Muisto talvinen

Metsässä astelin mietteissäin,
painui polulle jälkeni mun.
Kuljit aatoksissa vierelläin,
oli käteni kädessäs sun.

Hankeen mun tuuppasit naurahtain,
lumienkelin tein,
siinä ootin sua vain.
Kaaduit hankeen vierellein,
lumienkeleitä jäi kaksi
siihen rinnakkain.

Nousimme, nauroimme lasten lailla,
juoksuun lähdit pinkaisten.
Huolta ja murhetta olimme vailla,
toisistamme vain nauttien.

Maistoimme lunta oksilta puun,
kylmää ja pehmeää.
Suudelmalla vangitstit mun suun,
en edes huomannut pimeää.

Harhailimme hämyssä metsän,
löysimme valoihin.
Takkatulen lämpöön leppeään,
vaivuimme rakastain.

Nyt muisto tuo enää on,
yksin kuljen kaivaten.
Kyyneleet karvaat kertoo,
mun ikäväni on loputon.
5272
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ehtoota Rellu,
rakas runoystäväin :))

Hymyillen luin runoasi, ja eläydyin tunnelmaan
hänen kanssaan iloisena,,,, :))))

Rakkauden siruja ja hymyä iltaasi :)))

Ihanaa, mulla alkoi vapaat nyt,,, jees!!

Rakkauvella Ansku.

Äänestä
  • Hymy kohtaa hymyn -
    kiitos sulle.

    Niitä siruja myös sinne,
    kaikkee hywwää ja
    ihanaa, nyt kun alko
    vapaat sulla.

    Runoilemisiin jälleen,
    ystävä rakas mun :))

    Äänestä

  • Rellu kirjoitti:

    Hymy kohtaa hymyn -
    kiitos sulle.

    Niitä siruja myös sinne,
    kaikkee hywwää ja
    ihanaa, nyt kun alko
    vapaat sulla.

    Runoilemisiin jälleen,
    ystävä rakas mun :))

    Juups, kiitsa tässä menee aikaa saada rytmi
    muuttumaan taas normaaliksi,,,
    yökyöpelin,,,
    eikait sulla kyyneleitä enää,eihän,
    voi,lempeä tuuli tulee ja puhaltaa ne pois,,,ja ystäväs halii lämpimästi*

    Kauniita unia ja enkeliinin kuvia :)))
    Sulle rakas runoystäväin,,,

    Äänestä

muisto vaikka toisikin kyyneleet silmiin.

Äänestä
  • tuokin -
    kyyneleet.
    Kyyneleet liitän
    helminauhaani mun ...

    Helmiä soppii vielä !

    Kiitos sulle,
    ja hyvvää yötä,
    enkelein siipein havinaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rellutar kirjoitti:

Metsässä astelin mietteissäin,
painui polulle jälkeni mun.
Kuljit aatoksissa vierelläin,
oli käteni kädessäs sun.

Hankeen mun tuuppasit naurahtain,
lumienkelin tein,
siinä ootin sua vain.
Kaaduit hankeen vierellein,
lumienkeleitä jäi kaksi
siihen rinnakkain.

Nousimme, nauroimme lasten lailla,
juoksuun lähdit pinkaisten.
Huolta ja murhetta olimme vailla,
toisistamme vain nauttien.

Maistoimme lunta oksilta puun,
kylmää ja pehmeää.
Suudelmalla vangitstit mun suun,
en edes huomannut pimeää.

Harhailimme hämyssä metsän,
löysimme valoihin.
Takkatulen lämpöön leppeään,
vaivuimme rakastain.

Nyt muisto tuo enää on,
yksin kuljen kaivaten.
Kyyneleet karvaat kertoo,
mun ikäväni on loputon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu