljelijä hyötyy tästä raaka-aineiden suurempana menekkinä, koska ruokaa ostetaan sitä enemmän mitä halvempaa se on (Pekkarinen, Sutela 1996: Kansantaloustiede; WSOY, Juva)."
Kuka muu hyötyy myös? muuten mikä sivu
Hyötyykö viljelijä todella, koska esim minä en ostaisi yhtään sen enempää ruokaa silloinkaan kun alvia vielä laskettaisiin tai jos sitä nostetaisiin en vähentäisi ostosteni määrää. Paremminkin voi sanoa että "ylimääräinen" raha joka jäisi yli alentuneiden alvien takia hyödyttäisi muita elinkeinoja ja heikompi tuloisia ihmisiä.

Huomaan että olet keksinyt lähdeviitteet mutta kun et tunnu niitä hallitsevan niin laitetaan linkki miten niitä käytetään
http://www.soc.utu.fi/polhist/ohjaus_ohjeet/lahdeviitteet/sisallys.htm

Tarvitseeko henkilö joka on esittäytynyt talousasioiden osaajana lähteen jotta uskoisi mitä alvikantoja Suomessa on käytössä?

Fruikkari kirjoitti:

""Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista." tiedätkö miksi Usa alkoi tukea viljeljöitään?
Jotta ne joilla ei ollut maata saisivat myös elintarvikkeita. Yhteiskunnan toimivuus oli tuohon aikaan vaakalaudalla. Mutta jos huomaat puhuit nyt USA:n tuista et Suomen miten Suomessa on mataloutta tuettu 30-luvulla?"

En tarkoittanut Suomea. Ei täällä tuettu vielä silloin, mutta ajatus tukemisesta lähti silloin liikkeelle (www.wikipedia.com).

""Kaikki erityiskohtelu on tukemista." mikä erityiskohtelu?"

Vaikka tullisuoja, tuki, tuettu hinta tai alennettu alvi. Maataloudella on nämä kaikki (www.tulli.fi, (www.mtk.fi), (www.wikipedia.com), (www.vero.fi).

""niin miksi käyttäisin itse aikaani lähteiden etsimiseen?" etkö tiedä miksi on hyvä käyttää lähteitä? sen vuoksi jotta voi saada rgumentilleen todellista pohjaa ja silloin se ei kuullosta miltää mutulta kuten nyt. Ja muistutukseksi myös se että olet muutamat tutkimustulokset joita täällä on esitetty lytännyt vain niinkin yksinkertaisesti että ne on vääriä tai ne on julkaistu väärässä lehdessä. Huomauttaisin että tarvitaan muutakin kuin pelkkä om mielipide."

Jos et luota minun sanaani, niin älä sitten kiinnitä huomiota kirjoituksiini. Laitan lähteen mukaan vain silloin, kun se on sopivasti käsillä. Minulla ei ole mitään intressiä valehdella. Ethän sinäkään mainitse lähteitä, joten meidän on vain luotettava toisiimme.

""17 % alv vs. 22 % alv? Sekin on välillistä tukea maatalouteen. Voitko nähdä asian toisin?"
kumpi on tulo alvi ja kumpi meno alvi, olet tosin unohtanut tai et ehkä tiedä että on myös sellainen alviprosentti kuin 8%.
Otetaanpa tarkempi listaus mitä kuuluu tuohon 8%:n ryhmään; Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet ja televisioluvat."

Nämä ovat myös alemmalla alvilla tuettuja aloja (www.vero.fi). Politikoilla on varmaan joku selitys tähänkin (www.sdp.fi), (www.keskusta.fi). Nämä kai työllistävät enemmän tms.

"Saakohan pankki ja vakuutus ala suurtakin tukea alvista kun noilla toimialoilla sitä ei peritä ollenkaan?"

Pankkitoiminta ja vakuutustoiminta on alvitonta ihan käytännön syistä (www.pankkiyhdistys.fi).

"Mitä alvi hyötyä viljelijä saa siitä että hän myy tuotetta jossa alvi on 22% ja ostaa tuotetta jossa alvi on 17% tai 8%."

Kaupasta ostetun ruuan hinta on sitä alhaisempi, mitä pienempi alvi ruualla on. Viljelijä hyötyy tästä raaka-aineiden suurempana menekkinä, koska ruokaa ostetaan sitä enemmän mitä halvempaa se on (Pekkarinen, Sutela 1996: Kansantaloustiede; WSOY, Juva).

"olet tainnut keksi aivan itse uuden "vääryyden"
Kai muuten huomasit että kirjoilla on tuo alvi 8%.

Ei se kai vääryys ole, mutta tuki kuitenkin. Unohdit muuten kotiin kannetun lehden alvin. Sekin on nolla (www.vero.fi).

Lue lisää

miksi hyökkäät nimenomaan Suomalaista maanviljelyä vastaan. Kaikki nuo samat etuudet ovat jokaisen EU maan viljelijällä, itseasiassa ruoan ALV on monissa unionimaissa paljon Suomen tasoa alhaisempi. Elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää Suomessa kymmenellä prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen tason. Ruuan arvonlisävero on esimerkiksi Irlannissa 12,5 prosenttia, Ruotsissa ja Portugalissa 12, Italiassa ja Itävallassa 10, Espanjassa ja Saksassa 7, Ranskassa 5,5 ja Englannissa 0 prosenttia. Korkein arvonlisävero on Tanskassa: 25 prosenttia. Millainen tässä tilanteessa on suomalaisen viljeljän asema eurooppalaisiin virkaveljiin nähden???

Fruikkari kirjoitti:

""Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista." tiedätkö miksi Usa alkoi tukea viljeljöitään?
Jotta ne joilla ei ollut maata saisivat myös elintarvikkeita. Yhteiskunnan toimivuus oli tuohon aikaan vaakalaudalla. Mutta jos huomaat puhuit nyt USA:n tuista et Suomen miten Suomessa on mataloutta tuettu 30-luvulla?"

En tarkoittanut Suomea. Ei täällä tuettu vielä silloin, mutta ajatus tukemisesta lähti silloin liikkeelle (www.wikipedia.com).

""Kaikki erityiskohtelu on tukemista." mikä erityiskohtelu?"

Vaikka tullisuoja, tuki, tuettu hinta tai alennettu alvi. Maataloudella on nämä kaikki (www.tulli.fi, (www.mtk.fi), (www.wikipedia.com), (www.vero.fi).

""niin miksi käyttäisin itse aikaani lähteiden etsimiseen?" etkö tiedä miksi on hyvä käyttää lähteitä? sen vuoksi jotta voi saada rgumentilleen todellista pohjaa ja silloin se ei kuullosta miltää mutulta kuten nyt. Ja muistutukseksi myös se että olet muutamat tutkimustulokset joita täällä on esitetty lytännyt vain niinkin yksinkertaisesti että ne on vääriä tai ne on julkaistu väärässä lehdessä. Huomauttaisin että tarvitaan muutakin kuin pelkkä om mielipide."

Jos et luota minun sanaani, niin älä sitten kiinnitä huomiota kirjoituksiini. Laitan lähteen mukaan vain silloin, kun se on sopivasti käsillä. Minulla ei ole mitään intressiä valehdella. Ethän sinäkään mainitse lähteitä, joten meidän on vain luotettava toisiimme.

""17 % alv vs. 22 % alv? Sekin on välillistä tukea maatalouteen. Voitko nähdä asian toisin?"
kumpi on tulo alvi ja kumpi meno alvi, olet tosin unohtanut tai et ehkä tiedä että on myös sellainen alviprosentti kuin 8%.
Otetaanpa tarkempi listaus mitä kuuluu tuohon 8%:n ryhmään; Kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet ja televisioluvat."

Nämä ovat myös alemmalla alvilla tuettuja aloja (www.vero.fi). Politikoilla on varmaan joku selitys tähänkin (www.sdp.fi), (www.keskusta.fi). Nämä kai työllistävät enemmän tms.

"Saakohan pankki ja vakuutus ala suurtakin tukea alvista kun noilla toimialoilla sitä ei peritä ollenkaan?"

Pankkitoiminta ja vakuutustoiminta on alvitonta ihan käytännön syistä (www.pankkiyhdistys.fi).

"Mitä alvi hyötyä viljelijä saa siitä että hän myy tuotetta jossa alvi on 22% ja ostaa tuotetta jossa alvi on 17% tai 8%."

Kaupasta ostetun ruuan hinta on sitä alhaisempi, mitä pienempi alvi ruualla on. Viljelijä hyötyy tästä raaka-aineiden suurempana menekkinä, koska ruokaa ostetaan sitä enemmän mitä halvempaa se on (Pekkarinen, Sutela 1996: Kansantaloustiede; WSOY, Juva).

"olet tainnut keksi aivan itse uuden "vääryyden"
Kai muuten huomasit että kirjoilla on tuo alvi 8%.

Ei se kai vääryys ole, mutta tuki kuitenkin. Unohdit muuten kotiin kannetun lehden alvin. Sekin on nolla (www.vero.fi).

Lue lisää

"Fruikkari:
>>Maataloustuki alkoi 1930-luvulla Yhdysvalloista.> Suomen taloutta oli vaivannut sodan jälkeen hintojen ja palkkojen välinen kova kilpajuoksu. Hallitukset olivat yrittäneet hillitä sitä säännöstelemällä hintoja ja tuotantomääriä kiintiöillä ja tuotantorajoituksilla. Säännöstely oli päätetty lopettaa vuonna 1955, jolloin eduskunta hylkäsi niin sanotun valtalain.>Maataloustuottajat nostivat elintarvikkeiden hintoja vuoden 1956 alussa. SAK:laisia työntekijöitä ärsytti erityisesti maidon hinnan nousu. SAK vaati kevennyksiä maidon hintaan ja korotuksia palkkoihin. Pattitilanne johti yleis- ja luovutuslakkojen alkamiseen maaliskuun ensimmäisenä 1956.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n ja Suomen työnantajien keskusjärjestö STK:n neuvottelijat kokoontuivat helmikuun viimeisenä päivänä 1956 puhemies K.A. Fagerholmin huoneeseen. Vielä kerran he yrittivät purkaa pattitilannetta, joka jatkuessaan johtaisi seuraavana aamuna yleislakon alkamiseen.

fruikkari katsomassa valtion budjettiesityksistä mitenkä paljon rahaa käytetään esimerkiksi työministeriön hallinnollalaan kuuluviin työttömyyskorvauksiin ja työllistämisprojekteihin. Käyppä katsomassa ja ynnäile niitä sitten yhteen ja vertaa maataloustukien kansalliseen maksuosuuteen... Väitän että maataloustuet ovat erittäin tehokas työllistämistuki elinatrviketeollisuudessa. Ai niin, osoite on: http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2006/vm_2006.html

kommentoi kun olet asiaa tutkinut..

Mutta minkävuoksi sinä käyt tavallisen riviviljeliä kimppuun kuin hyeena?

Tiedät kuitenkin ettei yksikään tavallinen viljeliä näitä tukiasioita päätä eikä lakeja niistä säädä, helppo tänne on tulla suutaan paukuttamaan ja syyllistämään viljeliää virkamiesten ja politikkojen päätöksistä.

Kepulainen kun menee Brysseliin niin siitä tulee liberaali.