Vaimo on talvella kylmä ku kalapuikko. Kun pimee aika alkaa marraskuun tienoilla, sen seksihalut tippuu nollaan. Noh, velvollisuuden tunnosta se antaa ehkä kerran kuussa, mutta ei paljon innosta sekään kerta, kun huomaa, että se ei innolla oo mukana. Oon yrittäny antaa sille talvihoitoo: ostin kirkasvalolampun ja syöttänyt Möllerin kalanmaksapillereitä, mutta ei vaikutusta. Olen nyt kyllästynyt tähän jokatalviseen tumppuunvetosesonkiin ja kyselen löytyisikö palstalta normivietit omaavaa naista jonka miehellä ei värkit toimi talvisaikaan. Voitais vähän jeesata toisiamme.
Vaimoa ei kiinnosta
Rahikainen
5933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
laitappa vaimon kans lentäen etelään pariksviikkoa aurinkoon lomalle niin alkaa vaimo hyrräämään ettei tarvitse pettämään lähteä
Omallani oli etelässä kokoajan liian kuuma...vaikka seksiä oli kyllä jopa 2 kertaa, niin kummallaakaan kerralla ei emäntä ollut erityisen innokas. (vehkeissä vikaa?)
On sitä lomailtu ja siellä köyrittykin enempi... , mutta ei tuo talous kestä koko talvea lämpimässä viettää. Tää talvi on nääs aika pirun pitkä elää nyrkkikyllikin kanssa vaikka siihen saiskin sen kahden viikon tauon.
Ymmärrän tunteesi. Itse olin samanlaisessa kuviossa tosi pitkään, melkein 30 vuotta. Ajattelin eroakin, mutta onneksi kumppani kerkesi ensin. Eron alkuvaihe oli toki vaikeaa, kelläpä ei olisi, mutta nyt olen tyytyväinen, kun vaimo häippäsi. Olen näet tavannut uuden naisen, ja meillä menee tosi hyvin, kaikin puolin. Yhdyselämämme on tiivistä ja antoisaa.
Enpä hevillä olisi uskonut, että löydän aivan toisenlaisen kumppanin näillä vuosilla, mutta paistaa se päivä joskus risukasaankin, pakko uskoa.Aika näyttää, mutta nyt nautin jokaisesta päivästä ja olen entiselle itse asiassa kiitollinen! Meillä exän kanssa
yksinkertaisesti oli vain erilaiset tarpeet, ja se rassaa pitkässä juoksussa, vääjäämättä.
Joten oma oppini on se, että joskus vain on parempi hyväksyä tosiasiat; ei toista voi muuttaa ja oma yritys ei välttämättä riitä. Mutta ei kyllä kannata uhrata koko elämäänsä, sitä ainoaa, toivomiseen, että kaikki muuttuu vielä parhain päin, vaan on hyvä tehdä "täyskäännös", vaikka se alkuun kipeältä tuntuukin.
Tsemppiä sulle mihin ratkaisuun sitten päädytkin!
Kun halut menevät ristiin. Näin mulla kävi myös entisen mieheni kanssa. Kesällä meillä kyllä oli vaikka minkälaista meninkiä mutta kun syksy koitti, mies laittoi vetskarin kiinni ja sinne jäi mököttämään. Reilu 10 vuotta jaksoin häntä tukea mutta sitten alkoi vähän ketuttamaan ja päätin tehdä elämälleni jotain.
On paljon parempi olla yksin kuin huonossa liitossa yksin. Siellä sitä tuntee olonsa vieläkin yksinäisemmäksi.