Tämä teksti on lainattu suoraan Kouvolan Sanomien 6.3.06 mielipidepalstalta:
Arat erämaan sudet - ja ne muut
Ympäristötieteen emeritusprofessori Valerius Geist Kanadan Calgaryn yliopistosta, jonka kanssa olen kirjeenvaihdossa, on omistanut elämänsä suurten nisäkkäiden käyttäytymisen tutkimiseen. Hän piti susia vaarattomina, koska hänen Pohjois-Kanadan erämaissa tapaamansa sudet pakenivat hänen hajuaankin. Eläkepäivinään Vancouverin saarella hän on tutustunut toisentyyppisiin susiin, joita ilmestyi vuonna 1999 läheisestä luonnonpuistosta, jossa ne olivat syöneet riistaeläimet loppuun.
Yksi lauma haastoi häntä ja uhkasi hänen vaimoaan kotitalon porstualla. Se ammuttiin. Toinen lauma asettui leirintäalueen ympäristöön. Viikkojen ajan sudet lähestyivät ihmisiä, nuuhkivat ja nuolivat niitä, hyökkäilivät empien. Eräänä yönä ne hyökkäsivät nukkuvan telttailijan kimppuun. Muut leirintäalueen asukkaat pelastivat miehen, jonka haavat vaativat 50 tikkiä.
Marraskuussa 2005 sudet tappoivat 22-vuotiaan opiskelijan Pohjois-Kanadassa. Vastasataneesta lumesta näki, että hän oli ollut yksin neljän suden lähestyessä takaa ja että hän oli noussut pystyyn kolme kertaa ennen kuin jäi makaamaan. Muutamia päiviä aikaisemmin hän oli haltioituneena kertonut, miten lähelle hän pääsi kuvaamaan susia. Onnellisesti päättyneitä hyökkäyksiä on ollut useita.
Professori Geist löysi näiden susien käyttäytymisestä lainalaisuuksia, jotka historiakin vahvistaa oikeiksi.
Hän kuvaa suden totuttautumisprosessin vaiheita: 1. Saaliseläinten väheneminen. 2. Sudet etsivät muuta ruokaa ihmisasutuksen läheltä. 3. Jos susia ei metsästetä tehokkaasti, ne alkavat totuttautua ja tulevat yhä rohkeammiksi. 4. Sudet testaavat ja tappavat karjaa, testit näkyvät purtuina häntinä ja korvina. 5. Sudet siirtyvät saalistamaan kotieläimiä ja karjaa, varsinkin koiria, huolimatta omistajan väliintulosta, josta ne tuskin välittävät. 6. Sudet aloittavat määrätietoisen, pitkäjaksoisen ihmisten tutkimisen. 7. Tarkastelua yhä lähemmältä seuraa nuuhkiminen, nuoleminen, pureskelu ja vaatteiden repiminen. 8. Susi hyökkää ihmisen kimppuun.
Geist varoittaa, että kun sudet esiintyvät pelottomina ja uteliaina, tuijottavat sinua ja seuraavat sinua, niin ne tutkivat sinua melko varmasti, koska niillä on lounas mielessä.
Kun tarkastelee suden ihmissyöntiä historiasta, näkee, että tapaukset ovat yhteydessä tehottomaan tai puuttuvaan metsästykseen. Venäläinen euraasialaisen metsäsuden tuntija Michail Pavlov kuvaa kirjassaan Volk, Susi 1982, susien ihmissyöntiä Kirvoin ja Vjatkan maakunnassa 1944-53. Se vaati 26 ihmisen hengen. Tapahtumien kehitys noudattaa yllä mainittuja vaiheita.
Suomen sudet tulevat Venäjän Karjalasta, jonka presidentti äsken varoitti, että sudet ovat syöneet hirvet lähes loppuun ja että susikanta on räjähtämässä käsiin. Aiemmin kanta pysyi kurissa metsästämällä, kun suden tapporahana myönnettiin hirvilupa. Kun hirviä ei enää ole eikä tasavallalla ole varaa suuriin tapporahoihin, susia ei kannata metsästää. Näiden susien käyttäytyminen Suomessa noudattaa yllä kuvattua kaavaa.
Koska viranomaiset ovat pettäneet velvollisuutensa suojata kansalaisia ja tiedottaa vaarasta, päätin asiaan perehtyneenä yksityishenkilönä julkisesti ilmoittaa, että jokainen susilauma, jossa esiintyy pelottomia ja uteliaita yksilöitä, koostuu hengenvaarallisista eläimistä. Kanadassa sellaiset saa vapaasti ampua, ja muuten ne hoitaa petokontrolliviranomainen. Meillä susien totuttautumisen annetaan jatkua murheelliseen loppupisteeseensä saakka EU-aran poliisin katsoessa vierestä ja metsästäjien turhaan anoessa kaatolupia.
Professori Geistin kirjoituksen sekä kirjeeni EU:lle tästä aiheesta voi lukea englanniksi netistä: http://personal.inet.fi/luonto/mikael.broo
Magnus Hagelstam
Arat erämaan sudet - ja ne muut
Ympäristötieteen emeritusprofessori Valerius Geist Kanadan Calgaryn yliopistosta, jonka kanssa olen kirjeenvaihdossa, on omistanut elämänsä suurten nisäkkäiden käyttäytymisen tutkimiseen. Hän piti susia vaarattomina, koska hänen Pohjois-Kanadan erämaissa tapaamansa sudet pakenivat hänen hajuaankin. Eläkepäivinään Vancouverin saarella hän on tutustunut toisentyyppisiin susiin, joita ilmestyi vuonna 1999 läheisestä luonnonpuistosta, jossa ne olivat syöneet riistaeläimet loppuun.
Yksi lauma haastoi häntä ja uhkasi hänen vaimoaan kotitalon porstualla. Se ammuttiin. Toinen lauma asettui leirintäalueen ympäristöön. Viikkojen ajan sudet lähestyivät ihmisiä, nuuhkivat ja nuolivat niitä, hyökkäilivät empien. Eräänä yönä ne hyökkäsivät nukkuvan telttailijan kimppuun. Muut leirintäalueen asukkaat pelastivat miehen, jonka haavat vaativat 50 tikkiä.
Marraskuussa 2005 sudet tappoivat 22-vuotiaan opiskelijan Pohjois-Kanadassa. Vastasataneesta lumesta näki, että hän oli ollut yksin neljän suden lähestyessä takaa ja että hän oli noussut pystyyn kolme kertaa ennen kuin jäi makaamaan. Muutamia päiviä aikaisemmin hän oli haltioituneena kertonut, miten lähelle hän pääsi kuvaamaan susia. Onnellisesti päättyneitä hyökkäyksiä on ollut useita.
Professori Geist löysi näiden susien käyttäytymisestä lainalaisuuksia, jotka historiakin vahvistaa oikeiksi.
Hän kuvaa suden totuttautumisprosessin vaiheita: 1. Saaliseläinten väheneminen. 2. Sudet etsivät muuta ruokaa ihmisasutuksen läheltä. 3. Jos susia ei metsästetä tehokkaasti, ne alkavat totuttautua ja tulevat yhä rohkeammiksi. 4. Sudet testaavat ja tappavat karjaa, testit näkyvät purtuina häntinä ja korvina. 5. Sudet siirtyvät saalistamaan kotieläimiä ja karjaa, varsinkin koiria, huolimatta omistajan väliintulosta, josta ne tuskin välittävät. 6. Sudet aloittavat määrätietoisen, pitkäjaksoisen ihmisten tutkimisen. 7. Tarkastelua yhä lähemmältä seuraa nuuhkiminen, nuoleminen, pureskelu ja vaatteiden repiminen. 8. Susi hyökkää ihmisen kimppuun.
Geist varoittaa, että kun sudet esiintyvät pelottomina ja uteliaina, tuijottavat sinua ja seuraavat sinua, niin ne tutkivat sinua melko varmasti, koska niillä on lounas mielessä.
Kun tarkastelee suden ihmissyöntiä historiasta, näkee, että tapaukset ovat yhteydessä tehottomaan tai puuttuvaan metsästykseen. Venäläinen euraasialaisen metsäsuden tuntija Michail Pavlov kuvaa kirjassaan Volk, Susi 1982, susien ihmissyöntiä Kirvoin ja Vjatkan maakunnassa 1944-53. Se vaati 26 ihmisen hengen. Tapahtumien kehitys noudattaa yllä mainittuja vaiheita.
Suomen sudet tulevat Venäjän Karjalasta, jonka presidentti äsken varoitti, että sudet ovat syöneet hirvet lähes loppuun ja että susikanta on räjähtämässä käsiin. Aiemmin kanta pysyi kurissa metsästämällä, kun suden tapporahana myönnettiin hirvilupa. Kun hirviä ei enää ole eikä tasavallalla ole varaa suuriin tapporahoihin, susia ei kannata metsästää. Näiden susien käyttäytyminen Suomessa noudattaa yllä kuvattua kaavaa.
Koska viranomaiset ovat pettäneet velvollisuutensa suojata kansalaisia ja tiedottaa vaarasta, päätin asiaan perehtyneenä yksityishenkilönä julkisesti ilmoittaa, että jokainen susilauma, jossa esiintyy pelottomia ja uteliaita yksilöitä, koostuu hengenvaarallisista eläimistä. Kanadassa sellaiset saa vapaasti ampua, ja muuten ne hoitaa petokontrolliviranomainen. Meillä susien totuttautumisen annetaan jatkua murheelliseen loppupisteeseensä saakka EU-aran poliisin katsoessa vierestä ja metsästäjien turhaan anoessa kaatolupia.
Professori Geistin kirjoituksen sekä kirjeeni EU:lle tästä aiheesta voi lukea englanniksi netistä: http://personal.inet.fi/luonto/mikael.broo
Magnus Hagelstam
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sudet eivät tottuisi ihmisiin, jos ihminen ei tuhoaisi niiden elinalueita ja pakottaisi niitä ihmisen läheisyyteen. Myös emosusien salakaato aiheuttaa pentueiden joutumista ihmisten läheisyyteen. Jos puhutaan suden tottumisesta ihmiseen, on parasta katsoa peiliin. Sieltä löytyy syyllinen.
Suomessa susi ei näe nälkää hyvän riistanhoidon vuoksi. Suomessa riittää hirviä enemmän kuin sudet ehtivät syömään, ja varsinkin helppoja saaliita eli vasoja on runsaasti.
Ja kuka idiootti pitää edelleenkin sutta Isona Pahana Sutena joka söi mummon ja Punahilkan ilkeyksissään ja ovelana suihinsa?! Sehän on eläin, luojan tähden.
Minä en ainakaan halua elää susien kanssa.
Oikein potuttaa kun kesäisin pelottaa mennä metsään.
Pelkään susia ja sille en voi mitään. En omista pyssyä enkä osaa ampua, mutta en vastusta susien ampumista.
Arvostan, sitä että lapset saavat olla rauhassa omilla asuinsijoillaan ja koulumatkat ovat turvalliset.
Pelkotilat jäävät lasten mieleen, joten vaikka aikuiset kuinka selittelevät susista, ei se auta.
Kun sanotaan, ettei lapsia saa lyödä niin tämä susipelko on sitä todellista ja pahempaakin, se jää pelkotilana mieleen.
Sudet pitää pelotella pois sieltä missä on asutusta.
Minulle riittää kun Korkeasaaressa on susia sekä Ähtärissä.
Tietysti tuo Tanja Karpela tykkää susista, eikö joku voisi ottaa pienen lauman kiinni ja toimittaa Tanjalle, ettei vain jäisi ilman.
...ne pelkotilat ovat sinne lasten mieliin tulleet? Etteivät vain johtuisi aikuisista? Sudet haistavat pahan hajusi niin kauaksi, ettet varmasti näe niistä vilaustakaan metsäretkilläsi.
Ja eikö lapsen lyöminen ole todellista? Eikö lapselle jää lyömisestä pelkotiloja?
Kysymys:
Mikä nisäkäslaji on pahin peto maan päällä?
Vinkki1: kyseinen laji on tappanut sukupuuttoon yli 500 eläinlajia ja yli 600 kasvilajia 1600-luvulta lähtien (näin vertailun vuoksi kerrottakoon, että 200 vuoden aikana keskimäärin yksi nisäkäs kuolisi sukupuuttoon luonnollisessa tahdissa).
Vinkki2: kyseinen laji on saastuttanut maaperän, vesistöt ja ilman. Kyseinen laji on saastuttamisellaan aiheuttanut kasvihuoneilmiön, jonka seuraukset tulevat olemaan hyvin tuhoisat, sekä ihmisille, eläimille että kasveille.
Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiään, sanoi Gandhi ja on täysin oikeassa. Olemme kaikkea muuta kuin sivistyneitä, valitettavasti.
Jos sinä olisit susi ja nälissäsi, kumman ottaisit mielluummin, kuuttakymppiä karkuun juoksevan hirven vai pihalla rauhassa leikkivän lapsen ja/tai koiran????
Metsään meno on ikävää kun on karhuja, mutta kaikkein pahimpia ovat hirvikärpäset.
Rajan takaa tulevat sudet ovat erään väittämän mukaan tottuneet ihmisiin ja ihmisen hajuun aterioidessaan kaatopaikoilla ja asumusten läheisyydessä tunkioilla.
Tuo Kanadan malli tukee sitä, että liian kesyn tuntuiset tai pihapiiriin tulevat hukat tulisi poistaa, kun niitä tuskin saa uudelleenkoulutettua kasvissyöjiksi.
ei taija maistuu susille tai karhuille, vaikka tappasivattii.
Itellähi ol seihtemen kilometrin koulumatka ja asumattoman korven läpi ol hiihettävä kouluun ja takasin.
Minä olin jo sillon melekkeen kasvissyöjä, joten minun ihmisliha ois ollut maukasta, jos vain susiin ja karhuin mielestä ihmisliha ois syötävvee.
Sanosin jotta ei oo ei. Syötävvee.