Kylläpäs sain hyvät hymyt tänään. Ruuhka-aikana oli ahdasta sporassa ja huomasin nauttivani siitä kun toinen ihminen seisoi aivan lähellä (osuen minuun). Tuli niin hupaisa olo, että näinkö yksinäinen olen. No, sainpahan ainakin hymyn ja hetken kosketuksen :)
Läheisyyttä
yksinäisenä
3554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
musta ainakin tuntuu tosi hyvältä jos joku vaikka hymyilee mulle tai jos joku istuu mun viereen bussissa...tulee semmonen olo et "en olekaan niin vastenmielinen kuin luulin olevani"
Bussissa mukava herrasmies istuu viereen ja ihan kiinni, eihän siinä voi kuin salaa hymyillä, vaikkei niin yksinäinen oliskaan. Pieniä piristykiä. :)
että monet, monet ei-yksinäiset lukisivat näitä.
Hyvin liikuttavia kuvauksia, todella. Suurta myötätuntoa tunnen lukiessani, koska....
Yksi parhaita kokemuksiani on muinainen Taiteiden yö, jolloin eräänkin parvekkeen alle oli pakkautunut satoja ihmisiä, likeistä läheisemmin siinä toljotettiin Amerriikan ihmeitä (no, olin kylläkin ajautunut paikalle sattumalta). Ja se tiiviys tuntui todella hyvältä, mutta toisaalta sen syiden ymmärtäminen hyvin surulliselta. Vuosiin en ollut koskettanut toista ihmistä, mitenkään. Vuosia myöhemmin tapahtui asteikossani melko ihmeellistä, tapasin naisen (kyllä, kuin olisi tipautettu nk. taivaasta), joka piti yli kaiken hellittelystä, koskettelusta, kasvojen silittelystä, suutelemisesta. Läheisyys ei tuntunut euforiselta, vaan seesteiseltä - eniten nautin toisen ihmisen lämmöstä, miten kaksi viluista joka kerta ja nopeasti saavutti mukavan fyysis-psyykkisen "lämpötilan". Tuntui että juuri tältä elämän pitäisikin tuntua. Yksinkertaista, luontevaa: ruumis tietää mitä tahtoo, ei tarvinnut huolehtia mistään. Olen varma että seksi olisi ollut tuolloin yhtä "yksinkertaista", vastoin kuin olin aina luullut (lukuisten traumojeni tähden).
Ei sitä kauaa kestänyt, mutta muutaman kuukauden. Suutelin tuolloin ensi kertaa elämässni, hieman alle 30-vuotiaana. Ei enempää, mutta silti paljon. Viitisen vuotta on taas kukunut miltei kokonaan kosketuksetta. Niin se käy.