En ole erityisen musikaalinen, mutta aina jää keittiössä häärääminen kun kuulen lasten Huvitutti-ohjelman. Sen vetovoima on suuri ja tulee pakottava tarve mennä katselemaan ohjelman toteutusta lahjakkaine esiintyjineen. Huvitutti on eräs hienoimmista musiikki- tai muistakaan ohjelmista, joita televisiosta katselen.
Tämänaamuinen kummitusleikki ohjelmassa sopi oikein hyvin maailman tilanteeseen ratkaisua myöten.
Olin näkevinäni jonkun Englannin hovista tuttiritarina kun huomasin hänen suojakypäränsä aukoista pistävät hiustöyhdöt kuin kaksi ponnaria hänen ratsastaessaan Rusinallaan pattiko-pattiko-pattiko-tahdissa.
En sure televisiosta johtuvia maksuja, vaikka en kerkiä moniakaan ohjelmia katselemaan, kunhan ohjelmat ovat laadukkaita, oli ne sitten lapsille tai aikuisille.
Itse olen ostanut yhden ainoan CD-levyn elämäni aikana, mutta julkaisen "aikuisen makuni" vasta, jos muutkin kertovat omastaan.
Tämänaamuinen kummitusleikki ohjelmassa sopi oikein hyvin maailman tilanteeseen ratkaisua myöten.
Olin näkevinäni jonkun Englannin hovista tuttiritarina kun huomasin hänen suojakypäränsä aukoista pistävät hiustöyhdöt kuin kaksi ponnaria hänen ratsastaessaan Rusinallaan pattiko-pattiko-pattiko-tahdissa.
En sure televisiosta johtuvia maksuja, vaikka en kerkiä moniakaan ohjelmia katselemaan, kunhan ohjelmat ovat laadukkaita, oli ne sitten lapsille tai aikuisille.
Itse olen ostanut yhden ainoan CD-levyn elämäni aikana, mutta julkaisen "aikuisen makuni" vasta, jos muutkin kertovat omastaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Oma musikaalisuuteni lienee keskinkertainen. Laulan mielelläni esim. yhteislaulu-illoissa. Pidän hyvistä iskelmistä hyvin tulkittuna. Kantri-musiikki on mieleeni mutta sitä osataan Suomessa huonosti. Jazzin jammailu huippuosaajien esittämänä on myös nautinnollista. Mitä televisioon tulee, ovat asiaohjelmat ja uutiset tärkeitä. Tietokilpailut ovat myös suuri mielenkiintoni kohde.
Musiikkimakuni on , kai voisi sanoa, kaikkiruokainen, tunteesta ja tunnelmasta riippuen. Kun menen kretonkiani tyrkylle saattamaan, silloin vanha tanssimusiikki on jess! Yksin ollessa romanttisia tunteitani ruokkii kaunis, rauhallinen ja melodinen instumenttaalimusiikki, siihen ei sanoja tarvitse! Tässä ns. ääripäät:) Tv:n muutamat tietovisat, uutiset, ajankohtaisohjelmat, ja tietysti Kauniit ja rohkeat, NYPD Blue, ja Martial Law ovat katselemiani ohjelmia, joskaan en jätä esim. saunareissua tekemättä, jos osuu samaan aikaan :) Muutamat muutkin ohjelmat saattavat kiinnostaa, mutta jätetään jotain itsellekkin!
on makuni musiikin suhteen.
Cd:-tä on tullut hankittua vuosien varrella ja kirjastosta voi lainata jos jonkinlaista musiikkia ja tutustua ilmaiseksi johonkin sellaiseen musiikin lajiin, jota ei oikopäätä itselleen hankkisi.
Annan mainitsema Huvitutti-ohjelma jatkaa mielestäni sitä lastenmusiikkilinjaa, jonka aikoinaan Fröbelinpalikat aloitti. Eli tehdään musiikkia lapsille tavallisista ja hassuistakin asioista ja yhdistetään sitten musiikkiin eläytyminen ja osallistuminen leikkimällä musiikin mukana.
En omista mielestäni kovin kaunista lauluääntä, mutta hyräilen yksikseni. Ja jostain syystä Tammerkosken sillalla- tyyppisiä yhteislaulutilaisuuksia inhoan. Kuten myös jollain bussireissulla tapahtuvaa "tunnelman kohottamiseksi" tapahtuvaa yhteislaulua.
Se musiikki, jota kuuntelen sisältää niin paljon erityyppistä soitantaa ja laulantaa, että helpompi on sanoa mikä ei uppoa.. ja ne ovat jazz ja hevi.
Sellainen vinkumalla soitettu improvisaatio-Porin jazz-musa sekä hevi, jossa rytinä, räime jä örinä ylittää kaiken sietokykyni.
Mutta 50-luvun rock, tekno, instrumentaali-musiikki, suomi-iskelmät, perinteinen tanssimusiikki, hauskat lastenlaulut, kansanmusiikki eri muodoissaan, virrenveisuu, ns. klassinen suurella orkesterilla soitettuna, mieskuorolaulu, sotilasmusiikki,rempseät rallit, kreikkalainen musiikki, ... siinä aluksi.
Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan joskus myös sellaista mistä en erikoisemmin pidäkkään.
Levy ja cd kokoelma on tosi monipuolinen kun puoliso on alan ammattilainen.
Nyt minulla on urakkana kuunnella kaikki cd.t läpi kunto pyörää polkiessa. Se kun on muuten tympeää touhua varsinkin huonolla jalalla.
Kun kuuntelee musiikkia se menee mukavammin .
Minä taas tykkään yhteislaulusta ja käynkin laulamassa joka tiistai ilta .Enimmäkseen kotimaista iskelmämusiikkia ,silloin tällöin opetellaan uusi laulu.
hapettuu tuonne, sillä se on niin harvoin päällä.
Olen n.s. hiljaisuuden ihminen enkä voi sietää sitä että radio on päällä koko ajan.
Jos ja kun kuuntelen musiikkia niin kyllä se vanhempi musa on mukavampaa kuin tämä nykyajan räminä-musa. Toki nykyiskelmätkin ovat hyviä, mutta selkeästi sanoitettuna eikä niitä yhden lauseen toistoja.
Yhteislaulusta pidän aivan erityisesti ja Tammerkosken sillalla oli yksi suosikkiohjelmani.
hiljaisuudesta. Neljätoista vuotta sitten, juuri muutettuani kaupungin laitamalle, jossa liikenteen ääntä ei juuri kuulu, tunsin hiljaisuuden hyvinkin voimakkaasti.
Tottumus on arkipäiväistänyt hiljaisuuden ja vienyt kokemukselta enintä hohtoa, mutta tiedän, että mikään melu ei sovi minulle.
Kuten jo aikaisemmin sanoin, en ole musikaalinen. Mutta eräs läheiseni kaatoi päähäni Mozarttia yhtenään, puhuen ja suositellen Mozartin elämästä tehtyä elokuvaa yms. Kun lisäksi luin Tiede 2000-lehdestä Mozartin musiikin kuuntelun panevan pääkopan sen luonnolliseen järjestykseen, mielenkiintoni heräsi.
Silloin ostin CD:n.
On vaikea sanoa, onko Mozartilla ollut vaikutusta pääkopan järjestykseen, vaikka olen kyllä ollut alttiina sen vaikutukselle. Päässäni jotkut kirjallisuuden klassikot tuntuvat kyllä samansävyisille kuin Mozart ja sitä ihmetellessäni otinkin aiheen esille.
Hyvä kun huomasitte olla oma-aloitteisia ja laajentaa otsikkoa koskemaan muutakin, eikä vain musiikkia. Niin pitääkin olla.
Ajankohtaiskeskustelut televisiossa ovat kiinnostavia ja hyvin tehtyjä, mutta toivon vieläkin parannusta: Aivan kuten liikunta 70-luvulla tarkoitti urheilukilpailujen katsomista televisiosta ja nykyisin se tarkoittaa jo omaa liikkumista: lenkkeilyä, sauvakävelyä yms., samaan tapaan ajankohtaiskeskustelujenkin pitäisi siirtyä ihmisten päiden sisälle.
Odottelen, kuinka uteliaisuus yhteisten asioiden hoitoon herää ja ihmiset puhuvat vilkkaasti unelmistaan.
musiikkimaku on usein kiinni mielialasta. Kun mie tahon saaha pontta itteeni, tai muuten oon semmosella remsseemmällä päällä soitan marsseja, niitä myö soitettii paljon, kun jalmari soitti torvisoittokunnassa ja hää oli marssien ystävä.
mielelläin mie paan kyllä levyn päälle ja kuuntelen kansanlauluja ne on usseimmiten minun musiikkiani. nukkumaan mennessä saatan laittaa bachin sello musiikkia hiljasella,vaik muute en klassisest musiikist niin kovast pidäkkää, mut bachi on uneen uuvuttavaa.
katselin mie tammerkosken sillallakin kun mikko alatalo toimitti sitä,ja lauloin ain mukana,mie ossaan paljo laulun sanoja ulkoa,ne on ain tarttunu minun päähän.
tangoista mie tykkään kovasti,humpastakkii kute tulipunaruusut kappaleesta, ainoo mist en pidä on se nuorison musiikki mis on niin kova metelli päällä.
yleisesti voip sannoo et tykkään melodisesta mussiikista, musiikista mitä voip hyräillä jälkeenkin päin kun sen on kuullu.
niin meinasin ihan unohtaa operetti musiikin,sitä kuuntelee koska vaan ja melkee mis mielentilas tahansa,kitaramusiikki on myös mieleen ja sitäkii voip kuunnella koska vaan.
ei minulkaa radio pauhaa ylenaikaa taustalla,paan sen päälle vaan kun kuuntelen sitä,pidän laillanne myös hiljasuuesta.
tääl onkki niin hiljasta, nuo koululaiset sanovat et täällä hiljasuus ihan kuuluu,kun hyö tuli joskus aikasin aamulla,tyttö sano et tuntu vähä kammottavlle ,kun oli niin hiljasta et kuulu vaan omat askeleet,jollei linnut laulaneet.
siks vissiin kun mie meen kaupunkiin väsyn siel noppeesti kun siellä on niin kova meteli.
telkkarista katton kauniit ja rohkeat, saksalainen kettu on hyvä sen katon aina.en juuri katso elokuvia,paitsi jos tullee joku ikivihree.
ykköseltä katon jos tullee se ranskalainen salapoliisi sarja en muista nimmee,dokumentit katson. ajanviete ohjelmii ei tuu ennää hyviä,mukava kun kymppitonni tuli takasin,katson mie tietokilpailut.
ja tietysti uutiset tullee katottua telkkarista.mie en niin kovasti telkkarii katsoo ennää, nuorenpana tuli melkee ain istuuttuu ko ohjelmaa vaan tuli ja töiltä jouti.
mie oon nyt alkanu kuttoo valmiiksi yhtä liinaa joka on ollu kesken jo muutaman vuuen.
lupasin kangaspuut koulutytölle ko hää on käsityö ihminen. mie oon jo kutomiset kutonu,vintiskii on vaik kuinka käyttämättömii mattoja. sitä kun on ollu semmonen tapa et kaik vanhan vaatteen oon leikannu matonkuteiksi ja kutonu matoiksi. ja mite sitä mattoja kulluu kun ei oo tallaajiikaan.
musiikki on minusta sielun ravintoa, siint saap lohtuu surus ja rattoo ilos. minulle musiikki on hyvin tärkee.kuuntelen tai soitan joka päivä.
se on minulle melkee tärkeenpi ko ruoka,unohan joskus syyä, mutten koskaan unoha päivän musiikki annosta.
mukavia musiikki hetkii kaikille,hei
Mukava aihe,
Minun musiikkimakuni ja katsotut tv-ohjelmat ovat muuttuneet hyvin paljon viimeisten kolmen vuoden aikana, kun olen asunut yksin. Ehkä tämä, että on yksin ensimmäistä kertaa elämässään on saanut muuttumaan myös sen että laitan radion tai tv:n päälle usein kotona. Pieni taustamusiikki tai -purina antaa tunteen läheisten läsnäolosta. Luulen, että kun aikaa kuluu, niin palaan hiljaisuuteen useimmin. Toisaalta minä etsin hiljaisuutta luonnosta. Siksi mielelläni kävelen luonnossa yksin, en siellä kaipaa läsnäoloa.
Musiikkimakuni on monipuolinen, ehkä uusi moderni klassinen musiikki ja hevi ovat kokonaan poissuljettuja. Sillä tavalla olen kranttu, että esitykset täytyvät olla hyvin tehtyjä - ei mitään hepposesti tehtyjä kappaleita.
TV:stä suosikkijani ovat ajankohtaisohjelmat ja -keskustelut, kun aihe on kiinnostava. Myös luonto ja matkailuun liittyvät osittain. Sarjoista katson dekkarit ja jännityssarjat osittain, jotkut sairaalasarjat, esim. katson jos olen kotana niin Teho-osaston, CSI, eng. ja sakasalaiset etsiväsarjat, myös jos muistan niin Emmerdale ja Frendit ja tietysti Fransier lauantaisin.
Tiedän että Kauniit ja rohkeat on yksi katsotuimmista ohjelmista ja aikoinaan se oli minunkin suosikkini, mutta kun tarina alkoi mennä siihen että se oli täynnä epäloogillisuuksia ja keskinäistä parien vaihtoa ja muutenkin juoni ikäänkuin toisti itseään eri muodoissa kyllästyin täysin. Nyt en ole vuosiin katsonut sitä.
Minusta aiheen täytyy noudattaa jonkinlaista järjellistä suuntaa ja minulla on paha tapa aina seurata sitä kuinka aihe on toteutettu eli mikä on ohjaajan ote. Näin ei saisi olla vaan pitäisi syventyä aiheeseen sellaisenaan eikä tekotapaan.
Kaikki väkivaltaohjelmat ovat minulta pannaan julistettu.
Meni vähän musiikkiaiheen vierestä, mutta kun näistä ohjelmistakin oli puhetta niin ilmaisin mielipiteeni.
Oletteko koskaan tulleet huomaamaan, että ihmisellä voi olla musiikinnälkä.
Olemme kenties joutuneet tilanteeseen jossa viikkokausiin ei ole ollut mahdollisuus minkäänlaisen "oman" musiikin kuunteluun. Tulet kotiin, istut alas ja panet lempimusiikkisi soimaan. Kuinka hyvältä sävelet kuulostavatkaan, sitä ikäänkuin imee itseensä musiikin kiehtovaa sävelmerta. Minä kutsun sitä musiikinnäläksi.
Tämä tästä soitannosta.
kuuntelu jää aivan niin vähiin kuin kuvauksestani päätellen voisi luulla, melkein kyllä.
Nuorempana ollessani musiikin nälkä tuli silloin kun oli "juttuja meneillään". Sävel ja sanoitus tulkitsivat tunteita ja tuli käytyä myös tansseissa.
Käytän liikaa sanontaa "nuorempana ollessani" aivan kuin elämä olisi jäänyt sinne. Ei jäänyt.
Elämä on tässä, kiire on ja nautin elämästäni.
Perisuomalaisen musiikkimaun pohjalta nautin tangosta ja humpasta.
Olavi Virta, Henry Theel, A.Aimo, Erkki Junkkarinen, siinä mestareita.