Hej!
Jätin tälle palstalle eilen @-osoitteeni ja toivoin saavani viestejä siitä miten on päässyt raittiuden alkuun. Viestejä tuli ja kiitos niistä. Ja kiitos jos niitä tulee vielä lisää, jokainen kokemus ja kertomus vain lohduttaa.
Suurinosa viesteistä oli henkilöiltä, joilla on jo pidempi raittius takana. Olen iloinen heidän puolestaan, mutta minulle tuli myös tunne, että olen onneton paska, kun en itse kykene olemaan juomatta edes yhtä päivää sitä muutamaa kaljaa.
Tuli kommentteja AA:sta,.. sitä vastaan ja puolesta. Ja koska minulla ei henk.koht. kokemusta en juurikaan osaa ottaa kantaa. Itse vain en ole niin hengellinen ihminen, että mikäli AA:n "toipumis"-metodit liittyvät siirtämistä alkoholismin uskonnollisuuteen tms. se ei ole minulle oikea ratkaisu. Mutta mikä sitten???? Koska olen yh-äiti en uskalla lähteä pois kotoa jollekkin pidemmälle hoitojaksolle. Ammattinikin on sellainen, että joudun tekemään kaikkeni, että kulissit pysyvät ylhäällä,..tosin alan epäillä että se kulissi on enää minua varten.
Toivottavasti te jotka minulle kirjoititte jaksoitte lukea vastaukseni ja valitukseni;o) Toivoisin saavani postia muös alkoholisoituneilta yksinhuoltajilta. Miten arki sujuu? Miten haet apua? Oletko jäänyt yksin? Miten lapset reagoivat?
Olen yrittänyt olla vaipumatta itsesääliin, mutta se on äärettömän hyvä syy kipaista kauppaan hakemaan sen "muutaman" kalja ja siiderin ja muutaman lisää,...
Ja vielä,...en muista koska olisin ollut viimeeksi niin tyytyväinen, kuin tänään avatessani pistin ja huomatessani, että halukkaita kuuntelijoita on. Kiitos ja aurinkoista kevättä kaikille selville ja niille jotka haaveilevat selvästä päivästä.
Jätin tälle palstalle eilen @-osoitteeni ja toivoin saavani viestejä siitä miten on päässyt raittiuden alkuun. Viestejä tuli ja kiitos niistä. Ja kiitos jos niitä tulee vielä lisää, jokainen kokemus ja kertomus vain lohduttaa.
Suurinosa viesteistä oli henkilöiltä, joilla on jo pidempi raittius takana. Olen iloinen heidän puolestaan, mutta minulle tuli myös tunne, että olen onneton paska, kun en itse kykene olemaan juomatta edes yhtä päivää sitä muutamaa kaljaa.
Tuli kommentteja AA:sta,.. sitä vastaan ja puolesta. Ja koska minulla ei henk.koht. kokemusta en juurikaan osaa ottaa kantaa. Itse vain en ole niin hengellinen ihminen, että mikäli AA:n "toipumis"-metodit liittyvät siirtämistä alkoholismin uskonnollisuuteen tms. se ei ole minulle oikea ratkaisu. Mutta mikä sitten???? Koska olen yh-äiti en uskalla lähteä pois kotoa jollekkin pidemmälle hoitojaksolle. Ammattinikin on sellainen, että joudun tekemään kaikkeni, että kulissit pysyvät ylhäällä,..tosin alan epäillä että se kulissi on enää minua varten.
Toivottavasti te jotka minulle kirjoititte jaksoitte lukea vastaukseni ja valitukseni;o) Toivoisin saavani postia muös alkoholisoituneilta yksinhuoltajilta. Miten arki sujuu? Miten haet apua? Oletko jäänyt yksin? Miten lapset reagoivat?
Olen yrittänyt olla vaipumatta itsesääliin, mutta se on äärettömän hyvä syy kipaista kauppaan hakemaan sen "muutaman" kalja ja siiderin ja muutaman lisää,...
Ja vielä,...en muista koska olisin ollut viimeeksi niin tyytyväinen, kuin tänään avatessani pistin ja huomatessani, että halukkaita kuuntelijoita on. Kiitos ja aurinkoista kevättä kaikille selville ja niille jotka haaveilevat selvästä päivästä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minäkin naisena haluaisin jättää ne siiderit kauppaan.
Tai sitten en...eilenkään ei pitänyt ostaa mutta niin vaan 4 pulloa taas tarttui mukaan ja ne kun join niin piti vielä kipaista muutama olut..
Luulen että tuo kittaaminen on vaan tapa josta olisi nyt hyvä hankkiutua eroon. Muuten on vaan kiva touhuta parin siiderin jälkeen..siis jotenkin mulla tuntuu etten pääse käyntiin ennenkuin olen ottanut pari ja sit rupeen laittamaan ruokaa, siivoilemaan ym.
Itselläni ei ole lapsia.
Alkuun se kittaaminen oli minullekki alkuun paneva voima,..siivota laittaa ruokaa tms. Nyt se on vain pikaista pöperön lämmittämistä ja siivous on lähinnä asunnon elvyttämistä kun ei kertakaikkiaan jaksa tai huvita tai kalja on kesken,... Aina löytyy hyvä syy.
Tuttu juttu:-)
Meneehän se monesti siihen että ei sit jaksakaan tehdä yhtään mitään..sitä vaan on jämähtänyt siihen kittaamiseen muka jaksaa paremmin kun on parit ottanut ja silleen..mulla toi annosmäärä alkaa pikkuhiljaa kasvaa huolestuttavasti, pitäisi saada kunnon potku persauksille niin vois pitää edes vähän taukoa..joskus ei vaan huvita olla juomatta. Mullekin noi AA-jutut ei oikein uppoa..
sellaiseta paikasta kuin Naistenkartano ry.? (www.naistenkartano.com)Itse en ole vaivautunut vielä edes sivuille, mutta a-klinikan työntekijä antoi minulle siitä esitteen ja kieltämättä se vaikuttaa ihan ok. paikalta,.. sais vain jotain itsestään irti.
Kovasti yritän motivoida itseäni alkuun tässä koko prosessisa, mutta en tiedä kumpi pelottaa enemmän: avun saaminen ja vastaanottaminen vai kaljasta luopuminen.
Mun yksi kaveri kävi siellä hoidoissa.
Oli ensin kuukauden ja muistaakseni pari kuukauden jaksoa ja sitten näitä viikon reissuja.
Tykkäsi kovasti ja on ollut raittiina kohta vuoden.
Minä en voi mihinkään hoitoon mennä työni takia, eikä työpaikalla edes ihmiset tiedä tilanteestani kun olen kuitekin aina töissä ja huoliteltuna.
Tää on vähän niinkuin oma häpeä..
..oli siis hoitokoti Tuhkimo eikä Naistenkartano.
ei tarjoa hoitoa vaan luentoja ja naisten keskinäisen vertaistuen ryhmiä. Olin itse mukana sellaisessa syksyllä 2002, kun taistelin juomista vastaan. Ei se huonokaan kokemus ollut, kohdalleni sattui aktiivinen ja hyvä ryhmä, mutta juomiseeni se ei vaikuttanut yhtään mitään. Lue Jean (joan?) Fitzgeraldin teos "Täyskäännös", se kertoo siitä kuinka kyseiset ryhmät saivat alkunsa.
Minä olen yh ja olin juoma-aikani lopussa ammatissa, jossa kulissit olivat tärkeitä. No, ne romahtivat aika totaalisesti, mutta nyt kolmen vuoden raittiuden jälkeen olen päässyt taas pitkälle. Ilman tarvetta kulissien ylläpitoon.
AA:n ei pitänyt sopia minullekaan, koska olin "liian fiksu, korkeasti koulutettu, hyvin toimeentuleva ja omilla aivoilla ajatteleva" siihen porukkaan. Ensimmäisistä palavereista en oikein otetta saanutkaan, mutta sitten kun AA-ohjelma alkoi avautua niin tiesin löytäneeni sen, mitä tarvitsin. Kirkkoon en kuulu edelleenkään enkä tunnusta kristinuskoa, silti AA:n hengellisyys (*ei* uskonnollisuus) ei tuota pienintäkään vaikeutta.
En tyrkytä AA:n ratkaisua mutta jos jossain vaiheessa kiinnostut niin minulle saa kirjoittaa osoitteeseen [email protected]
olla kirjailija. Se olisikin pitänyt ottaa ammatiksi, jotta osaisin esim. täällä ilmaista itseäni paremmin.
Minulla ei suinkaan ole mitää negatiivista sanotavaa, saatika kokemusta AA:sta. Enkä sano, että se olisi väärä vaihtoehto!
Minä olen kyllä koulutettu, mutta en pidä itseäni muita parempana (enää)tai huonompana. En vain kertakaikkiaan halua mihinkään kirkon menoihin ja toiseksi minulla ei ole aavistustakaan mitä siellä minulta odotetaan.
Kirjoitan sinulle varmasti jossain vaiheessa. Kiitos viestistä.
AA:sta (ihan muillekin tiedoksi), että kyse ei todellakaan ole "kirkonmenoista" eikä siellä odoteta tulokkaalta yhtään mitään. AA:han tutustumisen voi aloittaa menemällä avoimeen palaveriin. Silloin siellä ei tarvitse kuin istua ja kuunnella, ja omalla vuorollaan mainita että "Olen se-ja-se ja olen täällä tutustumassa toimintaan". Ainoa vaatimus on, että "Kenet näet täällä, mitä kuulet täällä, anna sen jäädä tänne kun lähdet täältä", eli vaitiolovelvollisuus. Avoimissa palavereissa käy paljon myös soster-alan ammattilaisia ja opiskelijoita sekä alkoholistien läheisiä, joten siellä ei tarvitse edes menettää mainettaan :-)
Vielä helpompi tapa on soittaa AA:n vastauspalveluun 040 8484000 ja pyytää saada jutella jonkun naispuolisen AA-laisen kanssa kahden kesken. Hän voi kertoa AA:sta niin paljon kuin haluat tietää, eikä se velvoita sinua mihinkään. Halutessasi hän lähtee tueksesi ensimmäiseen palaveriin, mutta jos et kuulemasi jälkeen halua vielä AA:han niin ei hän siitä loukkaannu tai pety.
Jos asut pääkaupunkiseudulla niin minäkin voin lähteä avopalaveriin kanssasi, tiedän sellaisia ryhmiä joissa käy paljon naisia. Tosin tässä kuussa olen valitettavasti paljon matkoilla työni puolesta, mutta muutama arki-ilta on vielä vapaana.
Teen sos.ter. alan töitä pivittäinen (tuntimäärä/ pv. 8-12). Osaan ammattini ja viihdyn siinä. Em. asioihin vaikutaa varmaankin nykyään paljon se, että työssä tekemiseni on aikataulutettua ja työ tulee suorittaa työ aikana. Kotona olenkin vain flekmaattinen ja tissuttelen. Mitään ei tarvitse tehdä, kun kukaan ei tekemisiäni valvo. Ja kai minulla on käsitys itsestäni, että olen työssäni korvaamaton,.. tiedän toki, että näin ei ole.
No,..minulla oli tänään ennen töihin menoa a-klinikan lääkärille aika joka ilmoitti, että tilani on se, että hän määrää minulle KOLMENVIIKON SAIRASLOMAN!Eli ei ollut sen reissun jälkeen enää kiire töihin! Jumalauta mikä paniikki iski. Mitä selitä töissä ja naapureille ja ties helvetti kenelle miksi olen kotona! Ja mikä vaivaa! Ja toinen asia mikä pelottaa on se, että nyt on oiva tilaisuus kolmenviikon putkeen, mitä mun kroppa ei oikeesti enää kertakaikkiaan kestä!
Tää on tosi syvältä! Kerro Saamari missä ne helsingissä siaitsevat aa klubit ovat jossa käy naisia. Jospa kultuuri elämyksen hankkisin tämän loman aikana!
voisin suositella useampaakin ryhmää, mutta tekisin sen mieluummin privapostina.
Yksi vaihtoehto huomenna keskiviikkona olisi Seppä-ryhmä klo 19:00, Perämiehenkatu 13 (Hki). Se on tosin suljettu kokous, mutta suljettuun kokoukseenkin on tervetullut jokainen, jolla on halu lopettaa juominen. Eikä sielläkään tarvitse käyttää puheenvuoroa, jos ei halua.
Itse olen loppuviikon reissussa, siirryn ensin pohjoisemmaksi vakoilemaan Joonatania :-) ja sitten taas etelään mutta en Helsinkiin.
"Kulttuurielämyksen" voit hankkia myös koska tahansa soittamalla vastauspalveluun 040 8484000. Sieltä voit kysellä lisää noista ryhmistä ja ennen kaikkea jutella toipuvan naisalkoholistin kanssa ja kuulla miten hän on selviytynyt työstään, sairaslomistaan, yksinhuoltajuudesta.. Puhetta ihmiseltä ihmiselle.
mitään ihmeellistä. Istut ja kuuntelet, mitä raitistuneet alkoholia liikaa käyttäneet kertovat itsestään. Joillain paikkakunnilla AA-ryhmät ovat vuokranneet kokoontumistiloja kirkolta.
Jos paikkakunnallasi tai lähiseuduilla on useita ryhmiä, käy ainakin muutamassa ennen kuin päätät lopullisesti haluatko käydä niissä jatkossakin. Puhelimesta 09-750200 saat lisätietoja.
6478674565464565
Yritä typerä pentu aikuistua.
Edes vähän.