välijäähdytin

Jos ahtopaine pysyy samana.
Ja moottoriin virtaa viileämpää ilmaa kuin ennen.
Niin moottoriin virtaa enemmän ilmaa kuin ennen, koska jäähtyessään ilma kutistuu(*) ja jotta voidaan pitää ahtopaine samana, niin ilmaa pitää pumpata turbolla enemmän.

Kun tiedät paljonko ahtoilman lämpötila laskee, niin siitä voit laskea paljonko enemmän esimerkiksi prosenteissa moottoriin virtaa ilmaa - ja paljonko teho nousee.

(*) kokeile vaikka viedä ilmapallo pakkasella ulos ja tuo se sitten tunnin kuluttua takaisin sisälle. Katso kuinka se käyttäytyy.

Viisas DI kirjoitti:

Jos ahtopaine pysyy samana.
Ja moottoriin virtaa viileämpää ilmaa kuin ennen.
Niin moottoriin virtaa enemmän ilmaa kuin ennen, koska jäähtyessään ilma kutistuu(*) ja jotta voidaan pitää ahtopaine samana, niin ilmaa pitää pumpata turbolla enemmän.

Kun tiedät paljonko ahtoilman lämpötila laskee, niin siitä voit laskea paljonko enemmän esimerkiksi prosenteissa moottoriin virtaa ilmaa - ja paljonko teho nousee.

(*) kokeile vaikka viedä ilmapallo pakkasella ulos ja tuo se sitten tunnin kuluttua takaisin sisälle. Katso kuinka se käyttäytyy.

Lue lisää

Virityskirjasen mukaan kymmenen lämpöasteen lasku merkkaa n.1% tehonlisäystä. Tässä mainiossa kirjasessa on esimerkki n.80% hyötysuhteella toimivasta (eli suomeksi: vähän isommasta) välijäähystä. 80% tarkoittaa että se pystyy poistamaan 80 prosenttia ylimääräisestä lämmöstä. Eli jos ulkoilma on 25ºC ja ahtimelta tullessaan 125ºC, poistaisi jäähy 80 selssiusta ilman lämmöstä, eli jäisi 45-asteista ilmaa. Tuon -10ºC= 1% tehoa säännön mukaan tehonlisäys olis noin 8 prosenttia moottorissa kuin moottorissa. 100hp->108hp, 150->162hp, 200->216hp jne. Kyllä se vähän tuntuu. Ja jos paineet on kovat, niin ahtoilman lämmön voi tietysti olettaa olevan suurempi. Tietysti matala-ahtosaapissa ei välijäähyllä ole välttämättä niin paljoa vaikutusta.
Ideahan noissa pikkuturbosaabeissa on ekologisuus. Pikkuruinen ahdin joka ei kuitenkaan ole pahemmin tukkeena isoilla kierroksilla, mutta lisää voimaa varsinkin alakierroksilla ja sitä kautta vähentää bensansyöntiä.
Semmoiseen vaihtaisin ennemminkin ahtimen tai koko moottorin sellaisenaan. Varmasti olisi ekoturbomoottorille kysyntää jos myyt/vaihdat, on tuo pensa niin kallista nykysin.

Mahtaja kirjoitti:

Virityskirjasen mukaan kymmenen lämpöasteen lasku merkkaa n.1% tehonlisäystä. Tässä mainiossa kirjasessa on esimerkki n.80% hyötysuhteella toimivasta (eli suomeksi: vähän isommasta) välijäähystä. 80% tarkoittaa että se pystyy poistamaan 80 prosenttia ylimääräisestä lämmöstä. Eli jos ulkoilma on 25ºC ja ahtimelta tullessaan 125ºC, poistaisi jäähy 80 selssiusta ilman lämmöstä, eli jäisi 45-asteista ilmaa. Tuon -10ºC= 1% tehoa säännön mukaan tehonlisäys olis noin 8 prosenttia moottorissa kuin moottorissa. 100hp->108hp, 150->162hp, 200->216hp jne. Kyllä se vähän tuntuu. Ja jos paineet on kovat, niin ahtoilman lämmön voi tietysti olettaa olevan suurempi. Tietysti matala-ahtosaapissa ei välijäähyllä ole välttämättä niin paljoa vaikutusta.
Ideahan noissa pikkuturbosaabeissa on ekologisuus. Pikkuruinen ahdin joka ei kuitenkaan ole pahemmin tukkeena isoilla kierroksilla, mutta lisää voimaa varsinkin alakierroksilla ja sitä kautta vähentää bensansyöntiä.
Semmoiseen vaihtaisin ennemminkin ahtimen tai koko moottorin sellaisenaan. Varmasti olisi ekoturbomoottorille kysyntää jos myyt/vaihdat, on tuo pensa niin kallista nykysin.

Lue lisää

Eikäs se ole kuitenkin polttoaineen sisältämä energia, joka sitä tehoa tuottaa?

Eli kun hyvän coolerin jäljiltä ilma on viileämpää ja siten tiheämpää, voi polttoainettakin annostella enemmän ja siten saada parempi teho moottorista.

Viisas DI kirjoitti:

Jos ahtopaine pysyy samana.
Ja moottoriin virtaa viileämpää ilmaa kuin ennen.
Niin moottoriin virtaa enemmän ilmaa kuin ennen, koska jäähtyessään ilma kutistuu(*) ja jotta voidaan pitää ahtopaine samana, niin ilmaa pitää pumpata turbolla enemmän.

Kun tiedät paljonko ahtoilman lämpötila laskee, niin siitä voit laskea paljonko enemmän esimerkiksi prosenteissa moottoriin virtaa ilmaa - ja paljonko teho nousee.

(*) kokeile vaikka viedä ilmapallo pakkasella ulos ja tuo se sitten tunnin kuluttua takaisin sisälle. Katso kuinka se käyttäytyy.

Lue lisää

mietippä sinä viisas DI mitä sille ILMAMÄÄRÄLLE siellä pallon sisällä tapahtuu.Kyllä se ilmanmäärä pysyy sata varmasti samana vaikka tilan tarve lämmetessä kasvaa,ja sitten viellä ei se pelkällä ilmalla kulje.

Mahtaja kirjoitti:

Virityskirjasen mukaan kymmenen lämpöasteen lasku merkkaa n.1% tehonlisäystä. Tässä mainiossa kirjasessa on esimerkki n.80% hyötysuhteella toimivasta (eli suomeksi: vähän isommasta) välijäähystä. 80% tarkoittaa että se pystyy poistamaan 80 prosenttia ylimääräisestä lämmöstä. Eli jos ulkoilma on 25ºC ja ahtimelta tullessaan 125ºC, poistaisi jäähy 80 selssiusta ilman lämmöstä, eli jäisi 45-asteista ilmaa. Tuon -10ºC= 1% tehoa säännön mukaan tehonlisäys olis noin 8 prosenttia moottorissa kuin moottorissa. 100hp->108hp, 150->162hp, 200->216hp jne. Kyllä se vähän tuntuu. Ja jos paineet on kovat, niin ahtoilman lämmön voi tietysti olettaa olevan suurempi. Tietysti matala-ahtosaapissa ei välijäähyllä ole välttämättä niin paljoa vaikutusta.
Ideahan noissa pikkuturbosaabeissa on ekologisuus. Pikkuruinen ahdin joka ei kuitenkaan ole pahemmin tukkeena isoilla kierroksilla, mutta lisää voimaa varsinkin alakierroksilla ja sitä kautta vähentää bensansyöntiä.
Semmoiseen vaihtaisin ennemminkin ahtimen tai koko moottorin sellaisenaan. Varmasti olisi ekoturbomoottorille kysyntää jos myyt/vaihdat, on tuo pensa niin kallista nykysin.

Lue lisää

Uskon kyllä jos oikein kirjassa sanotaan,mutta kyllä ne olisi voinut teille lukutoukille kertoa vähän tarkemmin että se mahdollistaa esimerkiksi 1%:n tehon lisän.Eri asia on jos cooleri vaihdetaan paremmin virtavaan mutta pysytään nyt vain lämpö asiassa.

Samu-75 kirjoitti:

Eikäs se ole kuitenkin polttoaineen sisältämä energia, joka sitä tehoa tuottaa?

Eli kun hyvän coolerin jäljiltä ilma on viileämpää ja siten tiheämpää, voi polttoainettakin annostella enemmän ja siten saada parempi teho moottorista.

Lue lisää

Sinulta on kyllä valitettavasti jääneet aivot narikkaan ja fysiikatkin lukematta.

Polttoaineestahan se energia tulee, mutta siitä polttoaineesta auton kuljettamiseen siirtyvän energiamäärän määrää moottorin hyötysuhde.

Hyötysuhdetta on mahdollista parantaa mm. polttoaineen palamista tehostamalla johon sekä ahdin, että juurikin ahtoilmaa viilentävä välijäähdytin vaikuttavat.

Viileä ilma on tiheämpää mutta täyttää moottorissa täsmälleen saman suuruisen tilan kuin lämminkin. Viileää ilmaa ainoastaan mahtuu moottoriin enemmän kuin lämmintä, joten tällöin myös ilman kantamaa happea on moottorissa enemmän. Happi taas vaikuttaa myönteisesti polttoaineen palamiseen, eli suomeksi: enemmän tehoa (joskaan ei ihan ilmaiseksi).

Ernesti Mäenpää kirjoitti:

Sinulta on kyllä valitettavasti jääneet aivot narikkaan ja fysiikatkin lukematta.

Polttoaineestahan se energia tulee, mutta siitä polttoaineesta auton kuljettamiseen siirtyvän energiamäärän määrää moottorin hyötysuhde.

Hyötysuhdetta on mahdollista parantaa mm. polttoaineen palamista tehostamalla johon sekä ahdin, että juurikin ahtoilmaa viilentävä välijäähdytin vaikuttavat.

Viileä ilma on tiheämpää mutta täyttää moottorissa täsmälleen saman suuruisen tilan kuin lämminkin. Viileää ilmaa ainoastaan mahtuu moottoriin enemmän kuin lämmintä, joten tällöin myös ilman kantamaa happea on moottorissa enemmän. Happi taas vaikuttaa myönteisesti polttoaineen palamiseen, eli suomeksi: enemmän tehoa (joskaan ei ihan ilmaiseksi).

Lue lisää

... uutta kirjoituksesi sisälsi?

minä. kirjoitti:

mietippä sinä viisas DI mitä sille ILMAMÄÄRÄLLE siellä pallon sisällä tapahtuu.Kyllä se ilmanmäärä pysyy sata varmasti samana vaikka tilan tarve lämmetessä kasvaa,ja sitten viellä ei se pelkällä ilmalla kulje.

Lue lisää

Niin JA ONKO siinä ilmapallossa turbo, mitä?

minä. kirjoitti:

mietippä sinä viisas DI mitä sille ILMAMÄÄRÄLLE siellä pallon sisällä tapahtuu.Kyllä se ilmanmäärä pysyy sata varmasti samana vaikka tilan tarve lämmetessä kasvaa,ja sitten viellä ei se pelkällä ilmalla kulje.

Lue lisää

Kyllä se on kuules niin että esim. ilma ja vesi laajenee lämmetessään, eli ilmaMÄÄRÄ ja vesiMÄÄRÄ lisääntyy.

Onhan sen monet huomannu ihan käytännön elämässä: tankkaat bensaa korkkiin asti ja jätät auton helteeseen seisomaan = lirittää yli. Bensa kun tulee muutaman asteen lämpötilaisena maan alta ja sitten se lämpöisessä laajenee. Eli litra jääkylmää bensaa on ehkä 1.01 litraa 30 asteessa.

En tiedä tarkkaa suhdetta, mutta jotain tuon suuntaista.