Aloitamme rakennusprojektin syksyllä ja nyt mietimmekin lämmitysasioita. Meille tulee suora sähkölämmitys ja lattialämmitys, mutta kumpi parempi,kaapeli vai vesiputket lattiaan. Entäpä näiden vaihtoehtojen hintaero?
lattialämmitys
laatta
218147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Lattialämmitys on sähkökaapeleilla halvempi toteutta kuin vesikiertoisena, mutta vesisysteemissä on myöhemmin muuntelumahdollisuuksia lämmitystavan suhteen.
Vedellä saat hieman tasaisemman lämpötilan kuin sähköllä.
Itse päädyin http://www.motiva.fi/fi/ sivulla erinäisiä vertailuja tekemällä osittain varaavaan sähkölämmitykseen "piuhoilla" toteutettuna. Kustannus kysymys lähinnä. Lisälämmitykenä otimme kunnon 2000 kg vuolukivi takkaleivinuunin.
mutta vaatii pannuhuoneen ja pellettisiilon tai maahan reijän tai öljysäiliön ja niille tilat.
Lämpiää se vesi sähkölläkin.
Vesikiertoinen:
tasainen lämpö ympäri vuorokauden, lattian pinta pysyy lämpimänä koko päivän
mahdollistaa tulevaisuudessa kaukolämmön, maalämmön yms.
edullinen kustannus, kovilla pakkasillakin riittää
kun ajetaan lattiaan noin 30 asteista
(vrt. patterijärjestelmä 55)
- hieman kalliimpi(n. 600 m putkisto, 2000 litran varaaja (tekninen tilan suurempi), mahdollisesti käyttövedelle oma pienempi varaaja (kesäkäyttö)
Kaapeli:
edullinen ja helppo asentaa
- lattia (laminaatti,kivi) kylmenee päivän aikana kun lämmitys yösähköllä
- kalliit kustannukset käyttää, sähkön hinta nousee varmasti tulevaisuudessa entisestään
Ainoa syy miksi et laittaisi vesikiertoista on
sen kalliimmat rakennus- ja laitekustannukset.
(vesikiertoinen lattialämmitys n 5000 € ja varaaja
n 2000 €)
Hintojen suurusluokka on tätä luokkaa ainakin Kokkolan seudulla. Jos se jää 7000 eurosta kiinni niin laita se kaapelilämmitys, pääasia että on edes lattialämmitys.
Meidän lattialämimtys tuli maksamaan muistaakseni 2700 euroa. Tähän päälle tietysti kattila, joka tosin löytyy PILPistä. Veden lämmitys piiriin tehdään muistaakseni 5 litran läpivirtauskattilalla.
Ei se vesikieroinen lattialämmitys tarvitse välttämättä mitään teknisiä- tai lisätiloja. Kaikki tarvittava mahtuu 60x60 sentin pläntille eli vie hyvänkokoisen lämminvesivaraajan tilan, kuten Jarmokin tuossa mainitsi.
Itse ajattelin varautua pelletti- tai maalämpöön siten että vedän valmiuden vesiputkiin tuulikaappiin tulevalle PILPille tai Jäspin TehoWatille (kumpaan nyt sitten päädynkään tässä vaiheessa). Pönttö toimii sitten 2. vaiheessa vain lämpimän käyttöveden lisäkuumentimena - jos sitäkään.
jos varaa vesikiertoista yösähköllä, saa yleensä varautua myös 3*35A liityntäluokkaan osittain varaavan 3*25A:n sijaan.
En tiedä mikä on varaajan eliniänodote, mutta luulisi että sekin pitää uusia jossain vaiheessa. Tietysti toinen juttu on se että ne lämmityskaapelitkin pitää joskus uusia.. mutta kaipa ne kestävät suunnilleen yhtä kauan kuin veden kiertoputkisto?
Mikäs on lämmitys systeemin hyötysuhde Tehowatin kanssa kun vettä lämmitetään. Jos kattila tilassa mitä kuitenkin pitää lämmittää ei kattilan vuodot sinänsä haittaa eikös näin? Onko tuossa vesikiertoisessa/vedenlämityksessä muita häviöitä verrattuna kaapeliversioon?
halusi kyllä mielestäni verrata sähkölämmitystä joko kaapeleilla tai vesivaraajalla vesikierrolla. Ja siihen tarvittava varaaja ei kyllä mahdu 60x60 läntille.
Nykyajan Wirsbo-putkilla taidetaan luvataan kestoiäksi satakunta vuotta, taatusti enemmän kuin sähkökaapeleilla.
Enemmän vikoja on ollut kaapeleissa kuin putkissa.
Putket ovat kehittyneet selvästi entisajan putkista, nykyisin putkiin ei diffusoidu happea ja ne eivät pääse tukkeutumaan kuten 80-luvun putkissa.
Hinta n. 7000 euroa perustuu rakennuksen lvi-urakan
kokonaiskustannusten eroon (varaaja vesikiertoinen
lattialämmitys tai kaapelilattialämmitys)
Korjaus säiliön kokoon: 1400 litranen riittää normaalikokoiseen omakotitaloon.
Ja tiedoksi vain että 1400 litran säiliö 60 x 60 läntillä olisi nelisen metriä korkea!!??
Koko on oikeasti luokkaa 1500 x 700 x 1600 mm
Mitä isompi varaaja, sitä enemmän hukkaa, jakotukit ja siirrot lämmittää varaajan tilaa, kiertovesipumppu vie vähän, mutta on siinä tulevaisuuden vaihtoehdotkin käytettävissä. Mutta mitä laminaattilattia tykkää sähkövastuksen tuomasta vuorokautisesta lämpötilanvaihtelusta.
Häviöiden kanalta ei ole mitään eroa, jos lämmityslaitteet on seinien sisällä, kuten yleensä on.
Vesikiertoinen on vähintään lämmönlähteen verran kalliimpi, mutta siinä on se teoreettinen mahdollisuus vaihtaa lämmön lähdettä.
Tässä olisi laitteen teknisistä tiedoista ja ohjekirjasta kaivetua tietoa. Tehowatin rakenne on sellainen että samoihin kuoriin on asennettu 270litran lämminvesivaraaja 3kW vastiksilla ja 3litran läpivirtauskattila jossa useita vastuksia yhteensä teholtaan 10kW(muistaakseni). Noilla vastuksilla saadaan säädettyä tehoa 7 portaisesti. Laitteessa on tehonrajoitus joka pitää tarvittaessa vähentää tehoa ettei pääsulakkeiden(3x25A) kestoa ylitetä jos muut laitteet kuluttavat paljon virtaa(kiuas, uuni tms). Lisäksi laitteessa on ulkolämpötilan mukaan toimiva kiertoveden lämmönsäätö ja kiertovesipumppu yms tarvittavat lisukkeet.
Kovin suuuria lämpöhäviöitä ei pitäisi syntyä.
"Laitteessa on tehonrajoitus joka pitää tarvittaessa vähentää tehoa ettei pääsulakkeiden(3x25A) kestoa"
Tahtoi kertoa notta laite osaa automaattisesti vähentää tehoa ettei pääsulakkeiden virta ylitä 25 ampeeria.
todella fiksun oloinen vekotin tuo TehoWatti, sellaiselle joka välttämättä haluaa lämmittää sähköllä. Bonuksena saa mahdollisuuden käyttää myöhemmin samaa lämmönjakosysteemiä vaikka pellettilämmöllä. Itse varaudun siihen että myöhemmin autotallin yhteyteen tulee joko pellettikattila, tai maalämpöpumppu. Sitä varten TehoWatin tai Nibe-PILPin "alle" vedetään valmiiksi putket lattiaan.
ensinnäkin materiaalit ja asennus suht samaan rahaan paikasta ja tapauksesta riippuen. Ero tulee sitten siitä missä se vesi lämmitetään sinne lattiaan?
Vesikiertoinen lämmitys reagoi hitaammin ilmatilan muutoksiin jolloin sähköön verrattuna tulee hukkaa, sähköllä reagointi on nopeaa. Tosin sähkökaapelin kohdat saattavat lattiassa olla kuumempia ja välit viileämpiä kaapelin tiheydestä ja tehosta riippuen, vedellä sama aei ole..
mistä johtuisi tuo vesikiertoisen lämmityksen hitaampi reagointi? Noin yhtäkkiä en kyllä näe mitään eroa reagoinnissa, tai sitten on kysymyksessä ohjausjärjestelmien (termostaattien) erot.
Tuo väite että vesikiertoinen reagoisi hitaammin ilmatilan muutoksiin ei pidä paikkaansa.
Koko talven olen kytännyt mittareita sisällä ja huonelämpötila on pysynyt yhden asteen sisässä kokoajan.
Se on kuitenkin niin matalalämpöinen se vesi mikä kiertää ettei lattia tunnu ikinä liian lämpöiseltä vaan on aina mukavan lämmin ja tasaisesti joka puolelta.
Edelliseen. Reagointiajoista ei mitään huolta.
Laita vaan vesikierto koska vastuslanka on herkempi rikkoutumaan kuin tuo putki.
Jos joku väittää,että vastuslanka on herkkä rikkoontumaan ta lyhytikäisempi kuin putki niin sanoisin sen olevan melkoista puppua.Olen liki kolmenkymmenen vuoden aikana tavannut/joutunut korjaamaan ainoastaan yhden!!lattialämpökaapelin.Asennettaessa kaapeleita tulisi olla erittäin huolellinen(valun aikana jne.),mutta vaikka niitä kaltoinkin kohdellaan niin hyvimpä tuntuvat pelaavan.Mitä tulee tuon korjaamiseen,niin vika pystytään paikantamaan noin 40X40 cm alueelle,eikä lattiaa tarvitse repiä enempää auki.