Olen nyt laihduttanut lähes 2 vuotta, ainakin omasta mielestäni.. Painoa tulee kuitenkin koko ajan lisää.. Aloin pitää ruokapäiväkirjaa, ei vaikutusta. Koko ajan herkut ja rasvaiset ruoat vain lisääntyvät, vaikka tiedän että ne ovat pahaksi itselleni. En vain pysty lopettamaan. Painoa on 98 kg ja pituutta 157 cm. Nykyään olen koko ajan masentunut, en pidä itsestäni.. Olen onnellisesti avoliitossa, mutten pysty uskomaan että mieheni rakastaa minua. Liikakilot saavat minut lähes päivittäin itkemään. Ja kun itken, haluan syödä jotain herkkuja. Haluaisin todella päästä eroon karkeista, sipseistä ja roskaruoasta. En vain pyty siihen.. Onko minussa jotain vikaa? Korvien välissä ainakin kun en pysty herkkuja itseltäni kieltämään.. Pahimpina masennushetkinä itsemurha kummittelee mielessä.. Pitäisi puhua jollekin, mutten kehtaa.. En edes omalle rakkaalleni.. Pelkään että hän vain nauraisi, vaikka tiedän ettei hän ole sellainen.. Olen monta kertaa ajatellut käydä lääkärillä kysymässä neuvoa painonpudotukseen, mutta joka kerta häpeä estää.. Asun pienellä paikkakunnalla ja pelkään että kuulisin lääkärille kertomani asiat jonkun muun kertomana kaupan jonossa.. Miksi tämä on niin vaikeaa? En osaa ymmärtä.. Nytkin kyyneleet valuvat silmistä.. En ole kenellekään koskaan kertonut kuinka paljon lihavuuteni minua masentaa.. Pelottaa, että jos en laihdu, menetän kaiken.. Kaiken mitä minulla ei vielä edes ole.. Auttakaa... Tuntuu etten kestä tätä yksin...
Auttakaa..
Masentunut*86*
4630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä nyt pyöri siinä masennuksessasi, vaan mene heti lääkärille, kerrot kuinka kärsit ylipainostasi etkä pysty laihduttamaan minkään dieetin avulla. Sano että haluaisit laihdutusleikkaukseen, mahalaukun ohitukseen, sillä sen avulla laihdut varmasti. Tottahan sinä tiedät, että lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus, joten voit puhua lääkärille kaikki mieltäsi painavat asiat luottamuksellisesti. Itsemurha ei ole ratkaisu, ajattehan minkä surun jättäisit kaikille rakkaillesi. Nyt puhelin käteen heti ja tilaa aika lääkärille hopi, hopi.
Mulla on ollut ihan samanlaisia ajatuksia kuin sulla. Soitapa lähimmälle terveydenhoitajalle ja kysy miten voit päästä ravintoterapeutin juttusille. Itse käyn ja hän ohjasi minut myös psykologille ja nyt alkaa elämä taas voittaa. En käytä lääkkeitä mutta olen ihan omin avuin saanut syömiseni taas raiteilleen ja muutenkin olotila on parantunut huomattavasti. Harmittaa vain etten tehnyt sitä jo aikaisemmin. Voit tietysti hakea laihdutuslääkkeitä tavalliseltakin lääkäriltä, mutta loppuelämää ajatellen ravintoterapeutti olisi varmasti parempi vaihtoehto. Tiedäthän että olet itse elämäsi tärkein henkilö ja sinun täytyy rakastaa ja pitää itsestäsi huolta, niin henkisestä kuin fyysisestäkin puolesta. Hanki itsellesi apua, ei ole noloa vaan viisasta pyytää apua silloin kun sitä tarvitsee. Voimia sinulle ja muista että meitä on muitakin saman kokeneita.
häpeämisen asia, eikä edes suuri houkutus vaitiolovelvollisuuden rikkomiseen, siitä on kuitenkin melko ikävät seuraukset.
Ylipainoon apua hakeminen on arkipäiväinen, toivottava asia.
Siellä missä sydän sykkii, on elämä elettävänä. Jokaisella se on omanlaisensa ja jonkin verran omillakin ratkaisuillaan pystyy vaikuttamaan asiaan.
Kun olet nyt tiedostanut tahtosi ja tavan miten hoitaa asiaa, toimi sen mukaan ja jätä turhat pelot pois. Itse tiedät mikä sinulle on parasta.
Äläpä hätäile.
Itse laihdutin 30 kiloa yhtenä syksynä painonvartijoissa. Ei ollut mielestäni edes kovinkaan vaikeaa, vaikeaa on sen sijaan saavutetun tavoitepainon pitäminen.
Tuollainen painonpudotus vaatii kyllä aikamoisen muutoksen elämäntavoissa, pelkkä "laihdutuskuuri" ei riitä. Toisaalta tuollainen muutos on varmasti positiivinen, eikä suinkaan negatiivinen, asia noin ylipäätäänkin.
http://www.painonvartijat.fi
http://painonvartijat.aikataulut.as.tietotalo.fi/aikataulut.htm