Istun laiturilla, katson vastarantaan. Näen pieniä punaisia tikku-ukkoja ja niiden keskellä Coca-Colaa, Coca-Colaapa hyvinkin. Näen miehen, joka kehrää laitumella ja tuhoaa kaiken elon tieltä. Minun sanani ovat asiaa, mutta minä en usko, että sisälläsi palaa nuoruus ikuinen. Elämä lehdetön on kuin päivä kossuton, niin kuin on haukatkin. Teidän silmänne mustina näette televisiosta pelkästään valon, saman valon, jonka kiribatilaiset esi-isämme näkivät teillä enkelten yli viisisataa vuotta sitten.
Maailma on ollut olemassa kauan, niin kauan, ettei kukaan enää muistakaan, mistä kaikki kerran sai alkunsa. Aurinko paistaa niin kuin aina ennenkin. Näen ilmassa kasvot, kuljen asemalleni, Jumala lähettää minulle sinne salaista tietoa.
Ja kaupungin laidalla meno on aivan verraton, la-laa-la-laa-laa,
ja haukan silmät on mustat.
Ja kaupungin laidalla meno on aivan verraton, la-laa-la-laa-laa,
ja haukan silmät on mustat.
Syöksyin mä pää edellä syvään rotkoon. Näin mä siellä ametistikiven, johon kenties itse Jumala oli kirjoittanut minulle salaisen viestin. Psykoottinen olenko vain? Sano mitä vaan, tee mitä vaan, minä elän aina sossun turvin. Minä tahdon kaiken itselleni, mutten mistään maksaa voi. Nytkin silmäni pälyää tyhjää katua, jolle on piirretty kyborgi ikään kuin yöllisen mereensyöksyn jälkimaininkeina. Televisio ei hymyile, kuinka olet yön yli nukkunut kommunisti.
Ja kaupungin laidalla riehuu känninen Ärpee
niin huoleton, kun mitään sattunut olis ei.
Ja kaupungin laidalla riehuu känninen Ärpee
niin huoleton, kun mitään sattunut olis ei.
Tahdon lentää houreessani Marshallinsaarille, näen korkealla siiven ja kuusen, jonka marjat ovat kuin suuri lintu taikka kissa. Koiran siivet ovat miestä vahvemmat.
Ja kaupungin laidalla mainostaa Ärpee kotisivuaan,
niin melankolinen, kun jotain sattunut ois.
Ja kaupungin laidalla mainostaa Ärpee kotisivuaan,
niin melankolinen, kun jotain sattunut ois.
Kuusipuu.
Maailma on ollut olemassa kauan, niin kauan, ettei kukaan enää muistakaan, mistä kaikki kerran sai alkunsa. Aurinko paistaa niin kuin aina ennenkin. Näen ilmassa kasvot, kuljen asemalleni, Jumala lähettää minulle sinne salaista tietoa.
Ja kaupungin laidalla meno on aivan verraton, la-laa-la-laa-laa,
ja haukan silmät on mustat.
Ja kaupungin laidalla meno on aivan verraton, la-laa-la-laa-laa,
ja haukan silmät on mustat.
Syöksyin mä pää edellä syvään rotkoon. Näin mä siellä ametistikiven, johon kenties itse Jumala oli kirjoittanut minulle salaisen viestin. Psykoottinen olenko vain? Sano mitä vaan, tee mitä vaan, minä elän aina sossun turvin. Minä tahdon kaiken itselleni, mutten mistään maksaa voi. Nytkin silmäni pälyää tyhjää katua, jolle on piirretty kyborgi ikään kuin yöllisen mereensyöksyn jälkimaininkeina. Televisio ei hymyile, kuinka olet yön yli nukkunut kommunisti.
Ja kaupungin laidalla riehuu känninen Ärpee
niin huoleton, kun mitään sattunut olis ei.
Ja kaupungin laidalla riehuu känninen Ärpee
niin huoleton, kun mitään sattunut olis ei.
Tahdon lentää houreessani Marshallinsaarille, näen korkealla siiven ja kuusen, jonka marjat ovat kuin suuri lintu taikka kissa. Koiran siivet ovat miestä vahvemmat.
Ja kaupungin laidalla mainostaa Ärpee kotisivuaan,
niin melankolinen, kun jotain sattunut ois.
Ja kaupungin laidalla mainostaa Ärpee kotisivuaan,
niin melankolinen, kun jotain sattunut ois.
Kuusipuu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.