Kaikki lihavat ihmiset eivät ole huonoilla elämäntavoilla lihoittaneet itseään. Tunnen useita lihavia ihmisiä, jotka harrastavat liikuntaa ja syövät terveellisesti. Miksi he sitten ovat lihavia? Heillä on perintögeeneissä lihavuus, eivätkä he laihdu, vaikka kuinka terveellisesti eläisivät.
Tämä ei tarkoita, että kaikilla lihavilla asiat olisivat näin, mutta ihan tiedoksi vaan. Ei kannata haukkua kaikkia lihavia huonoista elämäntavoista. On se aika epäoikeudenmukaista, että vaikka kuinka terveellisesti elää, joutuu kantamaan läskikerroksia mukanaan.
Tämä ei tarkoita, että kaikilla lihavilla asiat olisivat näin, mutta ihan tiedoksi vaan. Ei kannata haukkua kaikkia lihavia huonoista elämäntavoista. On se aika epäoikeudenmukaista, että vaikka kuinka terveellisesti elää, joutuu kantamaan läskikerroksia mukanaan.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Niin turhaa sanoa tuota täällä. Saat kamalan ryöpyn niskaasi.
Parin vuoden päästä nämä ihmiset tietävät enemmän, sit kannattaa aloitta samanlainen keskustelu. Kävin viikko sitten luennolla jossa oli juuri näistä perinnöllisyys asioista. Niitä ei vielä julkaista kumminkaan.
Lihavuus on geeneissä todellakin.. Se näkyy lapsissa joiden vanhemmat ja heidän vanhemmat on lihavia jne. Asiasta on nykyään kunnon tutkimus olemassa, jossa on ollut mukana 100 lihavaa vanhempaa, heidän lapsiaan ja niiden painon nousua on seurattu vuosia ja tulokset olivat todella yllättäviä. Mutta siitä lisää sit kun tulokset julkaistaan.
Sitä odotellessa... :)
Saman perheen vanhempien ja lasten lihavuus johtuu yhteisestä keittiöstä. Lihavan perheen koirakin on lihava, vaikka tuskin jakaa samaa perimää muiden perheenjäsenten kanssa.
Pelkästään ilmaa hengittämällä ei lihoa, vaikka olisi millaiset geenit, sen kai jokainen ymmärtää.
Sellaiset ihmiset joilla on lihavuusgeeni (aineenvaihdunta ei toimi ihan kunnolla) joutuvat tosi tarkkaan miettimään syömisensä ja jättämään oikeastaan kaiken sokerin ja rasvan pois. Sillä keinolla paino pysyy jotenkuten hallinnassa, ei ainakaan pääse huomattavan tai sairalloisen lihavuuden puolelle. Elämä on siis kalorien, hiilihydraattien jne. laskemista.
Heti kumoan väitteesi. Minä olen lihava ja minun lapseni on tosi hoikkia vaikka ei mitenkään niin kovin hyvin syödäkkään. Koiramme on myös hoikka, ei mikää läski dogi todellakaan!
Joten aina se lihavuus/laihuus ei johdu yhteisestä keittiöstä vaan siitä henkilökohtaisesta aineenvaihdunnasta.
suvun piirissä.
Meitä on neljä sisarusta; kaksi laihaa ja kaksi lihavaa, vanhemmat normaalipainoisia, koirat ja kissat normmaaleja, ei lihavia, lapsenlapset(11) laihoja vain yksi lihavahko.
Saman keittiön piiristä ei siis tule pelkästään lihavia tai laihoja vaan tulee molempia.
Yks tapaus tai esimerkki ei kumoa mitään.
Ei se "henkilökohtainen aineenvaihtunta" ole niin suuri syy ylipainoon kuin lihavat haluavat antaa ymmärtää - muuten lihavuutta olisi esiintynyt nykyisessä mittakaavassa aiemminkin.
Lihavat ja laihat mahtuu samalle pallolle pyörimään jos nuppi kestää hyväksyyy sen mikä peilistä näkyy.Jos ei sovi pitää ostaa isompi peili ja taas lauletaan kui kaunis o maa ja kesäsade kastelee rikkaan ja köyhän, lihavan ja laihan ihan yhtä tasapuolisesti. Älä sure olematonta onkelmaa vaan elä!
Ei varmana ole lihavuus missään geeneissä.
Se on taas yksi keino vain välttää omaa vastuuta painonnousussa/lihavuudessa.
Taipumus lihoa voi periytyä, kun huonot ravintotottumukset siirtyvät sukupolvelta toiselle, mutta tämäkään ei ole missään geeneissä periytyvää.
On se kumma juttu, että aina löytyy vaan selityksiä selitysten perään..
Mullakin on yksi kaveri, joka on melkein 100-kiloinen ja aina se hokee, ettei "oo tänäänkään syönyt oikeen mitään"...no joo, ei varmaan, muuta kuin yhen pienen hampurilaisen ja sitten sitä ja vähän tätä ja totakin jonkun verran, muttei kumminkaan mitään kunnon syötävää. Niin se ruuan kokonaismäärä voi näyttää ja tuntua itsestä pieneltä, mutta jos KAIKKI suupalansa laittaa paperille, niin energiamäärä on todennäköisesti paljon paljon suurempi, kuin mihin olisi tarvetta.
Aineenvaihdunnan aiheuttamat erot ovat yksilöiden välillä niin pienet, ettei sillä voi selittää kenenkään lihavuutta/laihuutta (jos ei ole joku aineenvaihd.SAIRAUS). JA jos toinen liikkuu ja vaikkapa pyöräilee töihin /kouluun ja toinen kulkee bussilla joka paikkaan, niin TOTTAKai toisen aineenvaihdunta on nopeampi ja pysyy laihempana helpommin. GEENEILLÄ ei ole tässäkään mitään osaa eikä arpaa.
Kyllä mun ainakin on jo pää ihan täynnä noita samoja valituksia ja selityksiä. Pitäkääpä tosissaan ruokapäiväkirjaa, ja kattokaa mitä se "ei mitään syöminen" oikeasti pitää sisällään. Ja ei sitten riitä, että maanantaina syö vaan leipää ja kirjaa sen ylös ja sitten valittaa, ettei laihdu.
Ei ne läskit päivässä ole tullutkaan, niin ei ne poiskaan päivässä lähde.
Muistele aikaa, jolloin viimeksi olit normaalipainoinen ja siitä tähän päivään kulunut aika on se väli, jossaolet itsesi lihottanut, niin jos saman ajan laihdutat terveellisesti, niin varmana laihdut huolimatta siitä, mitkä geenisi ovat!!
Sinähän siellä selittelet jotain mistä et tiedä mitään!
Odottele vaan niitä tutkimustuloksia niin menee turpasi tukkoon!
Oletko sisätautilääkäri? Jos et niin ole hiljaa, koska et voi tietää mitään FAKTAA näistä asioista!
Hah, itseasiassa lääkäriliitto on jo liittonakin samaa mieltä, lihavuus on lihavuutta ja vain muutama promille lihavista on sitä sairaudesta johtuen! Ja silloinkin kyse on ylensyönnin aiheuttamasta lihavuudesta, ihminen ei liho syömättä.
Tällä palstalla saa käsitysen, että te kaikki olette sairaita ja siksi lihavia.
Muuten kokeilepas vaikka googlettaa obesity, lihavuus, ylipaino yms. niin saat jo sitäkin kautta valtavat määrät tutkimuksia, joissa nämä asiat vahvistetaan. SINÄ et voi tietää faktoja näistä asioista, vaikka itse sattuisitkin olemaan sairas, faktat löytyvät tutkimuksista, ei mielipiteistä.
" Tällä palstalla saa käsitysen, että te kaikki olette sairaita ja siksi lihavia. "
Tulepa mittaamaan mun vyötärö, hoikka edelleen kuin 20 vuotiaana.
Tunnen paljon ihmisiä, jotkut ovat tukevia, jotkut hoikkia. Lihavuus ei aina ole laiskuutta ja sitä kautta läskittymistä. Tietenkin liikunta, ruokavalio ja elämäntavat vaikuttavat, mutta ei se ole automaattisesti syy tukevuuteen. Toki jokainen hoikistuu, jos ruokaa ei saa riittävästi, mutta ei kai nyt sentään mistään spartalaisesta elämästä olekaan kyse, nälässä ei ole kiva olla.
Rooman armeejan sotilaita pidettiin nälkäisinä taistelutahdon ylläpitämiseksi, nälkäinen on sotaisampi, kylläinen leppoisampi. Keskitysleireillä jokainen hoikistui, ihan liikaakin, mutta eihän nyt sentään tällaisia ääri esimerkkejä tarvitse hakea väittämääsi oikeaksi osoittaakseen, joiden valossa olisit oikeassa.
Lihavuus ja tulevuus on perinnöllistä, johon myös vaikuttaa liikunta ja ruokavalio. Laihuuskin on perinnöllistä, jotkut ei vain liho vaikka söisivät kuin hevoset, jotkut tukevoituvat vain kasvuhormonien avulla, näitäkin on nähty.
Kuten sanottu, tule mittaamaan vyötärö jos niin haluat, silti saatan sanoa, perintötekijät paljon vaikuttavat siihen, onko ihminen pitkä vai pätkä, roteva tai hoikka, lihavampi tai laihempi ja silti samalle pallolle meidät on tehty pyörimään, faktasi voit liimata vaikka otsaasi, jos arjalainen ihanne kuvasi muista ihmisistä niin mieltäsi lämmittää. Yksilöllisyys on yksilöllisyyttä, se jokaiselle suotakoot.
On totta, että jotkut ovat alttiimpia lihomaan, kuin toiset. Heidän elimistönsä vain varastoi rasvaa helpommin kuin toisilla. Minä olen yksi näistä ihmisistä ja lähes kaikki sukulaiseni ovatkin ylipainoisia.
Se ei silti estä minua olemasta hyvin tiukassa kunnossa. Kyse on siitä, mitä syö ja paljonko liikkuu. Jos kulutus ylittää energiansaannin, laihtuu aivan varmasti, koska energiaa ei tule tyhjästä.
"Tunnen useita lihavia ihmisiä, jotka harrastavat liikuntaa ja syövät terveellisesti. Miksi he sitten ovat lihavia?"
He ovat lihavia siksi, koska syövät _paljon_ ja liikkuvat syömisiinsä nähden liian vähän. Kylläihan tavallisellakin ruualla voi itsensä lihottaa ja varsinkin ylläpitää painoa. Lisäksi on mahdollista, että he syövät herkkuja kertomatta siitä sinulle.
Sitä liikuntaakin pitää olla oikeasti reippaasti, että sillä on vaikutusta painoon. Joku puolen tunnin sauvakävely kolmesti viikossa voi tuntua sohvaperunasta runsaalta liikunnalta, muttei sillä painoa pudoteta. Muun terveydentilan kannalta tuokin liikunta on toki erittäin positiivinen juttu.
olenko oikeassa. Mutta lauseesi "Sitä liikuntaakin pitää olla oikeasti reippaasti, että sillä on vaikutusta painoon. Joku puolen tunnin sauvakävely kolmesti viikossa voi tuntua sohvaperunasta runsaalta liikunnalta, muttei sillä painoa pudoteta."
Kun painonpudotuksesta puhutaan, voit olla oikeasa. Mutta kyllä sillä ylläpidetään painoa.
Itselläni aikoinaan kuului hyötyliikuntana parin kilometrin työmatka, jonka useimmiten kylläkin pyöräilin, mutta näinkin pienellä panostuksella paino pysyi vakaana. Muutettuani suurin piirtein työmaan viereen, painon nousu oli päätä huimaava, parissa vuodessa n. 10 kg. Se on tajuttoman pienestä kiinni: haluan korostaa, että kaikki liikunta on plussaa. Jos me sanotaan että sauvakävely kolmesti viikossa on vähän, se on kyllä epäreilusti sanottu, koska se on nykyaikana (kun huomioit työn, lapset, vanhukset ja oman levon tarpeesi) todella paljon. Jos aika ei riitä enempään ja haluaa pudottaa painoa, pitää ottaa avuksi ruokavalio, jonka koostumukseen täytyy todella paneutua tarvittavien ravintoaineiden saannin turvaamiseksi.
Lihavuus ei ole perinnöllistä, vain alttius siihen periytyy. Ja tätä alttiutta vastaan voi toimia syömällä vähemmän ja liikkumalla enemmän.
Täällä tunnutaan kovin kärkkäästi tarttuvan tekosyihin; sairauksiin, lääkityksiin, perimään...tosiasia on kuitenkin, että 97% ylipainoisista, ei ole ylipainoisia edellämainituista syistä vaan puhtaasti elintavoistaan johtuen.
Jokaikinen ihminen tässä maailmassa laihtuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Jos liikkuu vähän, pitää syödä vähän. Ainoastaan kymmeniä tunteja viikossa aktiivisesti ja kovaa liikuntaa harrastavat voivat syödä enemmän. Tavallinen arkiliikunta eikä edes muutama tunti kävelyä viikossa riitä pudottamaan yksistään painoa, jos ei samalla vähennetä ravinnon määrää.
Tämän "suurin pudottaja" ohjelman luulisi saavan tavallisenkin pullean ihmisen ymmärtämään millaisista liikuntamääristä suhteessa ravintoon on kyse kun laihdutetaan.
Suurinta pudottajaa katsottuaan tyhmempikin ymmärtää ettei tavallisella työtätekevällä ihmisellä ole mahdollisuutta elää niin . Aamusta iltaan jumppaa , pelejä , kuntosalia , uintia ym...Pakko käydä töissä ja hoitaa kotia ja perhettä ! Ja edelleenkään kenelläkään ei ole velvollisuutta puolustella omaa painoaan ! On helppoa olla asiantuntija asiassa joka ei mitenkään kosketa omaa elämää .
Suurin pudottaja-ohjelma ei ole mitään muuta kuin show-meininkiä toisten tirkistelystä kiinnostuneille. Ihmiset laitetaan valtavine liikalihoineen jopa hölkkäämään, vaikka parhaiten rasvankulutukseen auttaa kävely. Samoin on järjetöntä laihduttaa niin nopeasti mitä sarjassa tehdään.
Painon hidas pudottaminen on tärkeää, että rasvaa kuluisi myös sisäelimien ympäriltä, eikä pelkästään nahan alta. Tuo sisäisten rasvojen kuluttaminen on terveyden kannalta kaikkein tärkeintä! Sen takia mittanauha onkin puntaria parempi tapa seurata laihtumistaan.
Kyllä tv-kameroiden ja suuren rahapalkinnon edessä rehkii kuka tahansa, mutta miten oikeassa arkielämässä? Silloin pitää oma-aloitteisesti pystyä hallitsemaan painoaan ja muuttamaan omia ja perheen ruokailutottumuksia niin, että se muuttuu normaaliksi elämäksi ja rutiiniksi, ei miksikään rehkimiskuuriksi.
Sanoisinpa siis, että tuollaiset ohjelmat antavat vain vääriä kuvia laiduttamisesta!
Lisäksi ravinnon määrän vähentäminen ei ole oikea ratkaisu. Kun sanotaan "vähennä syömistä", niin monet ymmärtävät sen niin, että pitää vähentää aterioiden määrää sekä niiden sisältöä. Ok, tuo saattaa toimia niillä lihavilla, jotka syövät kaksi grilliateriaa ja viisi kermamunkkia sekä juovat pullollisen limsaa päivässä. Kuitenkin iso osa lihavista syö ihan normaalia ruokaa.
Pitäisi pikemminkin pyrkiä syömään tasaisesti 5 ateriaa päivässä ja koostamaan niiden sisältö niin, että saa kaikki tarvittavat ravintoaineet tarpeeksi vähillä kalorimäärillä. Jos vähentää aterioiden määrää ja vielä väärinkuvitellusti puolittaa annokset, niin säästöliekille mennään niin että soi!
Mitä hittoa?! 5 ateriaa päivässä? Ei ihme, jos ihmiset ovat ylipainoisia, jos syövät viisi kertaa päivässä!
Minä syön yleensä 2 kertaa päivässä; aamulla aamiaisen ja iltapäivällä sitten sen kunnon aterian (ihan tavallista ruokaa, ei mitään roskaruokaa yms. muuta rasvaista)
5 ateriaa on oikein hyvä ateriarytmi. Ideana on se, että ne ateriat ovat pieniä. Esimerkiksi tällainen on hyvä rytmi:
7.00 Aamiainen
11.00 Lounas
14.00 Välipala
17.30 Päivällinen
21.30 Iltapala
Lounas ja päivällinen ovat lämpimän ruuan aterioita, aamiainen ja iltapala kevyitä esim. leipään perustuvia aterioita ja välipala vaikkapa hedelmä, raejuustoa tms.
Itse syön päivästä riippuen 5-6 kertaa päivässä ja rasvaprosenttini on viiden luokkaa. Treenaamisen johdosta päivällisen ja iltapalan väli on minulla usein tuota pidempi ja saatan syödä siinä välissä vielä välipalan.
Ihan uteliaisuuttani kyselen, mitä treenaat? Ei ole kovin proteiinipitoista tuo sinun ruokavaliosi, joten veikkaisin kestävyyslajeja?!
En kerro lajiani, koska Suomessa piirit ovat melko pienet, enkä halua tulla tunnistetuksi. Lajini on kuitenkin sellainen, että se vaatii sekä kestävyyttä, että lihaskuntoa, mutta tekniikka on tärkein.
Ruokavalioni on sangen proteiinipitoinen, vaikkei toki mitään bodariluokkaa. Syön paljon vähärasvaista lihaa ja välipaloina on usein maitorahkaa, tonnikalaa tai raejuustoa.
Hyvä vastaus! Piirit ovat todella pienet ja olet paljastanut itsestäsi jo aika paljon, mikäli tietää mistä etsiä tai on siellä jo. Älä huoli, en paljasta sinua :o)
Vastauksiasi on mukava lukea, olet kiihoton ja pysyt asialinjalla olipa aihe mikä tahansa. Mukavaa lukea sellaistakin välillä, tällä palstalla väittely äityy helposti asiattomaksi. Tosin tuo sinun nimimerkkisi....taitaa ärsyttää aika monia.
Sanottakoon sen verran, että olen alkuvuodesta laihtunut n. 10 kg syömällä säännöllisesti 5 ateriaa päivässä. Ennen söin harvemmin ja suurinpiirtein saman verran (tai jopa vähemmän) kuin nyt. Paino ei noussut, mutta ei kyllä laskenutkaan!
Kyllästyin painon kanssa junnaamiseen ja otin selvää mitä, miten ja milloin pitää syödä, niin jo valkeni. Olotila on kerrassaan hyvä! :)
Yhtään mikään tutkimus ei tue väitettäsi. Itse asiassa lihavilla on painostaan johtuen yleensä vilkkaampi aineenvaihdunta ja kovempi kalorinkulutus kuin hoikilla (yleensä sana tarkoittaa tässä sitä, etten kiinnitä nyt huomiota siihen pikku prosenttiin jolla on jokin fyysinen sairaus). Selitykseksi vielä, että aineenvaihdunta ei ole sama asia kuin suolen toiminta. Terveiltä ihmisiltä ei ole löydetty mitään "lihavuusgeeniä" joka selittäisi lihavuuden. Ei ole mahdollista, että viime vuosikymmeninä olisi tapahtunut jokin suuri geneettinen muutos joka olisi yhteydessä keskipainon nousuun. Sen sijaan viime vuosikymmeninä kotiruoka on vaihtunut eineksiin, työ tietokoneen äärellä tapahtuvaksi näpertelyksi ja kaupan karkkihyllyt notkuviksi valtavankokoisten herkkupakettien painosta. Harva 80-luvun jälkeen syntynyt lapsi tuntee käsitteen karkkipäivä.
Ei, tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että lihavat olisivat automaattiseti tyhmiä tai laiskoja. On olemassa tutkimustuloksia siitä, että joidenkin on vaikeampi vastustaa ruokahoukutuksia. Se pitsan tuoksu ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Harva ihminen painostaan huolimatta oikeasti tietää ja kirjaa ylös, mitä mässyttää. Jotkut vain mässyttävät vähemmän ja jotkut enemmän. Edelleen, tutkimukset ovat osoittaneet että lounaan ja aamiaisen poisjättö ja korvaaminen vaikka kolmioleivällä vaikuttaa painon nousuun. Onko tuo ihme? Jos on ollut hereillä klo 6.30 lähtien ja syönyt kolmioleivän, iltapäivällä on takuulla niin nälkä että nappaa kioskilta tai automaatista jotain runsassokerista ja -rasvaista energiantason nostajaa. Ja illalla syö enemmän, koska kaupasta tulee nälkäisenä helposti valittua "huonoja" ruokia. Kokeilkaapa itse, miten erilainen ruokakärryn sisällöstä tulee kun on nälkä tai kun on juuri syönyt. Kylläinen valitsee helpommin tasaisesti energiaa antavia ja valmistusta vaativia ruoka-aineita koska ruoan ei ole pakko olla pöydässä heti. Kylläinen ei myöskään tarvitse suklaapatukkaa automatkalle jaksaakseen ajaa kotiin.
Oman kalorinkulutuksensa voi selvittää helposti vaikka netistä löytyvien laskurien avulla. Jos syö päivittäin n. 300-500kcal vähemmän kun peruskulutus on eikä kuukauden - parin sisällä laihdu kiloakaan, kannattaa varata aika lääkärille. Tämä kuitenkin edellyttää rehellisyyttä ja tuoteselosteisiin paneutumista. Erilaiset kaloritaulukot ovat hyvä apu. Lienee selvää, että laihduttajan ruokavalioon ei kuulu suklaa, pullat, limut tai alkoholi. Liikuntaa kannattaa myös pyrkiä lisäämään, mutta pakollista se ei ole.
ja miltei jokaisella iän myötä sen teho laskee, joten useampi lihoo ikääntyessään, vaikka nuorempana on saannut syödä valikoimatta.
Tuo on totta, että toisten on vaikeampi välttää "kiusauksia" ja tulee naposteltua huomaamattaan. Sitten sanotaan , etten syö juuri mitään, mutta paino vain nousee tai ei laske.
Ns lohtusyömistä on lihavilla paljon. Onhan se todettu kaikissa laihdutus "olet mitä syöt"-tyyppisissä ohjelmissakin. Juuri mainitussa ohjelmassa oli sen alussa rouva, joka oli muistaakseni taksinkuljettaja tms, reilusti lihava. Hän söikin ilman säännöstelyä ja todella epäterveellisesti. Hanna Partanen kertoi jossakin lehdessä, että k.o rouva on laihtunut ohjelman jälkeen yli 30kg. Millä muulla kuin järkeistetyllä terveellisellä ruokavaliolla.
Se on vain tekosyiden taakse menemistä, jos vetoaa ettei laihdu ja on sellaiset geenit...
Jokainen laihtuu - aivan varmasti. Se on vain itsestä kiinni ja omista valinnoista mitä ja kuinka paljon suuhunsa pistää.
Aineenvaihdunta toki hidastuu jonkin verran iän myötä. Tässä ei kuitenkaan puhuta mistään järkyttävän suuresta hidastumisesta: aineenvaihdunnan iän myötä tapahtuvalla hidastumisella ei selitetä kymmenien kilojen lihomista. Sen sijaan eri ihmisten aineenvaihdunnat eivät merkittävästi eroa toisistaan. Jos olet sitä mieltä, että näin on, voinet laittaa linkin josta löytyy oikea tutkimus asiasta. Yleensä en linkkejä pyydä, mutta kaikki muut tieteelliset tutkimukset ovat nyt kanssasi eri mieltä. Ja edelleen, on ihmisiä joilla on todella aineenvaihdunnan sairaus, mutta tällaiset henkilöt ovat yleensä tietoisia tilastaan. Mikään aineenvaihdunnan yleinen hidastuminen ei kuitenkaan selitä yleistä painonnousua viime vuosikymmeninä. Tosiasia on, että aineenvaihdunta on useimmilla ihmisillä suurinpiirtein samanlainen eikä altista lihavuudelle. Ummetusta ei kannata sotkea hitaaseen aineenvaihduntaan, sillä kyse ei ole samasta asiasta.
Lohtusyömistä on varmasti ylipainoisilla paljon ja varmasti myös normaalipainoisilla joista osa sitten oksentaa jälkeenpäin. Tässä on kyseessä pahimmillaan vaikea psykologinen ongelma, johon ei auta painonvartijat vaan terapia. Miksi tunteet turrutetaan ruoalla?
ruoalla? Miksi joku turruttaa ne alkoholilla, miksi joku lääkkeillä? Miksi joku siivoaa yltiöpäisesti päivät pääksytysten, miksi joku keräilee romuja pihansa ja kämppänsä täyteen kykenemättä luopumaan niistä, miksi joku on työnarkomaani, miksi joku on luulosairas, miksi, miksi...
Hyvä kysymys, mutta ei koske yksin ruokaa, tunteita turrutetaan monella tapaa.
on suuret annoskoot ihan normaaliruuassa, se lihottaa saman kuin levy suklaata päivässä, koska helposti näin saa 1000 ylikaloria per päivä. Tunnen itsekin lihavia, jotka eivät syö paljoa (paitsi salaa ehkä), mutta eivät ymmärrä, että normaali-ihminen (jos sellaista on!) ei tarvi kovin paljon ruokaa päivässä.
Geeneistä on turha puhua, en tiedä millä huuhaa-luennolla olette käyneet, mutta on perheitä, joissa ollaan todella lihavia, ja joukossa on aina joku erittäin laiha, joka vain syö erilailla. Suvussani on paljon lihavia, mutta itse olen normaalipainoinen, siskoni taas 50 kiloa ylipainoinen. Niin ja hän on lapsesta asti herkutellut salaa ja unohtanut sitten karkit ja sipsit syötyään, että itsekään niitä söi. Turha tekosyy nuo geenit, ei pahalla.
Ei varmasti lihavuudella ole mitään tekemistä älynlahjojen kanssa, sellaisen väittäminen olisi keskiaikaista harhaluulottelua.
Laiska voi olla lihava tai hoikka, itse olen hyvä esimerkki siitä, laiha ja iloinen kuin huutomerkki, mutta myös laiska ja varsinainen pinnari... missä aita on matalin, luikahdan siitä yli.
Kaloritaulukot voi heittää ö-mappiin, taulukot eivät ole ihmisiä varten, vaan tilastoja varten.
Rikastumisen kaava on yksinkertainen, jos tienaat yhden, mutta kulutat vain puolet, jää säästöön puolet ja vuosien päästä sinulla on paljon. Inflaatio saattaa viedä kaikki säästösi, se on muuttuva tekijä.
Hoikistuminen ja lihominen tapahtuu samalla tavalla, mitä enemmän kulutat, sen varmemmin hoikistut, mutta muuttuva tekijä, perintötekijät vaikuttavat, vaikka kuinka liikkuisit, et pysty liikkumaan tarpeeksi, ja kun voimat ehtyvät, lihominen saa sinut kiinni. Vähän samaa kuin ikuinen taistelu pölyä vastaan... siivoat ja imuroit ja kun kaikki on siivottu, huomaat että pölyt ilmestyvät kuin tyhjästä, vaikka olit juuri saanut suursiivouksen tehtyä ja sama rumba alkaa taas...
Lihominen ei ole niin simppeli asia pitää kurissa kuin jotkut luulevat, tämän toteaa hoikkapoika, jolla on monen kokoisia tuttavia.
Mutta jokainen ei tule tuomituksi saman saman kaavan mukaan, on ihmisiä jotka ovat vain pyyleviä tai tanakoita, ihan pienestä pitäen.
Toki vaikuttaa sekin, mille tavoille ihminen tottuu ja totutetaan, olet oikeassa. Se ei silti sulje pois todellisuutta, kaikki eivät ole solakoita, vaikka liikkuisivat kuinka paljon tahansa.
hyviä kysymyksiä, vaikka lopulta herää kysymys, onko missään mitään mieltä, edes koko olemassa ololla ; )