Oletteko koskaan,

Ajoin nuorena metsäautoteitä Ladalla Lapissa.
Se oli enon 1200:n Lada ja hyvin kulki. Hauska auto, ei mitään krumeluureja.Ääni oli hurja sisällä ja lämpöä tuli puhaltimista enemmän kuin Mesessä! Sellaasia kokemuksia

ainoa tosi huono kokemus oli ladalla saatu parkkisakko. no se ei tainnut olla auton vika. muutenkaan minulla ei ole mistään merkistä nekatiivisiä kokemuksia. toiset autot ovat vaan parempia kuin toiset.

LADA 1200L -72, Pohjanmaalla vuonna -96

Hui!!!

Pelotti ajaa yli 70km/h .Olihan se jo tietty vanha ja alustaltaan ihan loppu.... Kai ne uudemmat olis parempia.

...armeijassa. Utissa oli kaksi kombi-Ladaa, sininen ja vihreä ns. Ipon Lada. Ipon Ladalla lähdin sitten kerran käymään Utin Salelta iltapurtavaa. Melkoinen katiska, vilkun merkkivalot paloivat koko ajan ja kakkonen ei pysynyt kuin kepistä pitämällä päällä. :-D

Mutta hauskaa oli. Ehkä mielipiteeni Ladoista voisi olla toisenlainen, jos ajokokemukseni kohde olisi ollut kunnossa. :-)

Kyllä.

Pari kertaa on erityisesti jäänyt mieleen.

Toisella kerralla kävi niin, että mersun polttoainemittari ei näyttänyt muuta kuin aina täyttä. Tankata piti matkamittarin mukaan. Ja loppuihan se sitten kerran. Ja sitten vaan ladalla (1200L) lähimmälle huoltoasemalle polttoainetta hakemaan. Tällä Ladalla oli siihen mennessä ajettu mittariin 290tkm samalla moottorilla ja toimi edelleen kuin uusi, siis moottori.

Toinen kerta oli kaverin Samaralla, kun se oli ihan uusi. Tuntuma oli kuin vanhassa 123:ssa, jossa ohjauksessa on reippaasti väljää ja jossain amerikkalaisessa, jossa on tuettomat sohvaetupenkit. Penkit on kyllä pemheät ja mukavat, mutta tarkoitettu korkeintaan suoraan ajamiseen.

Ja olen ajellut jälkeenpäinkin... eihän sitä muuten tiedä, missä muitten merkkien kehityksessä mennään.

Meillä oli joskus töissä Ladoja. Niitä piiskattiin kuin vieraita sikoja, siinä toivossa, että ne hajoais ja saataisiin tilalle jotain imagoltaan parempia merkkejä. Mutta eihän ne perkeleet mihinkään hajonneet.
Aina kun kaupunkiin satoi ensilumi, niin Ladalla oli kiva lähteä baanalle sudittamaan ja kertaamaan talviajotaitoja.
Kyllähän ne motarillakin kulki ihan kivasti; kun piti tallaa pohjassa pari minuuttia ja pahimmat karstat lähtivät koneesta, niin mittarin viisari kipusi väristen noin 150 km/h paikkeilla, mutta todellinen nopeus oli varmaan vähän vähemmän. Vauhdin tunne uraisella asfaltilla oli kyllä ihan todellinen.