Kaunis

Atsalea on ruukkukasveista kaikkein janoisimpia. Jopa talviaikana, jolloin useimmat muut kasvit ovat jonkinasteisessa lepotilassa, täytyy atsaleaa tarkkailla kuivumisen varalta. Kuivumaan päässeen ruukkuatsalean lehdet kellastuvat, kukat lakastuvat ja jopa nuputkin saattavat pudota. Kuivuneen atsalean voi yrittää pelastaa upottamalla ruukku noin 10-15 minuutiksi huoneenlämpöiseen veteen kostumaan perusteellisesti. Uimaretki silloin tällöin piristää myös hyvin voivia kasveja. Samoin lehtien ja nuppujen suihkuttelu vaikuttaa suotuisasti kukkanuppujen avautumiseen. Avonaisten kukkien suihkutusta on kuitenkin vältettävä. Kukinta-aikana on hyvä antaa hieman lannoitetta noin kerran viikossa. Kesäksi atsalean voi siirtää ulos sopivan varjoisaan paikkaan. Ennen pakkasten tuloa takaisin sisälle tuotu kasvi saattaa lopputalvella puhjeta jälleen kukkaan.

Toinen:
Kukkivia atsaleoita on saatavilla syksystä aina kevääseen, äitienpäivään asti. Atsalean kukinta kestää asuinhuoneessa useita viikkoja. Atsalean tärkeintä hoitoa on kastelu. Sitä ei saa päästää kuivumaan ja se sietää aika-ajoin tapahtuvan perusteellisenkin kastelun. Atsalea on usein aidossa saviruukussa, joka hengittää. Silloin voi aluslautasella voi antaa jopa aina seistä vettä. Muoviruukussa olevan atsalean aluslautasella jatkuvasti seisova vesi kielii liikakastelusta. Yleensä atsalea heitetään pois kukinnan päätyttyä. Hyvässä hoidossa kasvi saattaa kuitenkin lähteä kasvuun ja ehkä kukkiakin, jos se saa kerätä voimia kesän yli. Uudelleen kasvuun lähtevää atsaleaa lannoitetaan happamalla lannoitteella, esimerkiksi Kekkilän rodolannoitteella. Kesäksi atsalea kannattaa siirtää ulos ja ottaa sisään syksyllä ennen pakkasia.