Ostin Xsaraan Pirellin kitkarenkaat kokoa 155/55-15, kun halvalla sain (280 euroa satsi). Satasen vaiheilla huomaa nyt pientä mutta havaittavaa tärinää, jonka kuvittelisin johtuvan siitä että jompikumpi takapyörä on epätasapainossa (tai renkaassa on muotovirhe). Kun ohjaus ei tärise, etupyörissä ei vikaa liene. Takana paine on luokkaa 2,7, minkä ei kai sellaisenaan pitäisi aiheuttaa tärinää. Pitäisiköhän körotellä kumikauppaan ja vaatia uusi painotus taakse?
Tasapainotonko?
Repe Ruutikallo
141091
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ilmeisesti tarkoitit 195/55-15 kokoa 155/55-15:sta sijaan.
Tärinän syytä on uusissa renkaissa aina vähän vaikea selvittää, yleensä parhaan tuloksen saa kun renkaat tasapainottaa uudelleen "sisäänajon" jälkeen. Eli voit koittaa ajaa jonkun verran (n. 500 km) ja mennä sitten koittamaan tasapainotusta uudelleen.
Kaikissa renkaissa, etenkin talvirenkaissa, on "muotovirheitä", ja jos vanteessa on pienikin heitto niin rengas kyllä kertaa sen moninkertaiseksi. Tasapainotuksessa voi yrittää kääntää rengasta eri asentoon vanteella, usein tällä saadaan tilannetta vähän korjattua.
2,7 bar rengaspaine takarenkaille tuntuu kovalta kun kyseessä on vielä talvirengas. Olikohan suositus vakiorengaskoolla 2,6 eteen ja 2,4 taakse? Liika paine ainakin aiheuttaa "hakkaamista" joka nypyssä.
>Ilmeisesti tarkoitit 195/55-15 kokoa 155/55-15:sta sijaan
Totta mooses!
>2,7 bar rengaspaine takarenkaille tuntuu kovalta kun kyseessä on vielä talvirengas.
Eräässä liikkeessä sanottiin, että kolmekaan ei ole kitkoille liikaa. Talvirenkaissahan kuuluu käyttää hieman kovempia paineita kuin kesäkumeissa.
>Olikohan suositus vakiorengaskoolla 2,6 eteen ja 2,4 taakse?
Suomen oloissa ei tietääkseni pidä käyttää takana pienempää painetta kuin edessä, koska suuntavakaus heikkenee kun paineet ovat näin päin. Taakse siis enemmän aina noin nyrkkisääntönä.
>Liika paine ainakin aiheuttaa "hakkaamista" joka nypyssä.
Juu, mutta se on toinen ilmiö kuin tämä.
Meille ainakin suosittelivat Xantussa oleviin Continentalin kitkoihin 0,2 bar verrattuna suosituspaineisiin. Kuulostaa aika rajulta tuo 3,0 baria...
Tänään just vaihdettiin Xanttuun kitkat ja paineiksi pistettiin eteen 2,5 ja taakse 2,3 (vakio 2,3 ja 2,1). Viime talvena ajeltiin ensimmäisen kerran noilla kitkoilla ja mainiosti toimivat. Saa taas hyvin mielin lähteä uuteen talveen. :)
Omat neljän talven kokemukset kitkoista (Q) ja farkku-Saaroista (1.8 ja 2.0) on kyllä isojen paineiden kannalla. Ajelin ensin Vehon jäljiltä 2.2 paineilla, ei ollut hyvä, varsinkin perä vello. Nostin lopuksi eteen 2.5 ja taakse 2.7 (kesällä käytän 0.2-0.1 pienempiä paineita), ajo on nyt tukevampaa, muttei liian kovaa. Etenkin takapyörien isompi paine kesät talvet tuntuu sopivan farkkuun... Beksuissa oli toinen tilanne.
Ainakin omassa Exclusivessa tuntuu olevan pienempi maavara kuin 1.8:ssa, sillä läpät pohjailee jo 3 hengen kuormalla tosi usein.
Terve!
Rengasliikkeestä saamani ohjeen mukaan nykyrenkaat tykkäävät kovista paineista. Suositus on 2,5-3,0. Ottamatta siis kantaa auton merkkiin tai talvi/kesärenkaaseen.
Mitä tulee tuohon etu/takapaineisiin, niin itse laitan etuvetoisissa taakse hieman alhaisemmat, jotta se käyttäytisi edes vähän auton tavoin ;-)
provo. kun on käynnistynyt taas keskustelu mm.rengaspaineista niin kerron vain esim.cx turbon 190x390 mischelinin paineista että eteen pitäisi laittaa 2.4 ja taakse 1.5 ,mutta käytännössä niillä renkailla ei tee mitään muualla kuin saksalaisilla moottoriteillä joten normaalimpi koko esim195x14 on parempi kaikissa olosuhteissa ja paineet 2.4 eteen ja 2.2 taakse niin meno maistuu. ja sitten se provo:laitatteko paremmat renkaat eteen vai taakse? olen utelias vastauksista. olen itse vanhan säännön kannalla. mutta katsotaan mielipiteitä ja mielellään perusteluja. jatketaan juttua.voi poikia mieltymyksiä kuten muinoinen mobil juttu.
taakse tietenkin kun kuluvat hitaammin...nyt on joku vuosi tullut tehtyä siten. Tosissaan huonoja ei missään nimessä taka (eikä eteenkään) - vaan sitten on pantava renkaat alle rengaskaupan kautta. :)
Terve!
Kannatan edellistä mielipidettä. Huonommat laitan taakse eritoten etuvetoisessa. Syynä tähän on se, että etupyörien on syytä selvitä paremmin vedestä ja loskosta yms. Kyllä ne takapyörät siellä perässä tulee. Lisäksi haluan vaihtaa koko rengaskerran samaan aikaan, jolloin kuluma on hyvä olla tasaista.
Takavetoinen onkin sitten hieman toinen juttu. Siinä joutuu hieman miettimään noiden liirto-ominaisuuksien ja kulumisen välillä.
Kaikki autolehdethän paasaa, että taakse paremmat. En ihan ymmärrä sitä, mistä tulee se suunnaton sivuluisun pelko. Korjaava ohjausliikehän tulee kuskilta aivan luonnostaan. Puskeminen vastaavasti vaatii luonnon vastaisia ohjausliikkeitä.
Vai johtuuko käsitykseni ehkä siitä, että aloittelin autoilu-urani savipellolla Kuplavolkkarilla... :-)
eli jos vaihtaa ajoissa edestä taakse niin "huonompia" voi ihan hyvin käyttää takana. Jos kulutuspinnan ero on suuri, niin en kyllä varsinkaan talvella laittaisi parempia eteen. Muistan ainakin naperona ajelleen fillarilla, josta oli takakumi tyhjänä, oli kiva tunne kun lähti alta sivulle yllättäen....
Kyllähän ne paremmat sinne taakse kuuluu.
Jos meinaan liukkaalla jarruttelet kunnolla,
ja takajarrutkin toimii, lukittuminen pitää tapahtua edestä. Jos takapää lukittuu, ja etupäässä on pito tallella, ei tapahdu sivuluisua, vaan auto pyörhtää pystyakselin ympäri, eli spinnaa. Jos oli kunnolla vauhtia tapahtumahetkellä, ei siinä edes suomalainen rallikansan kasvatti ehdi mukaan, vaan voi tulla naama kipeäksi.
Terve!
Tuota ilmiötä on mukava miettiä tässä tukevasti konttorituolilla istuen ;-) En siis väitä mitään vaan heitän enemmän tajunnan virtaa.
Jos siis etupyörissä on pitoa ja takapää menettää pidon jarrutuksessa, niin eikö se etupää pidä auton suorassa. Jarruvoimaa on edessä enemmän.
Jos tuon spinnauksen haluaa aikaan saada käsijarrulla (siis takapyöriin vaikuttavalla), niin silloin etupää yleensä pyörii vapaalla.
Jos takapäässä on enemmän pitoa lue: jarruvoimaa, auto saattaa heittää poikittain.
Joku tässä taitaa mättää, mutta mikä...:-)
Jos mietitään pidon kannalta. Takarenkaiden alla on liukkaampi alusta, mutta etupyörienkin allakin on liukasta. Lopputuloksena se että auto pyörii kuin grandelapanen, kun missään ei ole pitoa. Vai pyöriikö? Jatkaako matkaa suoraan, kun mikään ei pidä?
Niin mikä on se tilanne, jossa auto oikeastaan lähtee pyörimään? Menee fysiikan perusteiksi tämä pohdinta.
Omasta kokemuksesta voin kertoa kerran joutuneeni perä menosuuntaan tilanteeseen.
Alla oli -80 mallinen Honda Civic, siis lyhyt akselvälinen etvetoinen. Tulin kevättalvella sellaista päivällä sulaa yöllä peilijääpintaista tietä aivan liian lujaa. Ajoin sellaisen mäen töppyrän yli, josta avautui pitkä suora.
Vauhti oli kuitenkin mielestäni hieman liian kovaa (vaikka olinkin vielä tuolloin umpiluupäinen nössipoika). Nostin jalan kaasulta ja seurauksena oli, että auto alkoi soutaa puolelta toiselle yhä kasvavin heilahduksin. Kun alla oli tuo etuvetoinen ja vielä puoliautomaattisella hondamatic-vaihteistolla, ei silloinen ajokokemukseni sähköttänyt painamaan lisää kaasua vaan jarruin ja ohjausliikkein koitin saada auton hallintaan.
Nokka pussasi penkkaa ja seurauksena sama vauhti jatkui, mutta nyt oli perä menosuuntaan. Nyt, kun auto oli muuttunut 'takavetoiseksi', tilanne rauhoittui ja sain auton pysäytettyä.
Pienen housujen tutinan jälkeen tarkistin vauriot, lunta konehuone täynnä, ja jatkoin matkaa.
Miten tämä liittyy noihin renkaisiin, en tiedä. Kyseisessä Hondassa oli uudehkot talvirenkaat, joten pintaeroa ei niissä ollut.
Eiköhän tuo "paremmat renkaat taakse" neuvo juonna juurensa siitä, että on paljon autoilijoita jotka eivät välttämättä hallitse äkilliisissä vaaratilanteissa toimintaa. Etuvedon puskeminen on helpompi korjata kuin sen peräluisu.
Huono talvirengas menettää pitonsa herkemmin jarrutuksessa ja kun se lukittuu, se toimii kuin pulkka eli luisuu mihin suuntaan hyvänsä.
Samoin pidon menetys voi aiheutua, kun huonon kulutuspinnan ote herpaantuu kaarteessa tai pienissäkin äkillisissä poikittaisliikkeissä vaikkapa polanteisella talvitiellä.
Myös kaasun äkillinen nostaminen aiheuttaa peräpään kevenemisen ja takarengas voi kadottaa ottensa tiehen jos se ei kovin hyvä alun perinkään ollut.
Myöskin jos takana on selvästi liikaa jarruvoimaa (takajarrut tehdään paljon heikkotehoisemmiksi kuin etupään kaverinsa) taas ollaan renkaat lukossa.
Kun takarengas ei enää pyöri niin kuin renkaan kuuluu, se liukuu kuin jääkiekko ja voi aika pienestäkin syystä päättää lähteä liukumaan myös sivuttain. Sitten perä lähtee omille teilleen. Ihanteellisessa tilanteessahan tosiaan jarrut ovat hyvin tasapainossa, ajetaan suoraan ja hyvissä pito-olosuhteissa. Tällöin auto tosiaan pysyy suorassa vaikka kaikki renkaat / pelkkä takapää olisikin lukossa.
Kokeilunhaluinen voi testata teorioitaan talvella asuntovaunun kanssa. Kun autolla jarruttaa äkillisesti, tällöin vaunu "tulee niskaan". Vaunulla on paljon liike-energiaa jolla se tuuppaa autoa, mutta kun se ei eteenpäinkään pääse, voi se kääntyä poikittain -> koko yhdistelmä tekee piruetteja. Auton ja vaunun välissä oleva nivel ei tietenkään auta asiaa, ei myöskään vetoaisa, joka kokoon painuessaan jarruttaa vaunun pyöriä. Mekaaninen
jarru kun on aika sohlo ja luultavasti lukitsee pyörät äkkijarrutuksessa.
Tulipas pitkä, toivottavasti antoi jotain ajattelemista kaikille!
Terve!
Taitaa olla vähän teoreettisia nämä spekulaatiot, kunhan renkaiden kulutuspintaero ei ole ihan mallia sliksit vastaan uudet. Ajoalusta merkitsee enemmän, siis mitä sattuu olemaan minkäkin pyörän alla. Auton peruskäytös on myös suurempi vaikuttaja kuin tuo pieni ero renkaissa.
Tuosta puskemisen korjauksen helppoudesta en olisi niin varma. Aika epäluonnolliselta vaikuttaa auton mennessä suoraan oikaista renkaita ja ottaa auto siten taas hallintaan. Paljon luonnollisempaa on sivuluisun vastaohjaus.
Käykää vaikka Tuupovaarassa Vatasen rallipuistossa kokeilemassa...
Kokonaan eri juttu on, missä nopeuksissa näitä lipsutteluja tulee eteen. Kyllä vakioautoista etuvetoisilla pystyy pitämään huomattavasti kovempia nopeuksia törmäämättä ensimmäiseenkään luistoon. Takatuupparilla taas saa heitellä kahva edellä jo pienessäkin vauhdissa. Turvallista ;-)
Tuosta etuvetoisen puskemis/sivuluisusuta olen samaa mieltä. Minustakin on sivuluisu "luontevampaa" oikaista...vastaohjaus kaasua soppelisti niin siinähän se on...käytännössä ei aina tietenkään aina noin yksinkertaista (esim. mutkassa, tien kallistus jne.). Johtuneekohan siitä kun tuli takavetoisilla opeteltua ja leikittyä...?
Takavetoisella tuhnuksella aikoinaan tuli vesiliirtokin tutuksi kun takana oli sliksit...vesilätäkköön ja takapään heitti kuin rukkasen sivulle...ohjaamo hetken aikaa täynnä käsiä vaan oikeshan se. Liirron äkäisyys kyllä yllätti...perä oli "heti" sivulla.
Siksi en kyllä kovin huonoja renkaita taakse laita, enkä takavetoiseen muutenkaan huonompia taakse...etuvedolla kyllä pärjää/on pärjännyt.
Ajokokemus tietenkin auttaa ja se, että tietää minkäläiset ja missä kumit on...