sudon muistamisaika

uusia ohjelmia ei voi asentaa ilman salasanaa joten pakko sitä on käyttää.
ubuntu ei ollut läheskään täydellinen ilman lisäohjelmien asentamista.

"Jos se ei kuulu Debianiin, niin miksi sillä pitää kikkailla..."

Sudo on helppo asentaa Debianiin:
su - -c 'apt-get update'
su - -c 'apt-get install sudo'
su - -c 'visudo'
Sitten riittääkin jo komento:
sudo apt-get update ;)

Sudo on kaikkien Linux-jakelujen perustavaraa. Myös eri työpöytiä varten on omat sudonsa.
Jos et ymmärrä sudo-ohjelmaa, jätä kommentoimatta.

Debianisti kirjoitti:

"Jos se ei kuulu Debianiin, niin miksi sillä pitää kikkailla..."

Sudo on helppo asentaa Debianiin:
su - -c 'apt-get update'
su - -c 'apt-get install sudo'
su - -c 'visudo'
Sitten riittääkin jo komento:
sudo apt-get update ;)

Sudo on kaikkien Linux-jakelujen perustavaraa. Myös eri työpöytiä varten on omat sudonsa.
Jos et ymmärrä sudo-ohjelmaa, jätä kommentoimatta.

Sudon idea on ajaa jokin yksittäinen toiminto rootin oikeuksin satunnaisesti ilman, että käyttäjällä on salasanaa tiedossaan. Esimerkiksi siis vaikkapa sudo rm -r /* tai mitä koneella norkoilevalle päähän pälkähtää.
Tästä syystä sudo ei ole oletuksena Debianissa. Kun pitää jotain tehdä rootin oikeuksin, silloin kirjaudutaan rootiksi ja tehdään se.

on käyttää kirjoitti:

uusia ohjelmia ei voi asentaa ilman salasanaa joten pakko sitä on käyttää.
ubuntu ei ollut läheskään täydellinen ilman lisäohjelmien asentamista.

"uusia ohjelmia ei voi asentaa ilman salasanaa joten pakko sitä on käyttää. "


Niin, tähän on se syy, että ainoastaan järjestelmän ylläpitäjä asentaa ne ohjelmat- samoin kuin tekee muutoksia järjestelmään- ei tavalinen käyttäjä.

on käyttää kirjoitti:

uusia ohjelmia ei voi asentaa ilman salasanaa joten pakko sitä on käyttää.
ubuntu ei ollut läheskään täydellinen ilman lisäohjelmien asentamista.

"pakkohan se
on käyttää 9.3.2006 klo 19.11    
uusia ohjelmia ei voi asentaa ilman salasanaa joten pakko sitä on käyttää."

Ei ole mitenkään _pakko_ käyttää. Tuo sudo vain on Ubuntun ominaispiirre.
Jos nyt ihan välttämättä haluaa, voi root-tunnuksen aktivoida ja käyttää systeemiä kuten muissakin jakeluissa.
Mitään todellista tarvetta ei tuohon kuitenkaan Ubuntu-jakeluissa ole.

joo? kirjoitti:

Sudon idea on ajaa jokin yksittäinen toiminto rootin oikeuksin satunnaisesti ilman, että käyttäjällä on salasanaa tiedossaan. Esimerkiksi siis vaikkapa sudo rm -r /* tai mitä koneella norkoilevalle päähän pälkähtää.
Tästä syystä sudo ei ole oletuksena Debianissa. Kun pitää jotain tehdä rootin oikeuksin, silloin kirjaudutaan rootiksi ja tehdään se.

Kuka käskee konffata sudon niin, että sitä saa kuka tahansa käyttää? Ja kuka käskee antaa ylipäätään kenenkään ajaa "rm"-komentoa sudon kautta?

Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein.

ZiPA kirjoitti:

Kuka käskee konffata sudon niin, että sitä saa kuka tahansa käyttää? Ja kuka käskee antaa ylipäätään kenenkään ajaa "rm"-komentoa sudon kautta?

Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein.

"Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein. "

No ei tod. Ja mistä kuvittelet, että nämä ubuntunyypät osaisivat konffata yhtään mitään, kun kuvittelevat, että sudolla asenetaan ohjelmat ubuntussa?

vähempää kiinnostaa kirjoitti:

"Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein. "

No ei tod. Ja mistä kuvittelet, että nämä ubuntunyypät osaisivat konffata yhtään mitään, kun kuvittelevat, että sudolla asenetaan ohjelmat ubuntussa?

"nämä ubuntunyypät osaisivat konffata yhtään mitään,"

Viitsisitkö lopettaa, kun et asiasta mitään tiedä. Eikä näemmä edes ymmärrys riitä lukemaan sudon dokumentteja.
Ubuntussa saa vain yksi käyttäjä täydet sudo-oikeudet. Vastavalla tavalla muissa jakeluissa on olemassa yksi root-tunnus, jolla homma hoidetaan.

Debianisti kirjoitti:

"nämä ubuntunyypät osaisivat konffata yhtään mitään,"

Viitsisitkö lopettaa, kun et asiasta mitään tiedä. Eikä näemmä edes ymmärrys riitä lukemaan sudon dokumentteja.
Ubuntussa saa vain yksi käyttäjä täydet sudo-oikeudet. Vastavalla tavalla muissa jakeluissa on olemassa yksi root-tunnus, jolla homma hoidetaan.

"Ubuntussa saa vain yksi käyttäjä täydet sudo-oikeudet."

Miten sen sudon konffaamisen kanssa nyt on? Yhdellä käyttäjällä täydet sudo-oikeudet, lopuilla rajoitetut? Kuinka monta käyttäjää Ubuntussa pitää olla, että se toimii niinkuin muut jakelut?


"Vastavalla tavalla muissa jakeluissa on olemassa yksi root-tunnus, jolla homma hoidetaan. "


Ubuntussako ei ole rootia lainkaan?

Onanisti kirjoitti:

"Ubuntussa saa vain yksi käyttäjä täydet sudo-oikeudet."

Miten sen sudon konffaamisen kanssa nyt on? Yhdellä käyttäjällä täydet sudo-oikeudet, lopuilla rajoitetut? Kuinka monta käyttäjää Ubuntussa pitää olla, että se toimii niinkuin muut jakelut?


"Vastavalla tavalla muissa jakeluissa on olemassa yksi root-tunnus, jolla homma hoidetaan. "


Ubuntussako ei ole rootia lainkaan?

"Yhdellä käyttäjällä täydet sudo-oikeudet, lopuilla rajoitetut?"

Ei. Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus). Tämä käyttäjä vastaa muissa jakeluissa olevaa root eli ylläpitäjää. Ymmärsitkö?

"Ubuntussako ei ole rootia lainkaan?"

Root-tunnusta ei ole aktivoitu Ubuntu-jakelussa. root-tunnuksella ei järjestelmään voi kirjautua, koska se ei käytössä.
Tuo yksi sudo-oikeudet saanut käyttäjä hoitaa kaikki järjestelmän ylläpitotehtävät.
Tämä siis on Ubuntu-jakelun oletusominaisuus. Joko meni jakeluun?

ottaa selvää kirjoitti:

"Yhdellä käyttäjällä täydet sudo-oikeudet, lopuilla rajoitetut?"

Ei. Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus). Tämä käyttäjä vastaa muissa jakeluissa olevaa root eli ylläpitäjää. Ymmärsitkö?

"Ubuntussako ei ole rootia lainkaan?"

Root-tunnusta ei ole aktivoitu Ubuntu-jakelussa. root-tunnuksella ei järjestelmään voi kirjautua, koska se ei käytössä.
Tuo yksi sudo-oikeudet saanut käyttäjä hoitaa kaikki järjestelmän ylläpitotehtävät.
Tämä siis on Ubuntu-jakelun oletusominaisuus. Joko meni jakeluun?

"Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus)"


Eli tämä yksi käyttäjä ensin asentaa sudon (aloitusviesti) voidakseen tehdä mitään ylläpitotehtäviä. Sitten tämä käyttäjä luo käyttäjätilin rajoitettuine oikeuksineen itselleen sudo-oikeuksin, koska root ei ole oletuksena käytössä. Ymmärrän pikkuhiljaa kyllä.


"Root-tunnusta ei ole aktivoitu Ubuntu-jakelussa. root-tunnuksella ei järjestelmään voi kirjautua, koska se ei käytössä. "


Siis tavallinen käyttäjä konffaa koko järjestelmän ilman root-oikeuksia. Jakeluun meni.

Debianisti kirjoitti:

"Jos se ei kuulu Debianiin, niin miksi sillä pitää kikkailla..."

Sudo on helppo asentaa Debianiin:
su - -c 'apt-get update'
su - -c 'apt-get install sudo'
su - -c 'visudo'
Sitten riittääkin jo komento:
sudo apt-get update ;)

Sudo on kaikkien Linux-jakelujen perustavaraa. Myös eri työpöytiä varten on omat sudonsa.
Jos et ymmärrä sudo-ohjelmaa, jätä kommentoimatta.

"Sudo on helppo asentaa Debianiin:
su - -c 'apt-get update'
su - -c 'apt-get install sudo'
su - -c 'visudo'
Sitten riittääkin jo komento:
sudo apt-get update ;) "


Oletuksena se asennetaan
#apt-get update
#apt-get install sudo


Tosin sudolle on hankala keksiä järkevää käyttötarkoitusta. Jokin X:n konffaus uuden näytön käyttöönoton yhteydessä voisi olla sellainen, mutta harva käyttäjä sellaista osaa tehdä. Kotioloissa tämä nyt on se ja sama onko sudoa vai ei.

ZiPA kirjoitti:

Kuka käskee konffata sudon niin, että sitä saa kuka tahansa käyttää? Ja kuka käskee antaa ylipäätään kenenkään ajaa "rm"-komentoa sudon kautta?

Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein.

"Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein."

No ei kyllä taatusti ole, mä en edelleenkään ymmärrä tota väitettä.

tiedosta kirjoitti:

"Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus)"


Eli tämä yksi käyttäjä ensin asentaa sudon (aloitusviesti) voidakseen tehdä mitään ylläpitotehtäviä. Sitten tämä käyttäjä luo käyttäjätilin rajoitettuine oikeuksineen itselleen sudo-oikeuksin, koska root ei ole oletuksena käytössä. Ymmärrän pikkuhiljaa kyllä.


"Root-tunnusta ei ole aktivoitu Ubuntu-jakelussa. root-tunnuksella ei järjestelmään voi kirjautua, koska se ei käytössä. "


Siis tavallinen käyttäjä konffaa koko järjestelmän ilman root-oikeuksia. Jakeluun meni.

missäs vaiheessa valutit aivosi lahkeesta ulos?

Tuo sudo-oikeus annetaan järjestelmän ensimmäiselle käyttäjälle jota voi myös kutsua "ylläpitäjäksi" (myös esim. OS X tekee samoin).

Kun lisätään muita käyttäjiä niin näille ei oletuksena tuota sudo-oikeutta anneta eli ovat "vakiokäyttäjiä"

Itse koen ainakin sudon käytön käteväksi esim. apt-getillä ohjelmia asentaessa. Roottina sisään kirjautuminen ei ole siis tarpeellista. Jokainen tietysti tekee asiat niin kuin on tottunut itse tekemään...

ottaa selvää kirjoitti:

"Yhdellä käyttäjällä täydet sudo-oikeudet, lopuilla rajoitetut?"

Ei. Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus). Tämä käyttäjä vastaa muissa jakeluissa olevaa root eli ylläpitäjää. Ymmärsitkö?

"Ubuntussako ei ole rootia lainkaan?"

Root-tunnusta ei ole aktivoitu Ubuntu-jakelussa. root-tunnuksella ei järjestelmään voi kirjautua, koska se ei käytössä.
Tuo yksi sudo-oikeudet saanut käyttäjä hoitaa kaikki järjestelmän ylläpitotehtävät.
Tämä siis on Ubuntu-jakelun oletusominaisuus. Joko meni jakeluun?

"Ei. Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus). Tämä käyttäjä vastaa muissa jakeluissa olevaa root eli ylläpitäjää. Ymmärsitkö?"

"Tuo yksi sudo-oikeudet saanut käyttäjä hoitaa kaikki järjestelmän ylläpitotehtävät."


Eli käytännössä se yksi käyttäjä on sama kuin rootti. Siihen väliin on vain ympätty ylimääränen leijeri, jolla root käyttäjätunnuksen nimi ei tarvitse olla root. En silti edellenkään ymmärrä miten toi muka lisää turvallisuutta. Koska jos se sudoa käyttävä tyyppi kerran pystyy tekemään samat ylläpitotoimet kuin root, niin ihan yhtälailla sudoileva osaamaton tyyppi saa sen koko systeemin sekasin kuin roottinakin.

Sitäpaitsi root käyttätunnuksen voisi yksinkertasestin nimetä uudelleen ilman sudovirityksiäkin jos sen tunnuksen haluaa olevan joku muu kuin root, eihän sillä nimellä ole väliä vaan userid:llä.

Esim sillä ei ole mitään eroa kirjottaako apt-get vai sudo apt-get, sama apt-get komento siinä on kyseessä on siinä edessä sudo tai ei. Ja jos kerran ylläpitotoimet pitää voida tehdä, niin niihin ylläpitotyökaluihin pitää kuitenkin päästä käsiksi myös sudo-oikeuksin. Eli ihan sama käytännössä onko sudo vai root. Eli se siitä että sudo olisi muka jotenkin turvallisempi.

miksuh. kirjoitti:

"Ei. Vain yksi käyttäjä voi käyttää sudoa (oletus). Tämä käyttäjä vastaa muissa jakeluissa olevaa root eli ylläpitäjää. Ymmärsitkö?"

"Tuo yksi sudo-oikeudet saanut käyttäjä hoitaa kaikki järjestelmän ylläpitotehtävät."


Eli käytännössä se yksi käyttäjä on sama kuin rootti. Siihen väliin on vain ympätty ylimääränen leijeri, jolla root käyttäjätunnuksen nimi ei tarvitse olla root. En silti edellenkään ymmärrä miten toi muka lisää turvallisuutta. Koska jos se sudoa käyttävä tyyppi kerran pystyy tekemään samat ylläpitotoimet kuin root, niin ihan yhtälailla sudoileva osaamaton tyyppi saa sen koko systeemin sekasin kuin roottinakin.

Sitäpaitsi root käyttätunnuksen voisi yksinkertasestin nimetä uudelleen ilman sudovirityksiäkin jos sen tunnuksen haluaa olevan joku muu kuin root, eihän sillä nimellä ole väliä vaan userid:llä.

Esim sillä ei ole mitään eroa kirjottaako apt-get vai sudo apt-get, sama apt-get komento siinä on kyseessä on siinä edessä sudo tai ei. Ja jos kerran ylläpitotoimet pitää voida tehdä, niin niihin ylläpitotyökaluihin pitää kuitenkin päästä käsiksi myös sudo-oikeuksin. Eli ihan sama käytännössä onko sudo vai root. Eli se siitä että sudo olisi muka jotenkin turvallisempi.

Öh, no sudolla voi antaa peruskäyttäjälle oikeudet käyttää esim sitä apt-get:iä, siis vain niitä ohjelmia joita järjestelmän ylläpidossa tarvitaan, jolloin root tunnusta ei tarvita niin usein, joka on tietysti hyvä asia.
http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/sudo.php

jak kirjoitti:

Öh, no sudolla voi antaa peruskäyttäjälle oikeudet käyttää esim sitä apt-get:iä, siis vain niitä ohjelmia joita järjestelmän ylläpidossa tarvitaan, jolloin root tunnusta ei tarvita niin usein, joka on tietysti hyvä asia.
http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/sudo.php

"Öh, no sudolla voi antaa peruskäyttäjälle oikeudet käyttää esim sitä apt-get:iä, siis vain niitä ohjelmia joita järjestelmän ylläpidossa tarvitaan, jolloin root tunnusta ei tarvita niin usein, joka on tietysti hyvä asia. "


Järjestelmä, jossa peruskäyttäjälle annetaan oikeudet asentaa järjestelmän ylläpidossa tarvittavia ( tai ylipäätään mitään ohjelmia), kutsutaan Windowsiksi.

juubaatuubaa kirjoitti:

missäs vaiheessa valutit aivosi lahkeesta ulos?

Tuo sudo-oikeus annetaan järjestelmän ensimmäiselle käyttäjälle jota voi myös kutsua "ylläpitäjäksi" (myös esim. OS X tekee samoin).

Kun lisätään muita käyttäjiä niin näille ei oletuksena tuota sudo-oikeutta anneta eli ovat "vakiokäyttäjiä"

Itse koen ainakin sudon käytön käteväksi esim. apt-getillä ohjelmia asentaessa. Roottina sisään kirjautuminen ei ole siis tarpeellista. Jokainen tietysti tekee asiat niin kuin on tottunut itse tekemään...

"Roottina sisään kirjautuminen ei ole siis tarpeellista."


Mutta kun sen pitäisi ola. Minkä takia Ubuntussa on poikettu normaalista Linuxin tavasta hoitaa tietoturva? Ymmärrän kyllä, että se voi tuntua kätevältä, mutta ei se suinkaan sitä ole. sekoitaa vain turhaan järjestelmän ylläpitäjän ja tavallisen käyttäjän roolia, mikä erottuu on selkeä Linuxin tavassa hoitaa asia.

Idea kirjoitti:

"Öh, no sudolla voi antaa peruskäyttäjälle oikeudet käyttää esim sitä apt-get:iä, siis vain niitä ohjelmia joita järjestelmän ylläpidossa tarvitaan, jolloin root tunnusta ei tarvita niin usein, joka on tietysti hyvä asia. "


Järjestelmä, jossa peruskäyttäjälle annetaan oikeudet asentaa järjestelmän ylläpidossa tarvittavia ( tai ylipäätään mitään ohjelmia), kutsutaan Windowsiksi.

Muttakun Pekka Peruskäyttäjälle ei anneta sudo-oikeuksia, uskokaa jo. On yksi "ylläpitäjä" jolla on tuo sudo-oikeus ja peruskäyttäjät eivät mitään asentele.

Esim. minulla on yksi Ubuntu-PC jota itse harvemmin käytän mutta kaksi muuta henkilöä lähes päivittäin. Minulla on ylläpitäjän tili ja siis voin käyttää sudoa ohjelmia asentaessani ja päivityksiä asennettaessa. Nämä muut henkilöt EIVÄT voi asentaa ohjelmia eivätkä päivityksiä koska heillä ei sudo-oikeutta ole. He vain käyttävät ohjelmia.
Itse en ole koskaan kokenut tietoturvauhaksi sitä että käytän satunnaisesti konetta ylläpitäjän oikeuksilla (mutta ei missään tapauksessa root-oikeuksilla).

Joo kirjoitti:

"Roottina sisään kirjautuminen ei ole siis tarpeellista."


Mutta kun sen pitäisi ola. Minkä takia Ubuntussa on poikettu normaalista Linuxin tavasta hoitaa tietoturva? Ymmärrän kyllä, että se voi tuntua kätevältä, mutta ei se suinkaan sitä ole. sekoitaa vain turhaan järjestelmän ylläpitäjän ja tavallisen käyttäjän roolia, mikä erottuu on selkeä Linuxin tavassa hoitaa asia.

Ubuntussa "järjestelmän ylläpitäjä" on käyttäjä jolla on tuo sudo-oikeus ja taviskäyttäjällä sitä ei ole. Helpostihan tuon root-tunnuksenkin saa käyttöön mutta mielestäni tuo on enempi makuasia kirjautuuko koneelle roottina ja asentelee softat vai käyttääkö ylläpitäjän tiliä ja "sudoaa" hommat kuntoon. Arkiaskareissahan konetta kumminkin kannattaa käyttää "taviskäyttäjänä".

tarkoitus kirjoitti:

"Sudo on helppo asentaa Debianiin:
su - -c 'apt-get update'
su - -c 'apt-get install sudo'
su - -c 'visudo'
Sitten riittääkin jo komento:
sudo apt-get update ;) "


Oletuksena se asennetaan
#apt-get update
#apt-get install sudo


Tosin sudolle on hankala keksiä järkevää käyttötarkoitusta. Jokin X:n konffaus uuden näytön käyttöönoton yhteydessä voisi olla sellainen, mutta harva käyttäjä sellaista osaa tehdä. Kotioloissa tämä nyt on se ja sama onko sudoa vai ei.

Ubuntussa myös koneen ylläpitäjä pakotetaan hyville tavoille. Eli käyttämään konetta normaalioikeuksilla ja vain tarvittaessa vahvemmilla oikeuksilla. Muuten heilutaan roottina kunnes kone on uudellenasennuskunnossa.

Ossi kirjoitti:

Ubuntussa myös koneen ylläpitäjä pakotetaan hyville tavoille. Eli käyttämään konetta normaalioikeuksilla ja vain tarvittaessa vahvemmilla oikeuksilla. Muuten heilutaan roottina kunnes kone on uudellenasennuskunnossa.

Mikä idea siinä sitten on loppujen lopuksi? Root on root ja heiluu vain tekemässä järjestelmän ylläpitotehtäviä- ei mitään muuta. Tämähän on päivänselvä asia, eikö? Miksi Ubuntun kehitystiimin mukaan on sitten toisin? Opetetaan väkisin käyttäjät "hyville tavoille"?

Minua vain mietityttää tuo Ubuntun tapa hoitaa hommat sudo:n avulla, mikä poikkeaa muista jakeluista. Käsittääkseni Ubuntua markkinoidaan ns. kehittymättömille maille voimakkaasti; voisiko tällä olla jokin merkitys sudon käytölle? Ei se kyllä sitä tosiasiaa muuta, että samat ylläpitotoimet pienessä maaseudun kyläkoulussa täytyy tehdä kuin suuressa valtion laitoksessakin aivan samoilla rootin oikeuksilla.

Ossi kirjoitti:

Ubuntussa myös koneen ylläpitäjä pakotetaan hyville tavoille. Eli käyttämään konetta normaalioikeuksilla ja vain tarvittaessa vahvemmilla oikeuksilla. Muuten heilutaan roottina kunnes kone on uudellenasennuskunnossa.

Jos ei osaa käyttää linuxissa root-oikeuksia vain tarvittaessa, voi aivan hyvin jatkaa wintoysin käyttöä.

Ei siihen mitään pakottamista tarvita. Ubuntun sudo-systeemille en keksi mitään muuta hyvää puolta kuin että mahdollinen krakkeri joutuu selvittämään myös käyttäjänimen - käytännössä tällä seikalla on erittäin vähän merkitystä.

Myös se, että Ubuntua ei voi heittää tekstitilaan millään runlevelillä ilman GDM:n tappamista on käsittämätöntä logiikkaa.

olekaan kirjoitti:

Mikä idea siinä sitten on loppujen lopuksi? Root on root ja heiluu vain tekemässä järjestelmän ylläpitotehtäviä- ei mitään muuta. Tämähän on päivänselvä asia, eikö? Miksi Ubuntun kehitystiimin mukaan on sitten toisin? Opetetaan väkisin käyttäjät "hyville tavoille"?

Minua vain mietityttää tuo Ubuntun tapa hoitaa hommat sudo:n avulla, mikä poikkeaa muista jakeluista. Käsittääkseni Ubuntua markkinoidaan ns. kehittymättömille maille voimakkaasti; voisiko tällä olla jokin merkitys sudon käytölle? Ei se kyllä sitä tosiasiaa muuta, että samat ylläpitotoimet pienessä maaseudun kyläkoulussa täytyy tehdä kuin suuressa valtion laitoksessakin aivan samoilla rootin oikeuksilla.

Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse?
Jokainen toimii tavallaan ja sillä sipuli. Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman. Jokaisen oma asia.
Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;)

juubaatuubaa kirjoitti:

Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse?
Jokainen toimii tavallaan ja sillä sipuli. Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman. Jokaisen oma asia.
Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;)

"Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;)"

- Ei tuohon sudo:ta tarvita.

juubaatuubaa kirjoitti:

Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse?
Jokainen toimii tavallaan ja sillä sipuli. Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman. Jokaisen oma asia.
Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;)

"Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse? "


Ei ole kyse henkilökohtaisista mieltymyksistä (pääosin, niistäkin kyllä osittain) vaan Ubuntun tavasta poiketa *nixien vakiintuneesta tavasta hoitaa järjestelmän ylläpito. Tästä on kyse. Mitään hyötyä siitä ei ole, päinvastoin tekee ylläpidon hieman hankalammaksi vain.


"Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman."


No ei, koska Ubuntua markkinoidaan kehittymättömiin maihin kouluihin, valtion virastoihin, yrityksiin jne jne. Järjestelmän ylläpitäjän ei kuulu tehdä mitään muita hommia koneella kuin huolehtia päivityksistä, käyttäjätileistä jne. Selitys sudon käytölle, miten järjestelmän ylläpitäjän täytyisi oppia tavoille on täysin naurettava.

juubaatuubaa kirjoitti:

Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse?
Jokainen toimii tavallaan ja sillä sipuli. Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman. Jokaisen oma asia.
Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;)

"Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;) "


Ja minkä ihmeen takia antaisin jonkun muun konffata yhtään mitään koneessani? Selitä perusteet, miksi joku muu kuin root saisi tehdä mitään ylläpitotehtäviä koneella?

miksuh. kirjoitti:

"Kyllä sudon käyttö on äärettömästi turvallisempaa kuin roottina haahuilu, kunhan vaan sudo on konffattu oikein."

No ei kyllä taatusti ole, mä en edelleenkään ymmärrä tota väitettä.

Ideahan on se, että 'root' käyttäjän kaikki komennot ajetaan root-oikeuksin (nekin joissa sille ei ole tarvetta)

sudon avulla root-oikeudet otetaan (pääkäyttäjänä) käyttöön vain silloin kun niitä todella tarvitaan (esim. yhteen komentoon).

Tämä vähentää esim. virhenäppäilyjen aiheuttamia vahinkoja (ja lisää salasanakyselyllä ja 'ei oikeuksia' viesteillä yhden 'mieti mitä olet tekemässä' -vaiheen käyttäjän ja koneen väliin.)

Esim. (k)buntussa sudo on oletuksena konffattu niin, että ensimmäinen käyttäjä on pääkäyttäjä, joka voi sudoa käyttää, eli voi toimia kuten root, mutta tarvitsee sudoa ja salasanaa tehdäkseen jotain root-oikeuksin.

turva? kirjoitti:

"Vai pelkäätkö että joudut itsekin asentamaan sudon jos vaikka haluat päästää SSH:lla jonkun Ubuntu-käyttäjän konffaamaan omaa konettasi? ;) "


Ja minkä ihmeen takia antaisin jonkun muun konffata yhtään mitään koneessani? Selitä perusteet, miksi joku muu kuin root saisi tehdä mitään ylläpitotehtäviä koneella?

Miksi kenenkään pitäisi sinulle mitään selittää?

Jos et itse viitsi ottaa selvää mihin tuota sudoa oikeasti käytetään niin turhaa siitä on jaaritella...

Jos sinä tykkäät olla välillä root, välillä selma ja välillä tony niin hakeudu ihmeessä hoitoon. Sitä kutsutaan skitsofreniaksi...

Minä ainakin tykkään olla ihan itse omalla tunnuksellani kirjautuneena sisään ja jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä...

ihan niin kirjoitti:

"Onkos tuo sinulle nyt sitten niin kova kolaus jos joku haluaa tehdä asiat toisella tavalla kuin sinä itse? "


Ei ole kyse henkilökohtaisista mieltymyksistä (pääosin, niistäkin kyllä osittain) vaan Ubuntun tavasta poiketa *nixien vakiintuneesta tavasta hoitaa järjestelmän ylläpito. Tästä on kyse. Mitään hyötyä siitä ei ole, päinvastoin tekee ylläpidon hieman hankalammaksi vain.


"Omia koneitaanhan ihmiset konffaavat, sudolla tai ilman."


No ei, koska Ubuntua markkinoidaan kehittymättömiin maihin kouluihin, valtion virastoihin, yrityksiin jne jne. Järjestelmän ylläpitäjän ei kuulu tehdä mitään muita hommia koneella kuin huolehtia päivityksistä, käyttäjätileistä jne. Selitys sudon käytölle, miten järjestelmän ylläpitäjän täytyisi oppia tavoille on täysin naurettava.

Et siis itse käytä ubuntua?
Jos et niin miksi sitten tuhlaat aikaasi höpöttämällä asiasta joka ei sinuun vaikuta suuntaan eikä toiseen...

Sudon käyttö hankalaa? Kuinka niin?

Esim. järjestelmän ylläpitäjä kirjautuu sisään omalla tunnuksellaan, käy vaikka katsomassa postit, surffaa netissä, pelaa pasianssia, taustalla lataa ja asentaa päivitykset (ainoastaan tässä tarvitaan sudoa) sekä kirjautuu lopuksi ulos. Mikä tuossa on hankalaa?

Jos mielestäsi Ubuntun tapa poiketa perinteisestä *nix-käytännöstä on outo niin so what? Samoin tekee myös OS X eikä monikaan mac-käyttäjä ole valitellut moista...

juubaatuubaa kirjoitti:

Miksi kenenkään pitäisi sinulle mitään selittää?

Jos et itse viitsi ottaa selvää mihin tuota sudoa oikeasti käytetään niin turhaa siitä on jaaritella...

Jos sinä tykkäät olla välillä root, välillä selma ja välillä tony niin hakeudu ihmeessä hoitoon. Sitä kutsutaan skitsofreniaksi...

Minä ainakin tykkään olla ihan itse omalla tunnuksellani kirjautuneena sisään ja jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä...

Onko tuo nyt selitys, minkä takia pitää antaaa muiden mellastaa koneella rootin oikeuksin? Mitä sä sekoilet oikein? Olisihan se ihan kiva, jos sinulla olisi jokin toinen keino purkaa anaalifiksaatiotasi kuin paskan jauhaminen sudosta ja Ubuntusta.

juubaatuubaa kirjoitti:

Et siis itse käytä ubuntua?
Jos et niin miksi sitten tuhlaat aikaasi höpöttämällä asiasta joka ei sinuun vaikuta suuntaan eikä toiseen...

Sudon käyttö hankalaa? Kuinka niin?

Esim. järjestelmän ylläpitäjä kirjautuu sisään omalla tunnuksellaan, käy vaikka katsomassa postit, surffaa netissä, pelaa pasianssia, taustalla lataa ja asentaa päivitykset (ainoastaan tässä tarvitaan sudoa) sekä kirjautuu lopuksi ulos. Mikä tuossa on hankalaa?

Jos mielestäsi Ubuntun tapa poiketa perinteisestä *nix-käytännöstä on outo niin so what? Samoin tekee myös OS X eikä monikaan mac-käyttäjä ole valitellut moista...

Järjestelmän ylläpitjän rooli yrityksissä ja laitoksissa on ihan muu kuin pasianssin pelaaminen. Kotikoneella se on se ja sama vaikka teet kaiken rootina, mutta äsken puhuttiin järjestelmän ylläpidosta- ei teinimulkeron pornosivun vahtailusta.


Ja edelleen se Ubuntun tapa poikkeaa muiden Linuxien tavasta. Jokin syy kai tähänkin täytyy olla, ei ole vain selvinnyt mikä.

juubaatuubaa kirjoitti:

Miksi kenenkään pitäisi sinulle mitään selittää?

Jos et itse viitsi ottaa selvää mihin tuota sudoa oikeasti käytetään niin turhaa siitä on jaaritella...

Jos sinä tykkäät olla välillä root, välillä selma ja välillä tony niin hakeudu ihmeessä hoitoon. Sitä kutsutaan skitsofreniaksi...

Minä ainakin tykkään olla ihan itse omalla tunnuksellani kirjautuneena sisään ja jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä...

No minä olen aina kirjautuneena tavallisena käyttäjänä.

Root-oikeuksia tarvitsevat graafiset ohjelmat (esim. Synaptic) käynnistyvät kdesu:lla, joka kysyy rootin salasanan - mikään muu prosessi ei saa root-oikeuksia. Konsolissa su-komennolla rootiksi tarvittaessa ja tehtävän jälkeen konsoli kiinni - tästä voi tehdä myös pikakuvakkeen.

Jos tuo on mielestäsi skitsofreenista, niin toki samoin on sudo:ta käyttäessä...

"jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä..."

- Öhöm, mietipä kuviota vähän lisää.

Sudo on oikeasti normaalisti tarpeeton ja väärin konffattuna muodostaa ison tietoturvariskin.

gnööm kirjoitti:

Jos ei osaa käyttää linuxissa root-oikeuksia vain tarvittaessa, voi aivan hyvin jatkaa wintoysin käyttöä.

Ei siihen mitään pakottamista tarvita. Ubuntun sudo-systeemille en keksi mitään muuta hyvää puolta kuin että mahdollinen krakkeri joutuu selvittämään myös käyttäjänimen - käytännössä tällä seikalla on erittäin vähän merkitystä.

Myös se, että Ubuntua ei voi heittää tekstitilaan millään runlevelillä ilman GDM:n tappamista on käsittämätöntä logiikkaa.

Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja.

Jos Linux-guru ei saa halutessaan rootin tunnusta käyttöön, on syytä siityä Windowssiin.

olekaan kirjoitti:

Mikä idea siinä sitten on loppujen lopuksi? Root on root ja heiluu vain tekemässä järjestelmän ylläpitotehtäviä- ei mitään muuta. Tämähän on päivänselvä asia, eikö? Miksi Ubuntun kehitystiimin mukaan on sitten toisin? Opetetaan väkisin käyttäjät "hyville tavoille"?

Minua vain mietityttää tuo Ubuntun tapa hoitaa hommat sudo:n avulla, mikä poikkeaa muista jakeluista. Käsittääkseni Ubuntua markkinoidaan ns. kehittymättömille maille voimakkaasti; voisiko tällä olla jokin merkitys sudon käytölle? Ei se kyllä sitä tosiasiaa muuta, että samat ylläpitotoimet pienessä maaseudun kyläkoulussa täytyy tehdä kuin suuressa valtion laitoksessakin aivan samoilla rootin oikeuksilla.

Ubuntun käyttöönottaja on kuitenkin yleisimmin sellainen, joka ei ole ennen Linuxia nähnytkään. Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi.

Linuxia hallitseva osaa ottaa rootin käyttöön muutamassa sekunnissa. Ei pitäisi menoa haitata, jos sudo ei miellytä.

Ossi kirjoitti:

Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja.

Jos Linux-guru ei saa halutessaan rootin tunnusta käyttöön, on syytä siityä Windowssiin.

"Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja. "


Miten me muut Windowsista siirtyneet sitten olemme oppineet nämä Linux-jutut?

kovin kirjoitti:

"Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja. "


Miten me muut Windowsista siirtyneet sitten olemme oppineet nämä Linux-jutut?

Tämän viestiketjun perusteella ihan kaikki eivät ole oppineetkaan, näin hauskaa lukiessa harvoin on.

kovin kirjoitti:

"Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja. "


Miten me muut Windowsista siirtyneet sitten olemme oppineet nämä Linux-jutut?

Yhdyn edelliseen kysymykseen.

Ja totean myös, että Ubuntun sudo ei ole aloittelijalle yhtään helpompi saatika loogisempi kuin normaali unix-käytäntö. Päin vastoin, jakelua vaihtaneet ubuntu-käyttäjät vaan sekoilevat lisää asian vuoksi.

gnööm kirjoitti:

Yhdyn edelliseen kysymykseen.

Ja totean myös, että Ubuntun sudo ei ole aloittelijalle yhtään helpompi saatika loogisempi kuin normaali unix-käytäntö. Päin vastoin, jakelua vaihtaneet ubuntu-käyttäjät vaan sekoilevat lisää asian vuoksi.

Siis tähän: "Miten me muut Windowsista siirtyneet sitten olemme oppineet nämä Linux-jutut?"

uups kirjoitti:

No minä olen aina kirjautuneena tavallisena käyttäjänä.

Root-oikeuksia tarvitsevat graafiset ohjelmat (esim. Synaptic) käynnistyvät kdesu:lla, joka kysyy rootin salasanan - mikään muu prosessi ei saa root-oikeuksia. Konsolissa su-komennolla rootiksi tarvittaessa ja tehtävän jälkeen konsoli kiinni - tästä voi tehdä myös pikakuvakkeen.

Jos tuo on mielestäsi skitsofreenista, niin toki samoin on sudo:ta käyttäessä...

"jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä..."

- Öhöm, mietipä kuviota vähän lisää.

Sudo on oikeasti normaalisti tarpeeton ja väärin konffattuna muodostaa ison tietoturvariskin.

taidat olla itse tarpeeton ja muodostat typeryysriskin ;)

roottaile lesbian-debianillas vaan ihan rauhassa kun meikä käyttääkin OS X:ä ;)

juubaatuubaa kirjoitti:

taidat olla itse tarpeeton ja muodostat typeryysriskin ;)

roottaile lesbian-debianillas vaan ihan rauhassa kun meikä käyttääkin OS X:ä ;)

Jaa, mites onnistuu OSX:ssä admin-hommat sinulla ilman keskivaikeaa skitsofreniaa?

Tekstistä päätellen tuubaaasi vaivaa vielä maanis-depressiivisyys somassa teinipaketissa.

Lesbohommat tms. ei täällä aiheuta enää mitään hihittelyjä suuntaan jos toiseenkaan...

Ossi kirjoitti:

Ubuntun käyttöönottaja on kuitenkin yleisimmin sellainen, joka ei ole ennen Linuxia nähnytkään. Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi.

Linuxia hallitseva osaa ottaa rootin käyttöön muutamassa sekunnissa. Ei pitäisi menoa haitata, jos sudo ei miellytä.

"Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi. "

- Tuohon riittää rootin graafisen sisäänkirjautumisen estäminen.

Sen vuoksi ei todellakaan tarvitse käyttää sudo:ta tai pistää kaikki runlevelit käynnistymään graafisena.

Ossi kirjoitti:

Ubuntun käyttöönottaja on kuitenkin yleisimmin sellainen, joka ei ole ennen Linuxia nähnytkään. Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi.

Linuxia hallitseva osaa ottaa rootin käyttöön muutamassa sekunnissa. Ei pitäisi menoa haitata, jos sudo ei miellytä.

"Ubuntun käyttöönottaja on kuitenkin yleisimmin sellainen, joka ei ole ennen Linuxia nähnytkään. Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi."

"Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja. "


Niin, miten se menee?

juubaatuubaa kirjoitti:

taidat olla itse tarpeeton ja muodostat typeryysriskin ;)

roottaile lesbian-debianillas vaan ihan rauhassa kun meikä käyttääkin OS X:ä ;)

"Minä ainakin tykkään olla ihan itse omalla tunnuksellani kirjautuneena sisään ja jos teen järjestelmämuutoksia niin sitten sudoan ja loitsuan niin kuin itse haluan. En tarvitse root-tunnusta siihen, sillä ne root-oikeudet saan väliaikaisesti sudoa käyttämällä.."


"roottaile lesbian-debianillas vaan ihan rauhassa kun meikä käyttääkin OS X:ä ;) "


Mistä näitä pellejä riittää?

taklaaja kirjoitti:

"Ubuntun käyttöönottaja on kuitenkin yleisimmin sellainen, joka ei ole ennen Linuxia nähnytkään. Automaattinen ohjaaminen oikeisiin käyttötäpoihin ei liene pahitteeksi."

"Kun paatunut Windows-käyttäjä siirtyy Linuxiin nin hän haluaa ajaa kaikki roottina niin kun Windowsissakin. Ei Windowssia ikänsä käyttänyt hallitse näitä Linux-juttuja. "


Niin, miten se menee?

järkeväähän olisi olla vaihtamatta huipputurvallisesta Windowsista reikäjuusto-linuksiin joka saastuu alle viiden minuutin nettiin kytkemisestä

scum_ kirjoitti:

järkeväähän olisi olla vaihtamatta huipputurvallisesta Windowsista reikäjuusto-linuksiin joka saastuu alle viiden minuutin nettiin kytkemisestä

Niin ja Lada on hyvä auto.

Idea kirjoitti:

"Öh, no sudolla voi antaa peruskäyttäjälle oikeudet käyttää esim sitä apt-get:iä, siis vain niitä ohjelmia joita järjestelmän ylläpidossa tarvitaan, jolloin root tunnusta ei tarvita niin usein, joka on tietysti hyvä asia. "


Järjestelmä, jossa peruskäyttäjälle annetaan oikeudet asentaa järjestelmän ylläpidossa tarvittavia ( tai ylipäätään mitään ohjelmia), kutsutaan Windowsiksi.

Huoh, on siinäkin meillä taas asiantuntija... Linuxissa voi asentaa softaa ihan hyvin, vaikkei olisikaan pääkäyttäjä taikka omistaisi pääkäyttäjän oikeuksia. Miten se onnistuu jääköön kotitehtäväksi, tule pätemään sitten kun tajuat miten järjestelmä toimii.

huoh kirjoitti:

Huoh, on siinäkin meillä taas asiantuntija... Linuxissa voi asentaa softaa ihan hyvin, vaikkei olisikaan pääkäyttäjä taikka omistaisi pääkäyttäjän oikeuksia. Miten se onnistuu jääköön kotitehtäväksi, tule pätemään sitten kun tajuat miten järjestelmä toimii.

Kuka nyt siihen pelleilyyn lähtee? Ohjelmien päivitys riippuvuuksineen olisi pelkkää painajaista. Toki saat tehdä mitä haluat, mutta on myös parempi tapa hoitaa asiat.

toinen... kirjoitti:

Kuka nyt siihen pelleilyyn lähtee? Ohjelmien päivitys riippuvuuksineen olisi pelkkää painajaista. Toki saat tehdä mitä haluat, mutta on myös parempi tapa hoitaa asiat.

On siinä taas yksi tyhmä ihminen lisää. Jos et sattunut tietämään, eri käyttäjillä voi olla erilaisia tarpeita eikä välttämättä löydy niitä pääkäyttäjän oikeuksia. Ja muutenkin pidän mieluiten omaan käyttöön tarvitsemani softat oman kotihakemistoni alla, enkä näin sotke pakettijärjestelmää.

huoh kirjoitti:

On siinä taas yksi tyhmä ihminen lisää. Jos et sattunut tietämään, eri käyttäjillä voi olla erilaisia tarpeita eikä välttämättä löydy niitä pääkäyttäjän oikeuksia. Ja muutenkin pidän mieluiten omaan käyttöön tarvitsemani softat oman kotihakemistoni alla, enkä näin sotke pakettijärjestelmää.

" Ja muutenkin pidän mieluiten omaan käyttöön tarvitsemani softat oman kotihakemistoni alla, enkä näin sotke pakettijärjestelmää. "


Noinhan se juuri sotketaan.

aha? kirjoitti:

" Ja muutenkin pidän mieluiten omaan käyttöön tarvitsemani softat oman kotihakemistoni alla, enkä näin sotke pakettijärjestelmää. "


Noinhan se juuri sotketaan.

Ja miten se sotkee mitään, että minulla on softaa asennettuna kotihakemistoni alle? Kerroppa asiantuntia se ja kerro toki, miten asia hoidettaisiin paremmin :)

toinen... kirjoitti:

Kuka nyt siihen pelleilyyn lähtee? Ohjelmien päivitys riippuvuuksineen olisi pelkkää painajaista. Toki saat tehdä mitä haluat, mutta on myös parempi tapa hoitaa asiat.

Niin, ois myös mielenkiintoista kuulla, mikä se parempi tapa on?

huoh kirjoitti:

Niin, ois myös mielenkiintoista kuulla, mikä se parempi tapa on?

hei, pöllin sun nimimerkin:)

Et tiedä, mikä on helpoin tapa asentaa ohjelmia Linuxissa?

huoh kirjoitti:

Ja miten se sotkee mitään, että minulla on softaa asennettuna kotihakemistoni alle? Kerroppa asiantuntia se ja kerro toki, miten asia hoidettaisiin paremmin :)

vastata tuollaisen idiootin jankkauksiin. Elämä, olisko mitään?

jaksa... kirjoitti:

vastata tuollaisen idiootin jankkauksiin. Elämä, olisko mitään?

Jos ei osaa väitellä saatika tiedä aiheesta mitään, ei kannata edes ryhtyä siihen. Sinun se tässä sietäisi hankkia elämä.

juubaatuubaa kirjoitti:

hei, pöllin sun nimimerkin:)

Et tiedä, mikä on helpoin tapa asentaa ohjelmia Linuxissa?

En ole itse keksinyt helpompaa tapaa ohjelmia, jos haluan muokata niitä mieleisekseni tai jos niitä ei löydy valmiiksi pakattuna.

huoh kirjoitti:

En ole itse keksinyt helpompaa tapaa ohjelmia, jos haluan muokata niitä mieleisekseni tai jos niitä ei löydy valmiiksi pakattuna.

tutustua Linuxin manuaaleihin, mitä tulee paketinhallintaan. Toinen keino on pysyä siinä Windowsissa.

sitten kirjoitti:

tutustua Linuxin manuaaleihin, mitä tulee paketinhallintaan. Toinen keino on pysyä siinä Windowsissa.

Huoh, kerropa miten saan sopivat configure-flägit esim. Apachelle sen paketinhallinan kautta? Entä miten saan eri softien svn-versiot, joissa on debug-symbolit olemassa? Kannattaisi sinun ehkä pitäytyä siellä Windows-puolella, jos ei niitä aivoja voi käyttää sen vertaa...