Tässä teille taas luettavaa. Ja vastaus myös tiedetään: "VIINA TEKEE SAMAT TEMPUT PUOLTA NOPEAMMIN" tyylin. Näinhän se on mutta eipä se kannabispsykoosi sillä parane! Eikä naapurin äijän sekopäisyys.....
Linkki: http://www.paihdelinkki.fi/sauna_kannabis.htm
Kannabiksella voi olla vakavia mielenterveyden haittavaikutuksia
Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat oletusta, että kannabiksen käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen vaaraa ja masentuneisuutta. Toisaalta ajatus siitä, että kannabista käytettäisiin lievittämään näiden häiriöiden aiheuttamia oireita, ei saa vahvistusta uusista tutkimuksista.
Vieläkään ei varmuudella tiedetä, laukaiseeko kannabiksen käyttö skitsofrenian tai masentuneisuuden näille häiriöille alttiilla henkilöillä vai aiheuttaako kannabis suoranaisesti sairastumisen mahdollisesti muuten terveillä henkilöillä. Koska kannabis vaikuttaa moniin eri hermovälittäjäaineisiin, on todennäköistä, että psykoottisten häiriöiden syntyyn vaikuttavat eri tekijät kuin masentuneisuuteen.
Mielenterveyden häiriöiden riski näyttää lisääntyvän kannabiksen käytön lisääntyessä. Tästä syystä huomio pitäisi kiinnittää siihen, että kannabista käyttävät vähentäisivät käyttöään. Väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että uusien skitsofreniatapausten ilmaantuminen vähenisi merkittävästi, jos kannabista ei käytettäisi ollenkaan.
Kannabis on yleisimmin käytössä oleva varsinainen huumausaine Suomessa. 1990-luvulla tehtyjen haastattelututkimusten perusteella kannabiksen käyttö on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2000 suomalaismiehistä lähes 12 % ja -naisista 7 % oli joskus kokeillut tai käyttänyt kannabista. Vastaavasti nuorista aikuisista pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa 10-19 % oli joskus kokeillut tai käyttänyt kannabista vuonna 2000. (SLL 2001;43:4421-4425).
Kannabis ja vakavat mielenterveyden häiriöt
Päivystysvastaanotoilla ja psykiatrisissa sairaaloissa kannabiksen aiheuttamat akuutit sekavuustilat ovat jokapäiväisiä tapauksia. Tiedetään myös, että psykoosiin sairastuneiden nuorten kannabiksen käyttö on yleistä. On esitetty, että kannabiksen käyttö saattaisi altistaa jo muutenkin herkät henkilöt skitsofreniapsykoosin puhkeamiselle. Kannabiksen on myös arveltu helpottavan skitsofreniaa sairastavien oireita. Erityisesti kannabiksen tiedetään hankaloittavan skitsofreniapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta.
Ruotsista raportoitiin jo 1980-luvulla varusmiestutkimuksesta, jossa oli todettu kannabista käyttäneiden odotettua suurempi sairastavuus skitsofreniaan. Saman yli 50000:n 18-20-vuotiaan varusmiehen aineiston uudelleenanalyysi osoitti, että kannabiksen käyttö nuoruusvuosina lisäsi annosriippuvaisesti skitsofreniaan sairastumisen riskiä 27 vuoden seurantajakson kuluessa.
Varusmiespalvelun jälkeen haastatteluissa esille tullutta kannabiksen käyttöä verrattiin sairaalarekisteristä saatuihin psykoosidiagnooseihin. Myös muut kannabiksen kanssa samanaikaisesti käytetyt päihteet saattavat osaltaan johtaa mielenterveysongelmien ilmenemiseen. Kannabiksen käytön todettiin kuitenkin lisäävän annoksesta riippuvalla tavalla skitsofreniapsykoosien kehittymisen riskiä riippumatta siitä, oliko mukana myös muiden päihteiden käyttöä. Havaittu yhteys ei ollut selitettävissä muilla tekijöillä.
Yli 50 kertaa kannabista käyttäneiden myöhempi riski sairastua skitsofreniaan oli lähes seitsenkertainen vähemmän käyttäneisiin verrattuna. Tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että kannabiksen käyttö oli aiheuttanut skitsofreniaan sairastumisen. Tämän tutkimuksen perusteella näytti epätodennäköiseltä, että kannabista olisi käytetty skitsofreniaoireiden lievittämiseen (BMJ 2002;325:1199-1201).
Vastaavanlaisiin johtopäätelmiin tultiin uusiseelantilaisessa toistatuhatta ihmistä käsittäneessä väestötutkimuksessa, jossa osoitettiin alle 15 tai 18 vuoden ikää tapahtuneen kannabiksen käytön yhteys skitsofrenialle tyypillisten oireiden ja häiriöiden ilmenemiseen 26 ikävuoteen mennessä. Erityisesti ennen 15 vuoden ikää kannabista käyttäneiden riski sairastua skitsofreniapsykoosiin oli nelinkertainen verrattuna kannabista käyttämättömiin. Tässä aineistossa joka kymmenes alle 15-vuotiaana kannabista käyttänyt sairastui skitsofreniatyyppiseen häiriöön (BMJ 2002;325:1212-1213).
Kannabis ja masennus
Yhdysvaltalaisessa 15 vuotta kestäneessä väestötutkimuksessa seurattiin alun perin masennuksen suhteen oireettomia aikuisia. Tässä lähes 2000 henkilön aineistossa kannabiksen käyttö nelinkertaisti masennuksen vaaran. Lisäksi kannabiksen käyttäjillä todettiin tavallista enemmän itsemurha-ajatuksia ja anhedoniaa ("mikään ei tunnu miltään"). Yhtenä mahdollisena selityksenä masentuneisuuden ilmenemiseen tutkijat esittivät kannabiksen haitallista vaikutusta keskushermoston serotoniiniaineenvaihduntaan. (Am J Psych 2001;158:2033)
Australialaisessa koululaistutkimuksissa seurattiin satunnaisesti valittuja nuoria seitsemän vuoden ajan. Toistuvilla kyselyillä selvitettiin seurattavien masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä kannabiksen käyttöä. Tässä aineistossa 60 % alle 20-vuotiaista oli kokeillut kannabista ja 7 % käytti sitä päivittäin. Kannabista päivittäin käyttävillä naisilla masentuneisuus ja ahdistuneisuus oli viisi kertaa yleisempää kuin verrokeilla siitä huolimatta, että mahdollinen muiden päihteiden käytön vaikutus oli otettu huomioon. Viikoittainen kannabiksen käyttö lisäsi masennuksen ja ahdistuneisuuden riskin kaksinkertaiseksi. Sen sijaan masentuneisuus tai ahdistuneisuus teini-iässä ei ennakoinut kannabiksen myöhempää viikoittaista tai päivittäistä käyttöä (BMJ 2002;325:1195).
Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa seurattiin lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden päihteiden käytön vaikutusta aikuisiällä ilmeneviin mielenterveyshäiriöihin. Seurantaan osallistuneita yli 700 tutkittavaa haastateltiin 14-vuotiaista 27-vuotiaiksi määrävälein. Kannabiksen käyttö kaikissa lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheissa ja varhaisaikuisuudessa lisäsi merkitsevästi vaaraa sairastua vakavaan masentuneisuuteen, alkoholiriippuvuuteen tai muihin päihdesairauksiin aikuisiällä.
Tutkimuksesta voitiin päätellä, että kannabiksen käyttö edelsi mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Tutkijat korostivat myös, että nuorten kannabiksen käyttö ei ole harmiton itsestään ohimenevä vaihe, vaan sillä saattaa olla vakavia mielenterveysseurauksia. Tämän tutkimuksen perusteella on kuitenkin mahdoton väittää, että nuorten kannabiksen käyttö aiheuttaa aikuisiän vakavaa masennusta tai muita päihdesairauksia. Kannabiksen käyttö on kuitenkin joka tapauksessa jollakin tavalla yhteydessä näiden häiriöiden ilmaantumiseen aikuisiällä. On olettavaa, että kannabiksen käytön väheneminen vähentäisi myös perinnöllisistä ominaisuuksista ja vuorovaikutustekijöistä johtuvaa psykiatristen häiriöiden kehittymistä aikuisiällä (Arch Gen Psych 2002;59:1039-1044).
Kannabis ja kognitiiviset häiriöt
Pitkäaikaisen kannabisaltistuksen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin, kuten tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn ja oppimiseen, julkaistaan edelleen ristiriitaisia tuloksia. Yhdysvaltalaisessa kliinisessä tutkimuksessa verrattiin 63 aiemmin vähintään 5000 kertaa kannabista polttanutta ja edelleen aktiivisesti tutkimushetkellä päivittäin kannabista polttavaa ja samoin 45 aiemmin kannabista aktiivisesti polttanutta henkilöä 72 verrokkiin, jotka olivat polttaneet enintään 50 kertaa kannabista elämänsä aikana.
Tutkimuksen aikana vaadittiin kannabiksen käytöstä pidättäytymistä ja laajat neuropsykologiset kognitiivisia toimintoja mittaavat tutkimukset toistettiin ensimmäisen viikon aikana kolmasti ja vielä neljän viikon kuluttua. Tulokseksi saatiin, että joitakin kognitiivisten toimintojen puutteita voitiin todeta edelleen neljän viikon kuluttua aktiivisesta päivittäiskäytöstä, mutta häiriöt näyttivät korjautuvan seurannan aikana eikä viitteitä pysyvistä toimintahäiriöistä ollut todettavissa (Arch Gen Psych 2001;58:909-915).
Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin hoitoon hakeutuneiden kannabista käyttävien kognitiivisia toimintoja neuropsykologisin testein. Tutkittavina oli 102 kannabiksen päivittäiskäyttäjää, joita verrattiin kannabista käyttämättömiin. Tutkimuksessa todettiin, että pitkään kannabista käyttäneillä muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt olivat osittain pysyviä ja näyttivät yleistyvän kannabisaltistusajan pidetessä.
Tutkimuksen yleistettävyyttä kaikkiin kannabiksen käyttäjiin heikentää ainakin se, että tutkittavat olivat hoitoon hakeutuessaan usein jo maininneet muistin heikkenemisenja keskittymiskyvyttömyyden hoitoon hakeutumisen syyksi. Tutkijat kuitenkin päättelivät, että tutkimustulokset osoittivat, että pitkäaikainen kannabiksen käyttö aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, jotka on todettavissa päihtymystilan jälkeenkin ja että vuosia jatkuneen käytön kuluessa häiriöt vaikeutuvat. On myös oletettavaa, että päihteiden sekakäyttäjillä kognitiiviset toimintahäiriöt ovat vielä vakavampia (JAMA 2002;287:1123-1131)
Kannabis ja porttiteoria
Jo aiemmin on todettu, että tupakointi, alkoholinkäyttö ja kannabiksen käyttö lisäävät myös muiden päihteiden käyttöä. Näitä aineita voidaan pitää ?porttina? aina vaan vahvempiin aineisiin. Toisaalta näiden aineiden käyttö ei kuitenkaan vääjäämättä johda muiden aineiden käyttöön.
Australialaisesta nuorten aikuisten kaksosten tutkimusaineistosta selvitettiin haastattelemalla kannabiksen käyttöä ennen 17 ikävuotta. Tutkimuksessa todettiin, että kannabiksen käyttö nuoruudessa lisäsi merkitsevästi muiden laittomien aineiden käyttöä senkin jälkeen, kun muut sekoittavat tekijät oli otettu huomioon. Niillä yksilöillä, jotka olivat käyttäneet kannabista ennen 17 ikävuotta oli jopa nelikertainen riski käyttää muita huumeita ja kuusinkertainen riski alkoholiriippuvuuteen verrattuna kannabista käyttämättömään toiseen kaksoseen.
Tutkijat päättelivät, että varhainen kannabiksen käyttö suoranaisesti johtaa muiden päihteiden käyttöön, väärinkäyttöön ja aineriippuvuuteen. Yhtenä selityksenä havainnoilleen he toivat esille kannabiksen sisältämän tetrahydrokannabinolin (THC) ja opiaattien välillä todetun ristiherkistymisen. Ristiherkistyminen tarkoittaa sitä, että yhden aineryhmän käyttö lisää tiettyyn toiseen aineryhmään kuuluvien aineiden käyttöä.
Kannabinoidien ja opioidien on lisäksi todettu vaikuttavan keskushermoston dopamiiniaineenvaihduntaan yhteisen reseptorin kautta. Havaitun ilmiön vaikutusmekanismeista riippumatta on ilmeistä, että ne nuoret, jotka aloittavat kannabiksen käytön, ovat vaarassa edetä kokeilemaan muita huumeita ja edelleen niiden väärinkäyttöön ja riippuvuuteen (JAMA 2003;289:427-433).
Yhdysvaltalaiseen nuorisoväestöotokseen perustuvasta tutkimuksesta, jossa teoreettisen mallintamisen avulla yritettiin selittää eri päihteiden aloittamista, ei saatu vahvistusta porttiteoriaan, muttei myöskään varmuudella pystytty osoittamaan, ettei kannabiksen käyttö johtaisi muiden huumeiden kokeiluun ja käyttöön (Addiction 2002;97:1493-1504).
Päihteiden käytön etenemistä voi selittää myös ympäristön ja perimän riskitekijöistä. Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin kannabiksen, kokaiinin, hallusinogeenien, rauhoittavien lääkkeiden, keskushermostostimulanttien ja opiaattien väärinkäyttöön tai riippuvuuteen liittyviä perinnöllisiä tai ympäristöstä riippuvia riskitekijöitä. Tutkimusaineisto saatiin miespuolisista kaksosista, joista haastateltiin lähes seitsemää tuhatta henkilöä.
Tutkimuksesta selvisi, että tietyt samat yksilöt käyttivät monia eri ryhmiin kuuluvia päihteitä. Aineiden väärinkäyttöön tai aineriippuvuuteen näytti liittyvän yksi yhteinen perinnöllinen tekijä. Yhteinen ympäristötekijä näytti sen sijaan liittyvän voimakkaammin aineiden käyttöön kuin väärinkäyttöön tai aineriippuvuuteen. Ympäristötekijöiden vaikutuksesta perimältään alttiit henkilöt siis alkavat käyttää jotakin päihdettä, johon heille käytön jatkuessa kehittyy perinnöllisten ominaisuuksiensa vuoksi riippuvuus (Am J Psych 2003;160:687-695).
Näin vältät riskejä:
Mitä nuorempana kannabiksen käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on sairastua aikuisena vakvaviin mielenterveydenhäiriöihin kuten psykoosiin tai masennukseen.
Lykkäämällä kokeilua tai pidättäytymällä kannabiksesta kokonaan vältät riskejä.
Mitä useammin käytät kannabista, sitä suurempi on riski, että ilmenee mielenterveyden häiriöitä. Jos käytät, aseta käytölle rajat ja pidä niistä kiinni. Jos käytät, tarkkaile ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Lopettamalla kokonaan vältät riskin parhaiten.
Älä käytä kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa.
Mitä suurempi käytetty kerta-annos, sitä suurempi riski on saada paniikki- tai ahdistuskohtaus tai kokea kannabiksen aiheuttama sekavuus.
Erikoislääkäri Pekka Heinälä
Asiantuntijalääkäri, A-klinikkasäätiö
Pekka Heinälä vastaa kannabiksen terveysriskejä koskeviin kysymyksiin Saunan Kysy asiantuntijalta -palstalla 25.-28.8. Kyselemään ja lukemaan pääset tästä!
Lähteet
Arseneault L ym. Cannabis use in adolescence and risk for adult psychosis: longitudinal prospective study. BMJ 2002;325:1212-1213
Bovasso GB. Cannabis abuse as a risk factor for depressive symptoms. Am J Psychiatry 2001;158:2033-2037
Brook DW. Drug use and the risk of major depressive disorder, alcohol dependence, and substance use disorders. Arch Gen Psychiatry 2002;59:1039-1044
Hakkarainen P, Metso L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Suomen Lääkärilehti 2001;43:4421-4425
Kendler KS. Specificity of genetic and environmental risk factors for use and abuse/dependence of cannabis, cocaine, hallucinogens, sedatives, stimulants, and opiates in male twins. Am J Psychiatry 2003;160:687-695
Lynskey MT ym. Escalation of drug use in early-onset cannabis users vs co-twin conrols. JAMA 2003;289:427-433
Morral AR ym. Reassessing the marijuana gateway effect. Addiction 2002;97:1493-1504
Patton GC ym. Cannabis use and mental health in yong people: coort study. BMJ 2002;325:1195-1198
Pope HG ym. Neuropsychological performance in long-term cannabis users. Arch Gen Psych 2001;58:909-915
Solowij N ym. Cognitive functioning of long-term heavy cannabis users seeking treatment. JAMA 2002;287:1123-1131
Zammit S ym. Self reported cannabis use as a risk factor for schizophrenia in Swedish conscripts of 1969: historical cohort study. BMJ 2002;325:1199-1201
Lääketieteen lisensiaatti Pekka Heinälä toimii A-klinikkasäätiön asiantuntijalääkärinä. Hän on koulutukseltaan psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Suomen Lääkäriliitto on myöntänyt hänelle päihdelääketieteen erityispätevyyden. Aiemmin hän on toiminut alkoholitutkijana Alkoholitutkimussäätiöllä ja Kansanterveyslaitoksella. Hän on julkaissut katsausartikkelin kannabiksen kliinisistä vaikutuksista ja haitoista Duodecimissa (Heinälä P. Kannabis ja sen terveysvaikutukset. Duodecim 1998; 114: 2115-2120) ja Suomen Lääkärilehdessä (Heinälä P. Kannabis päihteenä. Suom Lääkäril 2001; 56(24): 2650-2654).
Linkki: http://www.paihdelinkki.fi/sauna_kannabis.htm
Kannabiksella voi olla vakavia mielenterveyden haittavaikutuksia
Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat oletusta, että kannabiksen käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen vaaraa ja masentuneisuutta. Toisaalta ajatus siitä, että kannabista käytettäisiin lievittämään näiden häiriöiden aiheuttamia oireita, ei saa vahvistusta uusista tutkimuksista.
Vieläkään ei varmuudella tiedetä, laukaiseeko kannabiksen käyttö skitsofrenian tai masentuneisuuden näille häiriöille alttiilla henkilöillä vai aiheuttaako kannabis suoranaisesti sairastumisen mahdollisesti muuten terveillä henkilöillä. Koska kannabis vaikuttaa moniin eri hermovälittäjäaineisiin, on todennäköistä, että psykoottisten häiriöiden syntyyn vaikuttavat eri tekijät kuin masentuneisuuteen.
Mielenterveyden häiriöiden riski näyttää lisääntyvän kannabiksen käytön lisääntyessä. Tästä syystä huomio pitäisi kiinnittää siihen, että kannabista käyttävät vähentäisivät käyttöään. Väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että uusien skitsofreniatapausten ilmaantuminen vähenisi merkittävästi, jos kannabista ei käytettäisi ollenkaan.
Kannabis on yleisimmin käytössä oleva varsinainen huumausaine Suomessa. 1990-luvulla tehtyjen haastattelututkimusten perusteella kannabiksen käyttö on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2000 suomalaismiehistä lähes 12 % ja -naisista 7 % oli joskus kokeillut tai käyttänyt kannabista. Vastaavasti nuorista aikuisista pääkaupunkiseudulla ja muualla Etelä-Suomessa 10-19 % oli joskus kokeillut tai käyttänyt kannabista vuonna 2000. (SLL 2001;43:4421-4425).
Kannabis ja vakavat mielenterveyden häiriöt
Päivystysvastaanotoilla ja psykiatrisissa sairaaloissa kannabiksen aiheuttamat akuutit sekavuustilat ovat jokapäiväisiä tapauksia. Tiedetään myös, että psykoosiin sairastuneiden nuorten kannabiksen käyttö on yleistä. On esitetty, että kannabiksen käyttö saattaisi altistaa jo muutenkin herkät henkilöt skitsofreniapsykoosin puhkeamiselle. Kannabiksen on myös arveltu helpottavan skitsofreniaa sairastavien oireita. Erityisesti kannabiksen tiedetään hankaloittavan skitsofreniapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta.
Ruotsista raportoitiin jo 1980-luvulla varusmiestutkimuksesta, jossa oli todettu kannabista käyttäneiden odotettua suurempi sairastavuus skitsofreniaan. Saman yli 50000:n 18-20-vuotiaan varusmiehen aineiston uudelleenanalyysi osoitti, että kannabiksen käyttö nuoruusvuosina lisäsi annosriippuvaisesti skitsofreniaan sairastumisen riskiä 27 vuoden seurantajakson kuluessa.
Varusmiespalvelun jälkeen haastatteluissa esille tullutta kannabiksen käyttöä verrattiin sairaalarekisteristä saatuihin psykoosidiagnooseihin. Myös muut kannabiksen kanssa samanaikaisesti käytetyt päihteet saattavat osaltaan johtaa mielenterveysongelmien ilmenemiseen. Kannabiksen käytön todettiin kuitenkin lisäävän annoksesta riippuvalla tavalla skitsofreniapsykoosien kehittymisen riskiä riippumatta siitä, oliko mukana myös muiden päihteiden käyttöä. Havaittu yhteys ei ollut selitettävissä muilla tekijöillä.
Yli 50 kertaa kannabista käyttäneiden myöhempi riski sairastua skitsofreniaan oli lähes seitsenkertainen vähemmän käyttäneisiin verrattuna. Tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että kannabiksen käyttö oli aiheuttanut skitsofreniaan sairastumisen. Tämän tutkimuksen perusteella näytti epätodennäköiseltä, että kannabista olisi käytetty skitsofreniaoireiden lievittämiseen (BMJ 2002;325:1199-1201).
Vastaavanlaisiin johtopäätelmiin tultiin uusiseelantilaisessa toistatuhatta ihmistä käsittäneessä väestötutkimuksessa, jossa osoitettiin alle 15 tai 18 vuoden ikää tapahtuneen kannabiksen käytön yhteys skitsofrenialle tyypillisten oireiden ja häiriöiden ilmenemiseen 26 ikävuoteen mennessä. Erityisesti ennen 15 vuoden ikää kannabista käyttäneiden riski sairastua skitsofreniapsykoosiin oli nelinkertainen verrattuna kannabista käyttämättömiin. Tässä aineistossa joka kymmenes alle 15-vuotiaana kannabista käyttänyt sairastui skitsofreniatyyppiseen häiriöön (BMJ 2002;325:1212-1213).
Kannabis ja masennus
Yhdysvaltalaisessa 15 vuotta kestäneessä väestötutkimuksessa seurattiin alun perin masennuksen suhteen oireettomia aikuisia. Tässä lähes 2000 henkilön aineistossa kannabiksen käyttö nelinkertaisti masennuksen vaaran. Lisäksi kannabiksen käyttäjillä todettiin tavallista enemmän itsemurha-ajatuksia ja anhedoniaa ("mikään ei tunnu miltään"). Yhtenä mahdollisena selityksenä masentuneisuuden ilmenemiseen tutkijat esittivät kannabiksen haitallista vaikutusta keskushermoston serotoniiniaineenvaihduntaan. (Am J Psych 2001;158:2033)
Australialaisessa koululaistutkimuksissa seurattiin satunnaisesti valittuja nuoria seitsemän vuoden ajan. Toistuvilla kyselyillä selvitettiin seurattavien masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä kannabiksen käyttöä. Tässä aineistossa 60 % alle 20-vuotiaista oli kokeillut kannabista ja 7 % käytti sitä päivittäin. Kannabista päivittäin käyttävillä naisilla masentuneisuus ja ahdistuneisuus oli viisi kertaa yleisempää kuin verrokeilla siitä huolimatta, että mahdollinen muiden päihteiden käytön vaikutus oli otettu huomioon. Viikoittainen kannabiksen käyttö lisäsi masennuksen ja ahdistuneisuuden riskin kaksinkertaiseksi. Sen sijaan masentuneisuus tai ahdistuneisuus teini-iässä ei ennakoinut kannabiksen myöhempää viikoittaista tai päivittäistä käyttöä (BMJ 2002;325:1195).
Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa seurattiin lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden päihteiden käytön vaikutusta aikuisiällä ilmeneviin mielenterveyshäiriöihin. Seurantaan osallistuneita yli 700 tutkittavaa haastateltiin 14-vuotiaista 27-vuotiaiksi määrävälein. Kannabiksen käyttö kaikissa lapsuuden ja nuoruuden kehitysvaiheissa ja varhaisaikuisuudessa lisäsi merkitsevästi vaaraa sairastua vakavaan masentuneisuuteen, alkoholiriippuvuuteen tai muihin päihdesairauksiin aikuisiällä.
Tutkimuksesta voitiin päätellä, että kannabiksen käyttö edelsi mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Tutkijat korostivat myös, että nuorten kannabiksen käyttö ei ole harmiton itsestään ohimenevä vaihe, vaan sillä saattaa olla vakavia mielenterveysseurauksia. Tämän tutkimuksen perusteella on kuitenkin mahdoton väittää, että nuorten kannabiksen käyttö aiheuttaa aikuisiän vakavaa masennusta tai muita päihdesairauksia. Kannabiksen käyttö on kuitenkin joka tapauksessa jollakin tavalla yhteydessä näiden häiriöiden ilmaantumiseen aikuisiällä. On olettavaa, että kannabiksen käytön väheneminen vähentäisi myös perinnöllisistä ominaisuuksista ja vuorovaikutustekijöistä johtuvaa psykiatristen häiriöiden kehittymistä aikuisiällä (Arch Gen Psych 2002;59:1039-1044).
Kannabis ja kognitiiviset häiriöt
Pitkäaikaisen kannabisaltistuksen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin, kuten tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn ja oppimiseen, julkaistaan edelleen ristiriitaisia tuloksia. Yhdysvaltalaisessa kliinisessä tutkimuksessa verrattiin 63 aiemmin vähintään 5000 kertaa kannabista polttanutta ja edelleen aktiivisesti tutkimushetkellä päivittäin kannabista polttavaa ja samoin 45 aiemmin kannabista aktiivisesti polttanutta henkilöä 72 verrokkiin, jotka olivat polttaneet enintään 50 kertaa kannabista elämänsä aikana.
Tutkimuksen aikana vaadittiin kannabiksen käytöstä pidättäytymistä ja laajat neuropsykologiset kognitiivisia toimintoja mittaavat tutkimukset toistettiin ensimmäisen viikon aikana kolmasti ja vielä neljän viikon kuluttua. Tulokseksi saatiin, että joitakin kognitiivisten toimintojen puutteita voitiin todeta edelleen neljän viikon kuluttua aktiivisesta päivittäiskäytöstä, mutta häiriöt näyttivät korjautuvan seurannan aikana eikä viitteitä pysyvistä toimintahäiriöistä ollut todettavissa (Arch Gen Psych 2001;58:909-915).
Toisessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa selvitettiin hoitoon hakeutuneiden kannabista käyttävien kognitiivisia toimintoja neuropsykologisin testein. Tutkittavina oli 102 kannabiksen päivittäiskäyttäjää, joita verrattiin kannabista käyttämättömiin. Tutkimuksessa todettiin, että pitkään kannabista käyttäneillä muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt olivat osittain pysyviä ja näyttivät yleistyvän kannabisaltistusajan pidetessä.
Tutkimuksen yleistettävyyttä kaikkiin kannabiksen käyttäjiin heikentää ainakin se, että tutkittavat olivat hoitoon hakeutuessaan usein jo maininneet muistin heikkenemisenja keskittymiskyvyttömyyden hoitoon hakeutumisen syyksi. Tutkijat kuitenkin päättelivät, että tutkimustulokset osoittivat, että pitkäaikainen kannabiksen käyttö aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, jotka on todettavissa päihtymystilan jälkeenkin ja että vuosia jatkuneen käytön kuluessa häiriöt vaikeutuvat. On myös oletettavaa, että päihteiden sekakäyttäjillä kognitiiviset toimintahäiriöt ovat vielä vakavampia (JAMA 2002;287:1123-1131)
Kannabis ja porttiteoria
Jo aiemmin on todettu, että tupakointi, alkoholinkäyttö ja kannabiksen käyttö lisäävät myös muiden päihteiden käyttöä. Näitä aineita voidaan pitää ?porttina? aina vaan vahvempiin aineisiin. Toisaalta näiden aineiden käyttö ei kuitenkaan vääjäämättä johda muiden aineiden käyttöön.
Australialaisesta nuorten aikuisten kaksosten tutkimusaineistosta selvitettiin haastattelemalla kannabiksen käyttöä ennen 17 ikävuotta. Tutkimuksessa todettiin, että kannabiksen käyttö nuoruudessa lisäsi merkitsevästi muiden laittomien aineiden käyttöä senkin jälkeen, kun muut sekoittavat tekijät oli otettu huomioon. Niillä yksilöillä, jotka olivat käyttäneet kannabista ennen 17 ikävuotta oli jopa nelikertainen riski käyttää muita huumeita ja kuusinkertainen riski alkoholiriippuvuuteen verrattuna kannabista käyttämättömään toiseen kaksoseen.
Tutkijat päättelivät, että varhainen kannabiksen käyttö suoranaisesti johtaa muiden päihteiden käyttöön, väärinkäyttöön ja aineriippuvuuteen. Yhtenä selityksenä havainnoilleen he toivat esille kannabiksen sisältämän tetrahydrokannabinolin (THC) ja opiaattien välillä todetun ristiherkistymisen. Ristiherkistyminen tarkoittaa sitä, että yhden aineryhmän käyttö lisää tiettyyn toiseen aineryhmään kuuluvien aineiden käyttöä.
Kannabinoidien ja opioidien on lisäksi todettu vaikuttavan keskushermoston dopamiiniaineenvaihduntaan yhteisen reseptorin kautta. Havaitun ilmiön vaikutusmekanismeista riippumatta on ilmeistä, että ne nuoret, jotka aloittavat kannabiksen käytön, ovat vaarassa edetä kokeilemaan muita huumeita ja edelleen niiden väärinkäyttöön ja riippuvuuteen (JAMA 2003;289:427-433).
Yhdysvaltalaiseen nuorisoväestöotokseen perustuvasta tutkimuksesta, jossa teoreettisen mallintamisen avulla yritettiin selittää eri päihteiden aloittamista, ei saatu vahvistusta porttiteoriaan, muttei myöskään varmuudella pystytty osoittamaan, ettei kannabiksen käyttö johtaisi muiden huumeiden kokeiluun ja käyttöön (Addiction 2002;97:1493-1504).
Päihteiden käytön etenemistä voi selittää myös ympäristön ja perimän riskitekijöistä. Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin kannabiksen, kokaiinin, hallusinogeenien, rauhoittavien lääkkeiden, keskushermostostimulanttien ja opiaattien väärinkäyttöön tai riippuvuuteen liittyviä perinnöllisiä tai ympäristöstä riippuvia riskitekijöitä. Tutkimusaineisto saatiin miespuolisista kaksosista, joista haastateltiin lähes seitsemää tuhatta henkilöä.
Tutkimuksesta selvisi, että tietyt samat yksilöt käyttivät monia eri ryhmiin kuuluvia päihteitä. Aineiden väärinkäyttöön tai aineriippuvuuteen näytti liittyvän yksi yhteinen perinnöllinen tekijä. Yhteinen ympäristötekijä näytti sen sijaan liittyvän voimakkaammin aineiden käyttöön kuin väärinkäyttöön tai aineriippuvuuteen. Ympäristötekijöiden vaikutuksesta perimältään alttiit henkilöt siis alkavat käyttää jotakin päihdettä, johon heille käytön jatkuessa kehittyy perinnöllisten ominaisuuksiensa vuoksi riippuvuus (Am J Psych 2003;160:687-695).
Näin vältät riskejä:
Mitä nuorempana kannabiksen käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on sairastua aikuisena vakvaviin mielenterveydenhäiriöihin kuten psykoosiin tai masennukseen.
Lykkäämällä kokeilua tai pidättäytymällä kannabiksesta kokonaan vältät riskejä.
Mitä useammin käytät kannabista, sitä suurempi on riski, että ilmenee mielenterveyden häiriöitä. Jos käytät, aseta käytölle rajat ja pidä niistä kiinni. Jos käytät, tarkkaile ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Lopettamalla kokonaan vältät riskin parhaiten.
Älä käytä kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa.
Mitä suurempi käytetty kerta-annos, sitä suurempi riski on saada paniikki- tai ahdistuskohtaus tai kokea kannabiksen aiheuttama sekavuus.
Erikoislääkäri Pekka Heinälä
Asiantuntijalääkäri, A-klinikkasäätiö
Pekka Heinälä vastaa kannabiksen terveysriskejä koskeviin kysymyksiin Saunan Kysy asiantuntijalta -palstalla 25.-28.8. Kyselemään ja lukemaan pääset tästä!
Lähteet
Arseneault L ym. Cannabis use in adolescence and risk for adult psychosis: longitudinal prospective study. BMJ 2002;325:1212-1213
Bovasso GB. Cannabis abuse as a risk factor for depressive symptoms. Am J Psychiatry 2001;158:2033-2037
Brook DW. Drug use and the risk of major depressive disorder, alcohol dependence, and substance use disorders. Arch Gen Psychiatry 2002;59:1039-1044
Hakkarainen P, Metso L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Suomen Lääkärilehti 2001;43:4421-4425
Kendler KS. Specificity of genetic and environmental risk factors for use and abuse/dependence of cannabis, cocaine, hallucinogens, sedatives, stimulants, and opiates in male twins. Am J Psychiatry 2003;160:687-695
Lynskey MT ym. Escalation of drug use in early-onset cannabis users vs co-twin conrols. JAMA 2003;289:427-433
Morral AR ym. Reassessing the marijuana gateway effect. Addiction 2002;97:1493-1504
Patton GC ym. Cannabis use and mental health in yong people: coort study. BMJ 2002;325:1195-1198
Pope HG ym. Neuropsychological performance in long-term cannabis users. Arch Gen Psych 2001;58:909-915
Solowij N ym. Cognitive functioning of long-term heavy cannabis users seeking treatment. JAMA 2002;287:1123-1131
Zammit S ym. Self reported cannabis use as a risk factor for schizophrenia in Swedish conscripts of 1969: historical cohort study. BMJ 2002;325:1199-1201
Lääketieteen lisensiaatti Pekka Heinälä toimii A-klinikkasäätiön asiantuntijalääkärinä. Hän on koulutukseltaan psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Suomen Lääkäriliitto on myöntänyt hänelle päihdelääketieteen erityispätevyyden. Aiemmin hän on toiminut alkoholitutkijana Alkoholitutkimussäätiöllä ja Kansanterveyslaitoksella. Hän on julkaissut katsausartikkelin kannabiksen kliinisistä vaikutuksista ja haitoista Duodecimissa (Heinälä P. Kannabis ja sen terveysvaikutukset. Duodecim 1998; 114: 2115-2120) ja Suomen Lääkärilehdessä (Heinälä P. Kannabis päihteenä. Suom Lääkäril 2001; 56(24): 2650-2654).
Vastaukset 33
Vanhimmat
Heinälä tunnetaan kyllä tiukan linjan kannabisvastustajana, jolla on tuossakin tekstissä kontekstit menneet sekaisin. Pitkä litania liirumlaarumia, mutta ei vahingossakaan faktaa.
No ainakin yksi fakta selvisi- sinä et osaa lukea!
Näkökenttä on rajoittunut, tekstistäkin näkyy vain hyvin pieni alue, muu on pimeänä.
Taidankin tästä lähtien pidättäytyä pelkässä LSD:ssä ja alkoholissa.
Tuosta ahdistus ja pelkotiloista sen verran, että itse kun olen poltellut ja joskus kun iskee se paranoia niin siitä pääsee eroon kun polttaa 1 jointin. Kummallista luulisi en pahentavan tilaa vaan eipä koskaan ole niin käynyt.
kuvailemasi piirteet liittyvät narkomaniaan!Narkomaniassa on aivan tyypillistä kokea pelkotiloja ja käyttää päihdettä päästäkseen eroon niistä. Sinä olet esimerkki kannabiksen vaaroista. Hakeudu hoitoon mielummin kuin rupeaisit siirtymään vahvempiin aineisiin.
Kyse on aineen ominaisuudesta. Sitä kutsumma ns. välitilaksi, kun on polttanut "väärän" määrän kerralla.
Kyseessä on vain sellainen huono fiilis silloin, esim poliisin pelko tai joku aivan mitätön syy. Ei mikään maata kaatava psykoosi.
Tilasta pääsee myös ajattelemalla jotain muuta.
Luin viestisi. Älä selittele. Poliisin pelostasi pääset myös lopettamalla huumeiden käytön!
Moni täällä kärsii turhaan niistä hetkellisistä pahoista fiiliksistä.
Intialaiset ystäväni, jotka ovat ikänsä Goassa poltelleet hamppua, antoivat ao. neuvon.
Vaittäisin, että kaverit puhuvat vuosisatojen kokemuksesta.
"Vaittäisin, että kaverit puhuvat vuosisatojen kokemuksesta"
tämäkö se allaoleva neuvo on vai yritätkö väittää että kannabis pidentää elinikää????, buahahahahahahahaaaaaaaaa, joo ensi perjantaina on Euroviisujen esikarsinnat ja juuri sinunlainen Spede herätetään siellä henkiin kannabiksen avulla samaan aikaan, kun Hannu Karpo ajaa poliisi-saabilla se ylisuuri karvahattu päässään vinhasti pyörien juhlapaikan ympärillä pillit ulvoen.
Miksi Kannabis on Suomessa vaarallinen addiktoiva hermomyrkky, mutta muualla maailmassa arvostettu rohdosyrtti jolla on vuosituhansien käyttöperinteet?
Mikä vittu tekee tästä perselandiasta niin erikoisen ettei sitä soisi missään nimessä TÄÄLLÄ käytettävän?
kun luin kuvauksesi niin sain selvän kuvan narkomaniasta. Kun käytät nyt vielä alatyyliä ja rienaat isänmaatamme, niin voinen lopettaa keskustelun omalta osaltani toteamalla, että taidanpa tästä poiketa nakkikioskin kautta. Siellä on tällähetkellä vähemmän agressiivisuutta.
On vaikeaa kirjoitella viileän rauhallisena ihmiselle joka selvästi kokee itsensä hieman muita parempana. Narkomaniasta aiempi viestini kertoo yhtä vähän kuin DNA:n mainos USA:n BKT:sta, luultavasti siksi että kirjoittaja on raitis ihminen.
Tätä isänmaata sopiikin rienata. Sen verran perseelleen on vedetty asiat, ja se näkyy ja kuuluu jo kadulla.
Heipähei vaan
Jos luulet tietävän, miltä muista tuntuu, niin silloinhan itse koet olevasi parempi kuin muut! Et voi tietää miltä minusta tuntuu. En koe itseäni parempana kuin muut. Olen vain huolissani lähimmäisistä.
Jos olisit oikeasti huolissasi lähimmäisistäsi, ihmettelisit isoon ääneen sitä, minkä takia osa hoitoa tarvitsevista ihmisistä joutuu tänä päivänä jättäytymään hoidon ulkopuolelle koska heille tarjottu hoito addiktoi reseptilääkkeisiin joita voi huumausaineiksi verrata.
Jos olisit oikeasti huolissasi lähimmäisistäsi, pyrkisit luomaan vääristämättömän kuvan kannabiksen rohdoskäyttäjistä, ihmisistä jotka koittavat pärjätä elämässään eteenpäin laittoman päihteen turvin, asia mitä viralliset lääkkeet eivät heille pystyneet tarjoamaan. Tällaisia ihmisiä on Suomessakin tuhansia.
ehkäpä sinun perspektiivistä katsottuna en ole huolissaan, mutta koska katson asiaa omasta perpektiivistä voin vakuuttaa, että tämä huolissaanolon tunne on aivan yhtä vakava kuin sinunkin tunteesi oman asiasi suhteen. Mutta olisitko sillä tavalla kuitenkin kohtelias, että puhuisit vain omasta puolestasi? Se olisi keskustelun kannalta helpoin tapa.
no löytyihän taas yksi motiivi käyttää päihteitä... Joo, minäkin join pullon kossua, kun spriitä käytetään sairaaloissa sterilointiaineena. Mutta muihin päihteisiin en koske vaikka UPM potkisi toiset 3000 pellolle!
Vaan sitä, että kannabiksen polttokulttuuri on Intiassa vuosisatoja vanha perinne.
Mikä ihme tuo Spedevertaus on?
- Käytät reseptillä saamaasi unilääkettä pakon sanelemana pari kuukautta putkeen, sillä seurauksella että olet kunnon koukussa mokomaan mömmöön. Lääkäri määrää viekkareihin lisää bentsoja ja päädyt lääkekoukkukierteeseen, ja sitä kautta pahimmillaan hautaan asti.
- Käytät itsekasvattamaasi hamppua unilääkkeenä pakon sanelemana pari kuukautta putkeen. Lopetat, seurauksena pari vähän nihkeämpää yötä ja siinä se.
Eikö olekin jännää kuinka paljon VAARALLISEMPAA se virallinen ja sinunkin hyväksymäsi malli edustaa?
vai?
Minä en ole koskaan tullut riippuvaiseksi lääkärin määräämiin bentsoihin tai unilääkkeiisin, koska kukaan lääkäri ei ole niitä mulle määrännyt. Siksi mun ei tarvitse myöskään käyttää kannabista! Eikö olekin jännää?
Itse käytän hamppua ja muita päihteitä ainoastaan viihdekäyttöön.
Mielenterveysongelmat ja unettomuusongelmat pitää hoitaa muuten jos niitä jollain on.
Niihin tuskin Hamppu tai mitkään lailliset lääkkeetkään yksin toimii. Täytyy etsiä se todellinen syy unettomuuteen Stressi etc... ja hoitaa se pois päiväjärjestyksestä.
Silti uskoisin ulkopuolisena, että nuo lailliset kemikaalit eli rauhoittavat huumelääkkeet ovat mielenterveydelle paljon vaarallisempia kuin hamppu tai alkoholi. Olen elämäni varrella muutaman mielenterveyslääkehörhö tapauksen nähnyt. Kukaan "hamppariystävistäni" ei ole yhtä hullu kuin nämä ns. lääkenarkkarit.
Lisää faktaa "kankkunen" keskustelu puolella. Siellä ammattidensot kehottaa toisiaan vetää samaria alas jos vähän vasenta puolta rintaa pistelee juopotteluputken jälkeen. Ja toiset taas kyselee rauhottavista että sais ahistus ja pelkotilat pois juopottelun jälkeen.
Rauhottavat ovat huumausaineita siinä missä alkoholi ja kannabis, onko se sitten narkomaniaa että juopottelun jälkeen täytyy ottaa nappeja että pysyy kasassa?
Kun esität asiayhtyden tuossa muodossa, niin totta kai se on narkomaniaa. Narkomania on kokonaisvaltainen tila ja jos sitä ylläpidetään myös nappien voimalla ( eli otetaan lääkkeitä, jotta kestäisi juoda jatkossa). Toisaalta alkoholismiin tehokkaimipia lääkkeitä ovat depressiolääkkeet, ja ne eivät ole huumausaineita tai rauhoittavia. Yleensä sedatiiviset vaikutukset ilmenevät hoidon alussa ja depr. lääkkeisiin ei tule lainkaan fyysistä riippuvuutta kuten huumausaineisiin tulee.
"depr. lääkkeisiin ei tule lainkaan fyysistä riippuvuutta kuten huumausaineisiin tulee."
Psliocybiini, LSD, ibogaine, DMT, etc etc riippuvuus????
psilocybin, LSD.... en muita listaamiasi tunne, mutta eikö nuo ole huumausaineita.
Itse tarkoitan esim.escitalopram, mirtazapim, venlafaxin, moclobemid, reboxetin...ne ovat deopressilääkkeitä
ovat vain laillistettua huumekauppaa.
Moniko on koukussa diapamiin, prozaciin bentsoihin etc...
Noita mitä mainitsit en tunne, olen vain kuullut, että monet mielenterveys- ja rauhoittavat lääkkeet koukuttavat tehokkaammin kuin useat "huumeet".
Mielestäni hampusta ei ole sen enempää haittaa ihmiselle kuin kahvista tai teestä.
Ongelma on vain ihmisten mielessä, meidät on niin tehokkaasti peloteltu huumeprobagandalla hampun suhteen, että pelkäämme sitä kuin ruttoa.
Se on kulttuurillemme vieras aine joten sitä kaihdetaan. Intiassa hamppua käytettiin vuosisatoja. Sitten tuli länsimainen kulttuuri ja aine tietenkin kiellettiin. Nyt Intiassakin on käsiin räjähtävä alkoholiongelma, kun länsimainen kulttuuri tunkee käyttäytymismallejaan sinnekin.
voin tässä tunnustaa että olen joutunut syömään masennuslääkkeitä jonkin verran elämäni aikana (kuten useat meistä)ja eivät ne minulle mitään riippuvuutta aiheuttaneet. Tuolloin perehdyin depressiolääkkeisiin ja muistan lukeneeni että ne tehoavat todellakin alkoholismiin koska nousuhumalassa serotoniinin erityksentaso nousee ja krapulassa se vastaavasti romahtaa . johtuen tästä farmakologiasta vai mikä se oikea ilmaus olisikaan, niin jokatapauksessa depislääkkeitä käytetään alkoholismiin tehokkain seurauksin. Masennus on sairaus ja olen ikuisesti kiitollinen lääkkeille, että sain elämän takaisin. Depressio ei johtunut päihteistä, koska käytän päihteitä vain "viihdekättöön". Varmaan ne muut mielenterveyslääkkeet sitten aiheuttaa riippuvuutta, onneksi minulla ei ole niistä kokemusta.
Puhutku nyt kokemuksesta, vai onko tuo(kin) vain mustatuntuutietoa?
Nimittäin itse juuri puolivuotta söin päivittäin masennuslääkkettä ja kun pariviikkoa sitten käytön loptin alkoi tuskallinen mahakipu, joka jatkui ja jatkui kunnes paripäivää sitten otin sitten napin. Kas kummaa oireet katosivat yön aikana.
Tämä ettei noista masislääkkeistä tulisi viekkareita on vain lääkäreiden paskapuhetta, jotta saisivat hyväuskoiset hölmöt syömään kallista ja mitäänsanomatonta lääkettä. Luulevat varmaan että potilaat loppuikänsä niitä paskoja söisivät!
Hyvät ihmiset, SANOKAAI EI DEPRESSIOLÄÄKKEILLE, ne ovat aivan helvetistä!
Kannabis auttaa parhaiten tässä(kin) vaivassa!
Tuohan lähtee siitä olettamuksesta että huumeista ei voi seurata mitään hyvää ja siten hieman määrittelee jutun sävyä. Itse kuitenkin epäilen voimakkaasti kannabiken ja skitsofrenian yhteyttä, kuten monet tutkimukset joista taas tuossa ei mainita. Tietenkin on erilaisia tutkimustuloksia, mutta eniten ehkä mietityttää niiden ristiriita.
Alkoholia kun tutkii eri tahot, päätyvät he aika samanlaiseen tulokseen. Hirvittävä myrkkyhän se on. Mutta jos otetaan mukaan yhteiskunnassa vallitseva todellisuus ja monet muut tekijät, saadaankin jo hieman perspektiiviä asian todelliseen haitallisuuteen yhteiskunnalle. Toisin sanoen meidän vallitseva lainsäädäntö ja yleinen suvaitsemattomuus kärjistää kaikkia mahdollisia haitallisia lieveilmiöitä. Tämän päivän alkoholihaittoihin voidaan edes yrittää vaikuttaa, toisin kuin kieltolain aikana. Kieltolaki hävittikin Suomesta sen alkoholikulttuurin joka tänne oli syntynyt. Ja kaikki haitalliset lieveilmiöt pahenivat sille tasolle että hinta muodostui liian kovaksi.
Aikaisemmin homous oli syntiä ja heihin kohdistui yhteiskunnan suunnalta kova paine. Heitä syytettiin mm. mielenhäiriöisiksi ja uskon että monesta myös tulikin "hullu". He tiesivät ja jaksoivat uskoa olevansa "normaaleita". Ihminen joka joutuu elämään jatkuvassa ristiriidassa vallitsevien "arvojen(=valheiden)" keskellä ja pikkuhiljaa syrjäytyä, on hyvin todennäköinen tapaus kärsimään erilaisista ongelmista.
Skitsofreniaa ei oikeasti vielä tunneta kunnolla. Skitsofrenia on yleisnimitys erilaisille mielen häiriöille ja asiantuntijatkin ovat eri mieltä siitä että missä menee skitsofrenia diagnoosin raja. Yksi uusi nimittäjä skitsofrenialle altistumiselle on yksinäisyys ja sitä kautta syntyvä syrjäytyminen. Lisäksi sikiöaikaisten virustartuntojen yhteyttä skitsofreniaan tutkitaan.
Eli en ole ollenkaan varma siitä että kannabis itsessään aiheuttaisi skitsofreniaa. Se voi ehkä laukaista "piilevän" skitsofrenian. Piilevä lainauksissa koska, kuka sitä nyt oikeasti voi sanoa että voi olla "piilevänä". Toki jos suvussa on useampia skitsofreenikkoja, jättäisi kannabiksen ja miksen muutkin päihteet kokeilematta. Mutta vuosien varella on tullut tavattua aika monta pössyttelijää ja en ole koskaan kenenkään kuullut kannabiksesta sekoavan.
Olen pahoillani mutta päihdelinkki on uskottavuutensa puolesta kyseenalainen.
P-linkki on ennenkaikkea modernisti konservatiivinen taho. Asiat esitetään siististi ja muka yleisiä trendejä mukaillen, mutta taustalta paistaa räikeästi konservatiivinen asenne ja siksi faktat ovat aina puolittaisia eivätkä edelleenkään jätä paranoidisen huumevastaisuuden juoksuhautoja kohdatakseen ihmiset ja tosiasiat neutraalilla kentällä.
Yritys on kova, plinkkiläiset yrittävät kovasti puhua niistä ongelmista ja ilmiöistä joita yhä enenevä tietoinen kansanosa tuo päivittäin ilmi täälläkin. Silti ei toimi, ei perimmäiseltä luonteeltaan. Asioita ei todeta suoraan ja todellista mittasuhdetta ja vertailua ei esitetä.
Päihdelinkkiin valitaan vain ja ainoastaan negatiivisia tutkimustuloksia eikä esitetä vahingossakaan esim. niitä tutkimustuloksia joilla Englannissa ollaan siirretty kannabista C-luokkaan. Mutta siis, tokihan suomalaiset tunnettuine yleispätevine intresseineen ovat asiassa parempia auktoriteetteja kuin keskieurooppalaiset. Kaikessahan me olemme. Niinhän?
Totta puhut mies!
Mutta älä luule että muutaman sinole töntsyn jälkeen tääl kukaan mitään ymmärtää...
"Samoin on orjan tehnyt heistä kuin kenet meistä. Molempi koukuttaa, molempi houkuttaa,, ganjaa tai kaljaa, ganjaa tai maljaa..."
Polvillas oot päihteillä toki, mut silti isännäksi mielummin ganja kuin viina, pehmustetut kahleet, kevyt on piina ja virka melkein kuin renki ja hommassa tietty lempeä henki eikä suinkaan lasinsiruissa rähmällään rangaistusvanki.
Ja jos joskus vapaaksi tahtoo senkun piippunsa varren katkoo ja hetken isännättä tarpoo. Ei sitä kukaan kiellä, sitä nyt vaan moni ei miellä.
Mutta toisaalta vaikka skitsofrenia on myös 'sairaus' jonka syntyperää ei tiedetä sen ilmeiset yhteydet kulttuuriin ovat kenelle tahansa paremmin käsitettävissä(tämä sopii kuvaukseen muistakin mieenterveyden häiriöistä). En pidä tärkeänä maailmankuvaa, jossa tottelevaisuus ja tekopyhä arvonimien ja kunnioitukseen jakaminen tai sen pois ottaminen näyttelee kriittisen olennaista osaa. Kaiken kaikkiaan rikollisuutta synnyttää maailma, jossa asioita kunnioitetaan ja pelätään. Olen kuullut väitettävän, että moinen olisi jollain tapaa perusteltavissa terveen järjen nimissä. Itse olen päätynyt aivan päinvastaisiin johtopäätöksiin - minkä tahansa negatiivisen emotionaalisen toiminnan (kuten uhkailu, pakottaminen, lahjominen, häpeäminen, yms) tapahtuminen minkä tahansa asiayhteyden nimissä sunnyttää negatiivisia kokemuksia. Ihmisiä tulee rohkaista LUOTTAMAAN OMAAN HYVYYTEENSÄ ja KOHTAAMAAN KAIKKI MAHDOLLISUUDET SISÄLLÄÄN ja tähän pohjautuu mielestäni mielekäs tajunnantilan muuntaminen. Kohtuullisen (alle varsinaisen humaltumisen) alkoholiannoksen vaikutukset usein liittyvät tunteelliseen territorion hallintaan jonka läpikäyminen saattaa auttaa joitain selvittämään olemisensa rajoja fyysisellä tasolla etenkin jos nuoruudessa rajat ovat olleet jyrkästi määritellyt. Samoin hamppu saattaa olla jollekin apuväline löytää sisäisen virtauksen lähde itsestään silloin, kun ympäristö, joka on ollut keinotekoiseen mukautumiseen vaativa ja osoittanut joustamattomuutta asioissa joihin on liittynyt voimakkaita tunteellisia kehitysalueita.
On todennäköistä, että kannabiksen poltto ympäristössä joka entisestään voimistaa negatiivisia tuntemuksia johtaa oireiden syvenemiseen ja vain harvoin haluttuun irtaantumiseen. Sama voi sopia alkoholiinkin ja epäilenkin, että väkivaltaisissa alkoholipäihtymystiloissa on ollut tilanteita, jotka ovat muistuttaneet musertavista olosuhteista. On siis kahdestakin näkökulmasta (minun ja natsisian) hyödyllisempää ja turvallisempaa keskittää päihteiden käyttönsä elämässä niille varatuille alueille ja tilanteille. Nuorempana minun oli tätä yksinkertaista asiaa vaikeampi tajuta, että kyllä ihminen saa valita aivan itse ne todellisuudet jotka hän tekee tietoisiksi itselleen, joista usein eniten helpotusta tuovat haastavammat ja ennenkaikkea jokainen on vastuussa omista todellisuuksistaan ja niiden käsittelystä osaksi kokonaisuutta - mikä onkin minulle tässä kirjoittaessani asian kutkuttava puoli. Kuulostaa rankalta tehdä maailmankuvaa noiden hullutuksien pohjalta, mutta onneksi se on jo todettu vähän kaikessa : mikä tahansa kaikesta on mahdollista, kun otetaan huomioon, että se on osa kokijasta. J