Hei
Oisko vinkkiä saako E Kadettiin helpohkosti
jonkin nokkapeittoviritelmän. Aikaisempiin
autoihin olen aaltopahvista väsännyt pakkasten
tullen nokkapeiton, onko kokemuksia toimiiko myös
kadetissa?
Rahat säästän siihen seuraavaan autoon. 8-)
Oisko vinkkiä saako E Kadettiin helpohkosti
jonkin nokkapeittoviritelmän. Aikaisempiin
autoihin olen aaltopahvista väsännyt pakkasten
tullen nokkapeiton, onko kokemuksia toimiiko myös
kadetissa?
Rahat säästän siihen seuraavaan autoon. 8-)
Vastaukset 9
Vanhimmat
pistäny pahvin kyylarin ja maskin väliin ja
taittanut kaksikerroin tarvittavan määrän. 10
asteen pakkasella ja yli niin että flektin osuus
jää paljaaksi ja 20 asteen ja yli niin saa
peittää jo kokonaan.
Kadettiin on todella helppo sujauttaa pahvi
syylärin ja maskin väliin. Se on kyllä tarpeenkin
ei muuten lämpiä kovilla pakkasilla vaikka kuinka
vaihtelis termostaattia. On nimittäin kokemusta
kaikista kadettimalleista.
Ei muuten pidä paikkaansa väite ,ettei lämpene.Vm
90 kadett ja vaihdettiin termostaatti.Katsottiin
ettei jää letkuihin ilmaa ja lämpesi. Eli
keulapeitot turhia.Jos et osaa itse vaihtaa aja
huoltoasemalle ja vaihdata siellä.
termostaattikin on vaihdettu ja ilmoja ja
nestettä laskettu lämpömittarin anturista ja
letkuja puristeltu, mutta ei vaan kovilla
pakkasilla (yli 20) maantieajossa mitttari
siniseltä alueelta kunnolla poistu. Anturi taitaa
sitten olla vaihtolistalla seuraavaksi. Kadetin
konehuone on aika avara ja keulassa paljon
aukkoa, joten "ilmajäähdytys" maantiellä on aika
hyvä. Nurkka-ajossa pysyykin lämmöt hyvin yllä.
Omassa -88 mallisessa 16SV:ssä piti vaihtaa
termostaattia koko 220tkm ajon aikana moneen
kertaan. Se alkaa vanhemmiten falskata, ja
seurauksena viisari ei nouse kunnolla siniseltä
alueelta. Termostaatin ikä on vain 2-3 vuotta!
Termostaatti kannattaa vaihtaa tuossa koneessa
kahden vuoden välein syksyllä, jolloin se toimii
talvikauden kunnolla. Termostaatin vaihto on
muuten mahdollista hammashihnakotelon välistä,
vaikka niin sitä ei huollossa vaihdetakaan. Kun
homman tekee kerran itse, se menee seuraavalla
kerralla noin puolessa tunnissa. eikä muita osia
tarvitse juuri irrotella.
Ongelma koskee näköjään muitakin Opeleita, koska
nykyisessä -93 Astrassa on ilmennyt samaa. Nyt
olen tehnyt niin, että termostaatti vaihdetaan
aina jakohihnan vaihdon yhteydessä (60000km),
jolloin se säilyy edes jonkinlaisessa kunnossa
koko tuon ajan. Tuossa termostaatti on nimittäin
hankalammassa paikassa, joten huollossa erikseen
vaihdettaessa mokomasta kertyisi melkoinen lasku.
Jakohihnan vaihdon yhteydessä eivät ole juuri
ottaneet ylimääräistä, koska kyse on vain kahden
pultin avaamisesta.
Jos termostaatti on kunnossa ja järjestelmästä on
ilman poistettu, 16SV ei tarvitse nokkapeittoa
vaan viisari nousee mustalle alueelle ja pysyy
kokemusten mukaan siellä vielä -30 asteen
lämpötilassa. Jos näin ei tapahdu, koneessa on
jotain muuta vikaa, esim. lämpömittari tai sen
anturi on rikki. Todellisen tilanteen saat muuten
selville ajamalla puolisen tuntia ja sitten
käännät lämmönsäätimen täysille ja suuntaat ilman
pelkästään keskisuuttimille. Ilman pitäisi olla
Kadettissa niin kuumaa, että kättä hädin tuskin
voit pitää ritilän edessä. Jos koneen lämpötila
todella vastaa sinistä aluetta lämpömittarissa,
virtaava ilman on vain miedosti lämmintä. Ero on
hyvin selvä ja siitä tiedät, onko koneen
lämpötilassa oikeasti jotain pielessä.
Keittelin aikoinaan termostaattisoppaa
lämpömittarin kanssa ja kyllä se (vanha)aukesi
mittarin tarkkuuden ( -1 astetta) rajoissa 92:ssa.
Vaihdoin kuitenkin uuden. Ei se ilma kovin kuumaa
ole, tosin voihan se jakolaatikkokin kaiketi
falskata. Tuli muuten mieleen että nyt on puhe
uudempimaskisesta, jossa on alahuulessa aukot.
..saattaa olla osasyy huonoon lämpenemiseen sisätiloissa, mutta kokemukseni puhuu puolestaan siinä suhteessa, että opelien mittareihin voi luottaa 100 %.sti. Itse vaihdoin termarin kadettiini, siihen SV malliseen, maalis-huhtikuussa ja auto alkoi lämmetä kuin unelma ja mittari nousi samasa suhteessa. Nyt taas ei lämpiä ja pahvi tulee tarpeeseen. Tosin ostin harakiri osan.. se saattoi olla virhe! Mutta lisäksi olen huomannut että kulutus on noussut normaalia kovemmaksi, osaksi johtuen kovista pakkasista. Ja vertailupohjana on viime talven kovat pakkaset.. silloin meni vähemmällä. Tosin jos termari on rikki ja auto käy kylmänä, niin sekin lisää kulutusta. Mutta olen myös alkanut ajattelemaan, että autoni käy nyt jostain syystä rikkaalla, joten tämä erityisesti laskee käyntilämpötilaa, liekö ryypyssä vikaa tai jumiutusta?
Mutta palataanpa siihen lämpenemiseen.. mulla nimittäin välähti ihan pari päivää sitten ehkä osasyy, miksei kadetti aina lämpiä sisältä hyvin vaikka termari olisikin hyvä.. syy saattaa olla esim. moottorin kierrosnopeudessa ajossa. Viittaan tähän siksi, että ajaessani kadetillani 100 km/h on kierrokset n 2000 kierrosta minuutissa, joten vesikin kiertää hiljempaa ja viipyy kauemmin syylärissä joka on kohtuu iso. Lisäksi on huomioitavaa, että kadetin ja vectran lämmityskennoon tuleva vesi johdetaan pääkierto putkesta/letkusta suoraan siten, että vedellä on tavallaan vapaat kädet valita meneekö se ohkaista ja pitempäää letkua/putkea vai paksua ja lyhempää letkua/putkea pitkin kennolle. Olen alkanut ajattelemaan, että jos laittaisin väliin jonkinlaisen venttiili/hanan jolla saisin käännettyä veden virtauksen kokonaan kennostolle niin saisin varmasti erinomaiset löylyt. Mitä mieltä ideasta??
Tämä tuli mieleeni kun katsoin corollan ratkaisua veden kierrättämisestä kennostolle. Siinä välissä on säätönamiskuukeli, joka on siis sama kuin lämmönsäätö auton sisällä ja esim kesällä kennostoon ei virtaa vettä ollenkaan, toisin kuin kadetissa. Kadetin lämmönsäätö tapahtuu muuten sekoittamaalla kennon läpi ja ulkoa tulevan ilman suhdetta ja esim corollassa muuttamalla kennoon tulevan veden määrää tai katkaisemalla virtaus kokonaan. Corollassa siis ilma kulkee jatkuvalla syötöllä kennon läi ja kadetissa sen saa katkaistua kokonaan (kesällä).
Mutta aion itse lähteä ratkaisemaan asiaa aluksi vaitamalla termarin, ja tällä kertaa alkuperäiseen.. kerron sitten miten kävi.. ehkä ,jos muistan :)
Joo muttakun termari pysyi kattilassa kiinni 92 asteeseen asti. Huomaahan sen sillaikin jos auto on ollut lohkol. kiinni ja pistää käymään ja koittaa kämmenellä jäähdytintä ylävesiletkun kohdalta alkaako heti lämmetä.
Tänäänkin (-21C) mittari laskee heti siniselle jos rullaa puolen kilometrin alamäen tyhjäkäynnillä. Taitaa vaan olla niin että hukkalämpöä syntyy senverran vähän että lämmityslaite on kovalla pakkasella riittävä jäähdytin, varsinainen ei nimittäin pahemmin lämpene.
Pääkierron kuristaminen varmaankin lisäisi jonkinverran virtausta kennossa, mutta mites sitten kun ilmat lämpenee...keittämisen vaara!
Kulutus lisääntyy ilman muuta alilämpöisenä, sillä jäähdytysveden lämpötila ohjaa rikastimen toimintaa, eli jos vesi liian kylmää, rikastin makaa päällä.
Siitä termostaatin testauksesta sen verran, että kokeilin sitä (sekä uutta että vanhaa termaria) 92-100 asteisessa vedessä, niin en huomannut tapahtuneen mitään aukeamista. Sitten mieleeni kävi, että ehkä lämpö herkistää aukeamista ja koska jäähdytysjärjestelmä on paineisettu järjestelmä (jotta saadaan kiehumispistettä nostettua miltei 110 asteeseen),niin aukaiseekohan vasta paine lopulta tämän termostaatin.. no se saattaa olla kaukaakin haettu..
Hmm.. tuo voi olla totta, että termostaatin kunnon voi todeta lohkolämmittimen ja starttaamisen yhteydessä, en ole ikinä kokeillut eikä ole käynyt mielessä.. taidan kokeilla sitä heti huomenna kun on taas tuota pakkastakin luvassa, kiitos vinkistä.
Tuota vapaalla ajamisen/ jähtymisen suhdetta mitä sanoit en oikein osaa kommentoida..
Sitten siitä kuristamisesta niinkuin sanoit. Ensiksikin kuristaminen tarkoittaa tietääkseni virtauksen hidastamista muuttamalla putken halkaisijaa niin paljon pienemmäksi, ettei vesi virtaa, mutta en tarkoittanut sitä siten, että kuristaisin kiertoa.. muuttaisin vaan virtauksen täysipainoisesti kennostolle hanalla.. ja hanaa voi säätää pienemmälle, tavallaan kuristaa, ja kesällä hana olisi auki kokonaan. Enkä usko siihenkään, että se vesi kiertäisi liian hiljaa muutostyön vuoksi.. sillä vesi virtaa isoillakin kieroksilla yllättävän hiljaa järjestelmässä. Ja kiehuminen tuskin on mahdollista koska kadetin syyläri on todella suuri ja lisäksi varustettu sähkö- toimisella tuulettimella.
Rikastimen toiminnast vielä. On totta, että rikastinkoppa toimii termisellä lämmöllä, mutta huomioippas eräs asia. Rikastinkoppaan on rakennettu lämpölaajenevan liuskaraudan (en tiedä oikeaa nimeä, samanlainen kuin saunassa;kierukka) alle sähköllä toimiva vastus joka lämmittää liuskaa, jotta ryyppy aukeaa nopeammin. Vesi ei kerkiä sitä tekemään, veden tarkoituksena on pitää ryyppy auki kun moottori on lämmin, tai kun moottori on ollut pois käynnstä vähän aikaa (lämmönvarastointikyky), mutta primäärityön tekee vastus. Samalla järjestelmä tukee toisiaan jos jompaankumpaaan tulee "malfunction". Eikä rikastin muuten makaa päällä siltikään jos kumpikin näistä on rikki, sillä järjestelmässä on vielä alipaineella toimiva väkisin aukaisja (pull-down- rasia), joka toimii kun mooottorin kuormitus kasvaa. Ja itse asiassa taita olla vielä neljäskin ryypyn aukaisija, Mekaaninen, toimii kaasupolkimen asennon mukaan yli n. 2500 kierroksen jälkeen. Rikastimen päälle jumittuminen johtuu joko rasvan puutteesta tai liasta, kumpikin on jumitusten paha alku ja juuri. Sekään omassa autossa ei voi olla koska olen ne puhdistanut ja rasvannut. Itse kyllä epäilem rankasti tuon termarin toimintaa lisääntyneen kulutuksen johdosta, tulpatkin tarkastin. No pakkanen lisää aina kulutusta kylmäkäynnitysten yhteydessä. Saas muuten nähdä kuinka paljon kulutus todella putoaa, kun sain lohkolämmittimen johdon asennettua autooni.. että semmosta tällä kertaa.