Lainaus Iltalehdestä tänään
"Korvaavia työpaikkoja palvelualoille"
9.3.2006 11:00
Metsäteollisuudesta katoavat työpaikat siirtyvät palvelualoille. Näin uskoo professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta. Pohjolan mukaan UPM:n rajut henkilöstövähennykset ovat yksi merkki siitä, että Suomi on muuttumassa teollisuusmaasta palveluyhteiskunnaksi.
Pohjola ennustaa metsäteollisuuden asiantuntijoiden tavoin, että alalta katoaa tulevaisuudessa yhä lisää työpaikkoja. Hän uskoo, että seuraavaksi vähennyksiä on luvassa elektroniikkateollisuudessa. Molemmilla aloilla irtisanomisiin on turvauduttava, koska tuotteiden kysyntä ei enää kasva samaa vauhtia kuin aiemmin.
Pohjolan mielestä esimerkiksi UPM:n henkilöstövähennykset eivät ole eettisesti arveluttavia. Jos irtisanomisia pidetään epäeettisinä, voidaan professorin mukaan yhtä hyvin katsoa moraalittomaksi se, etteivät ihmiset osta enää paperia entiseen tahtiin.
STT
"Korvaavia työpaikkoja palvelualoille"
9.3.2006 11:00
Metsäteollisuudesta katoavat työpaikat siirtyvät palvelualoille. Näin uskoo professori Matti Pohjola Helsingin kauppakorkeakoulusta. Pohjolan mukaan UPM:n rajut henkilöstövähennykset ovat yksi merkki siitä, että Suomi on muuttumassa teollisuusmaasta palveluyhteiskunnaksi.
Pohjola ennustaa metsäteollisuuden asiantuntijoiden tavoin, että alalta katoaa tulevaisuudessa yhä lisää työpaikkoja. Hän uskoo, että seuraavaksi vähennyksiä on luvassa elektroniikkateollisuudessa. Molemmilla aloilla irtisanomisiin on turvauduttava, koska tuotteiden kysyntä ei enää kasva samaa vauhtia kuin aiemmin.
Pohjolan mielestä esimerkiksi UPM:n henkilöstövähennykset eivät ole eettisesti arveluttavia. Jos irtisanomisia pidetään epäeettisinä, voidaan professorin mukaan yhtä hyvin katsoa moraalittomaksi se, etteivät ihmiset osta enää paperia entiseen tahtiin.
STT
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuusaalaiset ei vaan sitä ole huomanneet. Itse toimin mobiilialalla, jolla jokavuotiset yt-neuvottelut firmassa kuin firmassa ovat arkipäivää. Tosta vaan voi saada lähtöpassit "tuotannollisista ja taloudellisista syistä", koska hintakilpailu on niin karmeaa, että kannattavuus kärsii. Muualta Suomesta ei ole paljon myötätuntoa herunut (meilläkin on asuntolainat perhe elätettävänä), niinpä minäkään en ex-kuusaalaisena tunne mitään empatiaa kuusaalaisia paperimiehiä kohtaan. Tervetuloa vaan tänne yhä kasvavaan joukkoon, meitä riittää!
Johtajat pistää porukkaa kilometritehtaalle ja duunarit kyräilee _toisiaan_. Tähänkö kiteytyy suomalaisuus?
"Palveluelinkeinot ovat sidoksissa teolliseen tuotantoon
jotkut optimistit ovat esittäneet, että teollisuudesta menetetyt työpaikat saadaan kuitenkin korvattua palveluelinkeinojen nimikkeen alle syntyvien uusien työpaikkojen avulla.
Useimmissa maissa palveluelinkeinojen tilastot ovat kasvaneet keinotekoisesti. Yritykset ovat yhtiöittäneet omat palveluyksikkönsä ja ostavat samat palvelut alihankintana samoilta ihmisiltä. Näissä yhtiöittämisissä yleensä henkilökuntaa heti aluksi kevennetään kolmanneksella. Väen vähentämisellä ja uuden teknologian hyväksikäytöllä saadaan uutta kilpailukykyä ja tehokautta. Sitä alihankkijana toimiminen tässä uudessa suhteessa edellyttää. Hienommalla nimellä tätä nimitetään verkostotaloudeksi. Pahimmillaan se tarkoittaa, että varalla olosta työntekijälle ei makseta mitään. Yrittäjäriski siirretään työntekijän kannettavaksi.
Yhtiöittämisestä johtuen palveluelinkeinot ovat olleet lievässä kasvussa Euroopassa. Kasvu ei siis johdu siitä, että markkinoille olisi luotu uusia työpaikkoja. Entiset työsuoritukset tehdään vain tilastollisesti uuden nimikkeen alla. 1980-luvulla Suomessa yksityisiin palveluelinkeinoihin investoitiin 2-3 kertaa enemmän kuin teollisuuteen /11/. Parhaimmillaan 60 miljardia markkaa vuodessa. Rakennettiin kylpylöitä, golfkenttiä ja ostosparatiiseja.
Yhtiöittämisestä ja jättimäisistä investoinneista huolimatta yksityisten palveluelinkeinojen työntekijöiden lukumäärä 1980-luvulla kasvoi vain 20 000 työntekijällä. Suurimmillaankin se oli vaatimattomat alle 190 000 työntekijää. Laman aikana se väheni alle 140 000 työntekijään /12/. Ei edes niin pienelle porukalle löytynyt maksukykyisiä palveluiden ostajia. Siksi Arsenalin hallussa on n. 8,5 miljardin markan edestä 14 500 kiinteistöä odottamassa uusia yrittäjiä ja ostajia.
On hyvä muistaa se tosiasia, että noin kaksi kolmasosaa yksityisestä palveluelinkeinosta saa toimeentulonsa palvelemalla alihankkijana teollista tuotantoelämää - eikä yksityistä kuluttajaa. Yrityksistä viime kädessä löytyy maksukykyinen palveluiden maksaja. Jos yhteiskunnassa ei ole riittävästi teollista tuotantoa ja teollisia työpaikkoja, ei palvelusegmentillekään ole reaalista pohjaa. Mitä enemmän tuotantoelämä vapauttaa työntekijöitä ostokyvyttömien armeijaan, sitä vähemmän näillä on varaa ostaa yksityisiä palveluja. Eikä valtiolla ole varaa tuottaa verotuotoilla edes yhteiskunnan palveluja, kuten nyt juuri tapahtuu.
Suomesta on 1990-luvulla kadonnut nettohäviönä 47 000 yritystä. Suurin osa niistä on ollut yksityisiä palvelualan yrityksiä. Työpaikat ovat kadonneet samalla n. 350 000 palvelualan työntekijältä. Kuntasektorilta 60 000 työntekijältä ja valtion palveluksesta yli 80 000 työntekijältä."
"Euroopassa ja erityisesti EU- maissa lähes 10 prosentin työttömyystaso on ollut arkipäivää jo koko 1980-luvun ajan. Nyt se on noussut pysyvästi yli 10 prosentin tasolle. Työttömyysluvut ovat todellisuudessa paljon virallisia lukuja pahemmat. Jokainen maa pyrkii parhaansa mukaan siistimään työttömyystilastoja siirtämällä työttömät jollekin toiselle yhteiskunnan elätettävien momentille.
Esimerkiksi Suomessa työttömiä on piilotettu yli 200 000 henkeä yhteiskunnan elätettäviksi muille nimikkeille, kuten: varhaiseläkeläiset, varhennetut varhaiseläkeläiset, työttömyyseläkeläiset, sukupolvenvaihdoseläkeläiset, rintamamies-eläkeläiset, velvoitetyöllistetyt, työttömyystöillä työllistetyt, työttömyyskursseilla olevat, aikuiskoulutuksessa olevat, osa-aikatyölliset, jne."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000014704048