Onko tuuleen nouseminen pelkällä etupurjeella ylipäätään mahdollista kun sehän on aina peräpäästään kiinni tuulen alapuolella olevalla kyljellä? Isopurjeen puomia saa käännettyä tuulen puolelle niin tuuleennousukulma kai aivan eri.
Tuuleen nouseminen
maallikko
203702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Molemmat purjeet ovat (pääsääntöisesti) takaliesmastaan kiinni tuulen alapuolella, ja jos olisi yläpuolella, homma ei oikein normaalissa olosuhteissa toimisi.
Tuuleen nousukulma on niin monesta seikasta kiinni, joten suosittelen jotakin alan kirjallisuutta.
Pääsääntöisesti voidaan ajatella, että jos ajaa pelkällä fokalla, vene 'painuu' tuulen mukana alas (kääntyy pois tuulen silmästä). Jos taas ajaa pelkällä isolla, se kääntyy kohti tuulen silmää. Venettä siis voidaan periaatteesa ajaa ilman peräsintäkin, jos vene/purjeet on trimmissä.
Veneiden purjeilla on molemmilla erittäin tärkeä _yhteysvaikutus_ vastatuleen mentäessä, eli tulee ns. solavaikutus ('tuulitunneli') ison ja keulapurjeen välille. Näin purjeet sekä vetää että työntää - kuten lentokoneen siipi nostaa ja 'imee' konetta ylöspäin.
Ajattele purjevenettä lentokoneena, jossa toinen 'siipi' on köli ja toinen on masto/purjeet.
Tämä havainnollistaminen ja yksinkertaistaminen on tietysti 'väärin', ja saa varmaan monta sataa tuomiota osakseen tällä palstalla, ja siksi suosittelenkin alan luettavaa. Mutta tuossa lyhyesti ja polkuja oikoen.
Vertaus lentokoneen siipeen tuntuu toimivalta eli tuulen alapuoleiselle puolelle purjetta muodostuu alipaine joka vetää venettä sinne päin. Pelkkä isopurje olisi vain puoli siipeä. Olen vasta vajaan kesän itse oppien purjehtinut ja pohtinut välillä miten purjeita tulisi paremmin säädellä luoviessa, fokkaa tai genoaa kun ei kovin paljon voi siirrellä.
Kerrankin hauska provo. Suorastaan nerokkaan älyvapaa kysymys.
Oletetaanpa, että kysymys on vilpitön. Siitä ensimmäisenä seuraisi vastaus, joka on aivan liian pitkä tänne. Seuraava linkkikin antaa kovin yksinkertaistetun kuvan, tavallaan kertoen vain puolet asiasta ja senkin ulkomaan kielellä kuvia lukuunottamatta. http://www.sailtheory.com/sail.html
Lyhyenä vastauksena kysymykseen: on mahdollista. Kahdella purjeella tuuleennousukulma on tosiaankin ihan eri, mutta ei suinkaan sen takia puomin saisi vedettyä tuulenpuolelle. Niin tehdään vain, jos halutaan pysäyttää vene.
Jos puomi laitetaan tuulen puolelle, vene peruuttaa. Kevytveneellä tämäkin onnistuu.
Vastaus ei ole mielestäni noin yksinkertainen. Kahdesta purjeesta on toki etuja, mutta en sanoisi "kahdella purjeella tuuleennousukulma on tosiaankin ihan eri".
Riippuu tietysti mitä tarkoitetaan. Jos tarkoitat köliveneen ajamista pelkällä keulapurjeella, asia voi monesti noin ollakin. Harvemmin kukaan edes yrittää luovia pelkällä keulapurjeella.
Pelkällä isopurjeella sen sijaan moni vene nousee (lähes) yhtä hyvin kuin kahdella purjeella.
Sitten vielä veneet, jotka on suunniteltu yhdelle purjeelle (lähinnä jollat), nousevat tuulen aivan erinomaisesti. Toki tällöin on kyse myös muista seikoista (pieni vastus, hyvät evät jne.).
Noin tietysti, "ihan eri" oli käytännössä pahasti liioiteltu, mutta vain kopioitu kysymyksestä. Ehkäpä oma mittakaava kaiken lisäksi poikkeaa kysyjän ymmärtämästä, taitaapa tulla pidettyä jo viiden asteen eroa siinä "ihan eri"-kategoriassa.
Yhden ja kahden purjeen eroa aerodynaamisesti tuskin ainakaan Joakimille tarvitsee selitellä. Täysin maallikolle selitys taas menisi niiden ylipitkien puolelle. Muut voivat katsella havainnollistusta vaikkapa www.wb-sails.fi
Terve!
Vegalla on tullut luovittua pelkällä keulapurjeellakin. 150-rullagenoalla nousee ihan mukavasti tuuleen eikä vastakäännöksissäkään ole ollut ongelmia.
t:Kauko J
Mutta kyllä pelkällä keulapurjeellakin voi luovia, väittäisin yhtä hyvin kuin pelkällä isolla.
Ongelmana ei ole tuuleen nousemisessa vaan nopeuden laskeminen jolloin vene alkaa sortaa.
Kovassa kelissä on kryssitty pelkällä myrskyfokalla tai itsejalustavalla.
Veneen muodotkin vaikuttavat luovikulmaan, uivalla mökillä on hiukan heikompi kuin solakalla purjeveneellä.
Jos keulapurje ja isopurje ovat kutakuinkin saman kokoisia, niin vene luovii pelkällä keulapurjeella poikkeuksetta paremmin, kuin pelkällä isolla. Kovemmassa kelissä jopa loistavasti(on testattu monta kertaa).
Suurin osa normaaleista purjeveneistä ei kulje luovilla juuri mihinkään pelkällä isolla. Lisäksi luovikulma on aivan surkea. Pelkkä keulapurje on myös helppo käyttää retkipurjehduksessa, jos tuuli ei ole aivan takaata. Vene on paljoin helpomi hallita pelkällä keulapurjeella, kuin pelkällä isolla. Jiipitkin sujuvat rikkomatta paikkoja. Efekti on suunnilleen sama, jos vertaat venettäsi hinattavan jostain keulaluukun kohdalta tai vastaavasti maston takaata. Sivutuulesta myötäisempään päin, vauhdissa ei ole juuri eroja ja kuten mainitsinkin, niin tuulikulmilla 150-180 astetta ei pelkkä keulapurje vedä enää kuin spiirattuna.
Tarkoittaako spiirattu sitä että etupurje kiinnitetään spinaakkeripuomiin myötätuuleen mentäessä? Olen purjehtinut myötätuuleen siten että iso on ollut eri puolella kuin etupurje ja päästämällä etupurjetta löysemmälle niin että se pullistuu mutta mihin spinaakkeripuomi kuuluu kiinnittää?
tarkoittaa juuri sitä, mitä arvelitkin. Maston etupuolelta pitäisi löytyä hela spinnunpuomille.
Jos siellä ei ole helaa, mutta kisko ilman helaa, niin tarvikeliikkeestä löytyy sopiva hela kiskoon.
Toisessa päässä keulapurjeen skuutti juoksee puomin päätyhelan kautta. Puomissa on ylös- ja alasvedin eli ylä- ja alagaija. Niillä säädellään puomin pään korkeutta ja 'lukitaan' skuutikulma. Juuri tuollatavalla 'virsikirjalla' ajelemalla ja keulapurje spiirattuna saa myötäisellä parhaan vauhdin, siis jos ei halua käyttää spinnua.
Puomissa joka ilmeisesti on spinaakkeripuomi on vain koukut molemmissa päissä, siis sellaiset lukittuvat joissa alaleuassa jousi. En nähnyt mastossa mitään siihen koukkuun ainakaan suoraan sopivaa mutta täytyy vielä tarkistaa jos siis siihen kuuluu joku osa väliin. Puomin purjeen puoleisessa päädyssä olevaan koukkuun siis kiinnityy myös joku hela jossa skuuttiköysi juoksee?
Jep, kerran kun peruutat purjeilla kotisatamassa "ruutuun" niin ei tarvitse sen jälkeen kuunnella veneenkäsittelyneuvoja laituriparlamentilta...
...sitäpaitsi sitten on syksyllä kiva ihmetellä plaanilla niitä joilla on reikä rungossa (keulapotkuri pujeveneessä = ei osaa käsitellä venettä)
Katso maston etupuolelta tukevan oloista lenkkiä, johon spinnupuomin pää sopii. Veneen koosta riippuen vajaan metrin korkeudella kannesta tai ylempänä. Mitään osia ei väliin kuulu. Purjeen puolella puomi laitetaan skuutiin kiinni, ei mihinkään erilliseen helaan, eikä purjeeseen.
Puomin päässä oleva koukku on sen verran pieni ettei paksu skuuttiköysi ainakaan suoraan koukkuun mahdu vaan puomin ja köyden välissä tulee olla jokin vekotin.
Mitään vekotinta puomimekanismin ja skuuttiköyden väliin ei tule laittaa. Jos skuuttiköysi ei mahdu puomimekanismin läpi, tulee vaihtaa skuuttiköysi sopivaksi. Herää vaan kysymys että millainen 'trossi' siinä sitten on jos se ei läoi mene :)
Spinnupuomin mekanismin pitää toimia/irrota kaikissa tilanteissa suunnitellusti, ja kaikkinainen viritys heikentää sitä.
Voi olla myös erillinen, lyhyempi, kevyempi vekotin kuin spinnupuomi. Ilman gaijanarujakin sillon pärjää. Tosi julmalle genoalle voi sitten virittää spinnupuomin.
Puomi (ja perventteri) rauhoittaa kummasti virsikirjan lukua ja parantaa hiukan myös vahtia
:-)
Tässä puomissa ei ole mitään naruja, ei edes sellaista narua jolla purjeen pään koukun lukituksen saisi kauempaa vedettyä auki. Koukut puomissa ovat sen verran pienet että paksu skuuttiköysi ei ainakaan mitenkään koukkuun sovi. Puomi kyllä ilmeisesti kuuluu mastoon kun on samanlaista kullanväristä alumiinia ja muutenkin saman oloinen.
Kerropas mistä veneestä on kyse ja mikä on sen puomin pituus. Ja mikä on puomin päässä olevan koukun halkaisija.