Miksi suositellaan 5-7 asteen rakea (maston takakenoa) osatakilapurjeveneen mastoon ja erityisesti kovalla tuulella? Yleensä nykyajan veneet ovat kallistuessaan luovikärkkäitä. Vaikuttaahan kallistus purjeiden väliseen solaan avaavasti, mutta saman voi tehdä genuan jaluskiskollakin.
Purjelaudoista olen oppinut miten maston kallistus vaikuttaa laudan ohjaamiseen. Itse pidän keppini aika pystyssä. Kevyellä tuulella ymmärrän takanojan, jos hyvin tasapainossa olevaan veneeseen halutaan enemmän pinnatuntumaa Mielestäni tästä asiasta on kaksi koulukuntaa, miksiköhän.
Purjelaudoista olen oppinut miten maston kallistus vaikuttaa laudan ohjaamiseen. Itse pidän keppini aika pystyssä. Kevyellä tuulella ymmärrän takanojan, jos hyvin tasapainossa olevaan veneeseen halutaan enemmän pinnatuntumaa Mielestäni tästä asiasta on kaksi koulukuntaa, miksiköhän.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mutta monirunkoveneessä rake vaikuttaa pienentävästi etustaagin ja maston väliseen kulmaan jolloin etustaagi on kireämmällä=fokan etuliikki on kireämmällä.
Olenko käsittänyt väärin rake ei vaikuta etustaagin kireyteen? eikä ns pre bendikään vaan itse bendi (hekin kireys) jolla taivutetaan mastoa taakseppäin ja saadaa etustaagi kireälle, ja iso litteäksi?
rake = maston kallistus (mistä tuo nimi tulee?)
prebendi = maston taivutus hekki irti (vanteilla)
bendi = maston taivutus hekki kireenä
sillä mastoa taaksepäin kallistettaessa sivuvanttien ja maston välinen kulma kasvaa ja etustaagin ja maston välinen kulma pienenee jolloin myös etustaagi korostuu.
En osaa sitä millään kaavalla todistaa joku muu varmaan osaa mutta voit kokeilla ihan yksinkertaisesti sitomalla langan keppiin esim. 50 cm keppi, 100cm lanka. Pidät keppiä kuin mastoa ja lankaa kuin etustaagia ja voimat ovat suunnilleen yhtäsuuret.
Kun lyhennät langan 60 cm:ksi niin lankaa alustassa pitävä voima kasvaa suuremmaksi kuin voima joka vääntää mastoa. Eli kulman pienentyessä etustaagi kiristyy.
Tuli sitten opittua jotain uutta :) nyt kun tätä miettii niin noinhan se menee. Kyllä se näyttää olevan totta että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Pitäisi varmaan lukea toi tässäkin keskustelussa ollut wb ohje ajatuksen kanssa läpi.
Rake on tyypillisesti sentään vain 2-3 astetta, jolloin 10 m mastoliikillä, luotisuora on 30-50 cm irti mastosta puomin kohdalla. 5-7 astetta olisi vastaavasti 90-120 cm, jota kai saatetaan jossain tapauksissa käyttää.
Rake vaikuttaa purjeiden yhteistoimintaan. Suuremmalla rakella, myös isopurjeen yläosa "näkee" etupurjeen. Tällöin purjeiden tehokkuus usein paranee -> parempi vauhti kryssillä. Avotuulilla rakesta on vain haittaa.
Jos raken kasvattaminen johtaa purjeiden tehokkaampaan toimintaan, voi hyvin käydä niin, että luovikärkkäys ei pahenekaan raken kasvaessa. Toki jossain vaiheessa luovikärkkäys pahenee rakea lisättäessä (vrt. purjelauta).
Kallistuessaan luovikärkkäitä veneitä ei ole syytä ajaa liian kallellaan.
Suuria rakeja käytetään erityisesti sporttisissa veneissä, joita purjehditaan banaaniradalla (paljon kryssiä).
Monessa tällaisessa asiassa on useampi koulukuntia. Syy on siinä, että asiat ovat todella monimutkikkaita ja monitahoisia (riippuvat veneestä ja rikistä).
Taisi alkuperäisellä kysyjällä mennä prosentit ja asteet sekaisin. Tässä mm. suositellaan rakeksi 5% eli 3 astetta:
http://fe83.org/docs/purjehtiminen/vauhtiseminaari/VSriki.pdf
Tuo rake on muuten sellainen asia, että sitä ei kukaan osaa aukottomasti selittää teorioilla. Kokonaisuus on liian monimutkainen kun "kaikki vaikuttaa kaikkeen". On vain käytännössä huomattu, että se rake parantaa vauhtia, ainakin kryssi-lenssi-radalla. Ja tosiaan siis parantaa kryssivauhtia enemmän kuin haittaa lenssivauhtia. Tämän olen joskus _muistaakseni_ kuullut arvostetun purjemaakarin suusta. En mene takuuseen.
Jaluskiskon pitäis olla seuraavassa kohdassa.
kun katsot skuutti köyttä pitkin tähtäät fokkaa kohti kohta jossa köysi osuu etustaagin pitäisi olla noin 55% etustaagista alhaltapäin. Vaikee selittää mutta pointti että jaluskiskolla on yksi oikea kohta ja tällä ei voi vaikuttaa muuhun kuin fokan takaliikin kireyteen, ts. miten fokka päästää tuulta ylhältä
Pointtina jaluskiskolla ei voi vaikuttaa purjeitten väliseen solaan.
Ja hyvät purjehtijat korjatkaa jos olen väärässä.
Nämä kun ovat opittuja pääteltyjä... "totuuksia"
Skuuttikiskolla vaikutetaan nimenomaan fokan takaliikin kireyteen, joka vaikuttaa fokan kiertymään. Sola on fokan ja isopurjeen välinen sola, jota fokan kiertymä avaa. Ehkä ymmärrät solan jotenkin toisin, mutta se on tavallaan fokan ja ison väli ja se väli suurenee kun skuuttipistettä siirretään taakse.
Eikös se "perustrimmi" ole muuten etustaagin kolmannes alhaaltapäin eikä puoliväli?
Perustrimmiksi minulle on opetettu tuo 55% no eihän se paljoa poikkea sinun 66%. Kuulin tuon yhdeltä purje neulomon kaverilta. Voisiko olla fokan tyypillä vähän tekemistä? esim 140% genoa on vähän eri muotoinen alhalla enemmän painetta? osatakila ja toppitakila löytnee varmasti eroa?
viellä skuuttauksesta veneessäni vantit menevät veneen ulkolaitaan ja näin en saa genoaa riittävän lähelle veneen keskilinjaa kryssissä. Eikös tämä ollut 140% fokalla about 11 astetta, 100 fokalla 8 astetta? Vanttien sisäpuolelle ei voi edes kokeilla ottaa chaalinkiin kiinni. Voiko tätä korjata millään? tietysti iso about samaan kulmaan ja vähän alemmas mutta pitäis päästä ylös ja kovaa :) ST fokalla sitten pääsee ylös hyvin mutta se on usein aika pieni.
Pakko arvailla täällä näitä trimmi asioita kun nämä eivät koskaan viellä ole aiheuttaneet minkäänlaista keskustelua? Mielestäni tämä on keskustelua purjehduksesta, enemmän kun onko tiikkilistat suorassa mikä näyttää täällä olevan monen keskustelun tärkein anti. Tosin mukavaa luettavaa sekin.
Ja yhä edelleen saa korjata
teidän asteita ja prosenttilukuja ja kulmia ?
Kun fokkaa tai genoaa skuutataan niin sillähän jossain on perusolosuhteisiin "ainoa oikea" kulma. Skuutilla säädetään purjeen litteyttä, pussikkuutta. Siirrä jaluskiskon plokia eteenpäin niin alaliikkiin tulee enemmän pussia = kevyt tuuli. Siirrä plokia taaksepäin niin alaliikki kiristyy ja takaliikki löystyy = tuuli lisääntyy. Monirunkoveneessä käytän lisäksi barberia niin että tuulen noustessa pystyn avaamaan solaa ja samalla litistämään fokkaa. Jos siirtää ainoastaan kiskolla plokia niin siirrettäessä eteenpäin, sola suurenee ja päinvastoin. Kaiken yhdistää fokan koko, tuulen voimakkuus, aallokko ja tietystivene itse ja omat mieltymykset.
Että tällaisia ajatuksia....
Näitä asioita on muuten melko vaikea selittää pitäis piirtää kuva, kokeillaan kuitenkin.
Eli 140% genoa tulee reilusti chaalingin ohi chaalingista ylemmät vantit tulee veneen ulkosivun tasolle, eli kryssissä en saa skuuttikulmaa riittävän pieneksi. Jaluskiskolla tähän ei voi vaikuttaa. Asentamalla toiset jaluskiskot lähemmäksi veneen keskilinjaa saisi aikaan halutun muutoksen mutta silloin vantit olisi viellä hullummin edessä. Itse en ole keksinyt tuohon ratkaisua millä tuota voisi korjata?
Että näin
oikein, niin 140% genoaa ei saa skuutattua sinun veneessäsi tiukalle kryssille.
Rikiä tietysti voisi muuttaa kääntämällä saalingit taaksepäin mutta ehkä se on aika suuri juttu ???
Sitten toinen asia on miksi pitää käyttää niin suurta genoaa kryssillä ?
Keulapurjeen suurin merkitys on saada aikaan se sola ja puhdas virtaus stuuran leen puolelle. Jos katsot 140% genoaa tiukalla kryssillä veneessä jossa sen kisko on "oikeassa" paikassa niin genoa pakkaa tuulta stuuraan heti mastosta taaksepäin niin että genoan profiloitu lisäpinta-ala menetetään stuuran pakkaavassa pinta-alassa.
Jos katsot nopeita 60' trimiksiä niin näet, että nykyinen suunta on 8/9 osa riki ja kryssillä kapea korkea fokka jonka päätarkoitus on saada aikaan puhdas sola stuuralle. m.o.t. ehkä tiukalla kryssillä kannattaisi satsata enemmän fokkaan jonka voi skuutata oikein kuin genoaan sen suuren pinta-alan vuoksi.
Tuota olen itsekkin vähän miettinyt että onko siitä 140% mitää iloa kryssillä? 140 rulla näyttää olevan tosi monessa veneessä se normaali kesä purje jota käytetään aina kun vain mahdollista. Näin ainakin olen ymmärtänyt. ST fokalla kryssi tuntunutkin paljon paremmalta 1-5 ms se vaan tuntuu niin pieneltä. Se on juuri kuvaamasi kaltainen kapea ja menee kuitenkin aika korkealle. 100% fokka vois olla paras vaihtoehto kryssiin sitä nyt sitten en taas omista. Täytyy experimentoida näillä kunhan nyt vaan pääsis purjehtimaan.
saalingeja en taida lähteä kääntämään, silloinhan pitäisi vanttejakin varmaan siirtää. Muutenhan ne tulis suoraa alaspäin. Ja onhan vene ehkä jo myynissä kesän jälkeen isompaa pitäis saada.
Mutta kattoo nyt kun tälläkin on viellä paljon opittavaa, ja koettavaa.
Jos vantit tulevat laitaan kiinni olettaisin, että venettäsi ei ole tarkoitettukaan ajettavaksi genualla vaan ainoastaan fokalla, joka skuutataan vanttien sisäpuolelta. Mikä vene? Jos yrittää laidalle tulevien vanttien ulkopuolelta skuutata keulapurjetta, niin se ei minun järkeni mukaan voi millään toimia.
"Minun" perustrimmi on 33 eikä 66 prosenttia. Siis skuutin pitää osoittaa lähemmäs halssikulmaa kuin toppia. Ehkä vain ymmärsimme toisemme ristiin.
Oisko kyseessä Nöffi? Botniahan muutti siinä rustien sijainnin ruffin viereen, ja täten mahdollisti kryssimisen genualla. Muiden valmisteissa myös käytetään genuaa Botnian mallin mukaan, mutta esmes tyyppisäännön mukaisissa kilpailuissa sitä ei ole (lys 1,12 genuan kanssa, perusluku 1,1).
Nöffi tosin liikkuu ihan kivasti st-fokalla tai etenkin kisamielessä suurimmalla sallitulla eli 110% fokalla.
Ei ole tuo NF mutta samoja ongelmia taitaa olla? Vai onko tuo nyt sitten niin ongelma? ST fokalla pääsee jo ihan mukavasti. Sama vika on muuten useimmissa ei raaseri veneissä. Aika harvassa ne osatakila veneet missä vantit vedetty suoraan alas niin että ne eivät haittaa 140% genoan skuuttaamista kryssiin. Varsinkin jos on suhteessa paljon leveyttä pituuteen nähden. En nyt viitsisi sanoa veneen mallia tulee pien uusi bavaria tai ohlssoni. Sääli muuten tästä voisi tulla ihan hyvä Purjehdus threadi :(
Niin ja veneet on tarkoitettu 140% eli onko miehessä vika (aloitteleva purjehtia) vai veneessä vai onko tuo jo venynyt säkki kun ei sitä mielestäni oikeen riitävän hyvin saa trimmattua
Vanha tuo on ja tällähetkellä neulomolla paranneltavana. Kaikissahan tietysti on vikaa mutta jos tuon mies tekijän nyt saisi minimiin, niin olis hyvä.
Paljonko rakea pitäisi olla 30 jalkaisessa Bavariassa?
90 astetta
enimmillään 180 astetta ;)
riippu ihan purjehtijan taidoista, ja tietenkin kölipulttien kunnosta, kuinka paljon bavaan kannattaa rakea laittaa.