jakotoimituksessa totesi, että oletetaanpas paikkakunnan keskimääräispuusto hakuuaukealle, joka oli tiettyä metsätyyppiä.
Myynnissä sitten varmaankin selitetään, että maanmittausinsinöörin mukaan tuossa nyt kasvaa paikkakunnan keskimääräispuusto, joten maksahan sen mukaan.
Forsti se vaan tässä kirjoittelee.
Ps. Näin oli kultaisella -80-lla opetus eräässä opinahjossa erään johdolla.
Myynnissä sitten varmaankin selitetään, että maanmittausinsinöörin mukaan tuossa nyt kasvaa paikkakunnan keskimääräispuusto, joten maksahan sen mukaan.
Forsti se vaan tässä kirjoittelee.
Ps. Näin oli kultaisella -80-lla opetus eräässä opinahjossa erään johdolla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täytyy kai tähänkin vastata.
Kyseinen maanmittari on lienee syyllistynyt vain siihen että ei ole osannut selittää sinulle tarpeeksi toimiaan.
Sinänsä maanmittarin toiminta on ollut aivan oikeaa. Kun tehdään jyvitystä niin teorian mukaan jyvälukuun kuuluu maapohjan arvon lisäksi myös paikkakunnan keskimääräinen puustä. Näin riippumatta siitä onko jyvitettävä alue hakkuuaukea vai päätehakkuuta odottava tukkimetsä.
Tuon keskimääräisen tuottopuuston aiheuttama virhe korjataan sitten tilikorvauksissa puustotilissä ja puuttuvan tuottopuuston tilissä.
En edes odota että ymmärtäisit tämän. On tämä minullekin enemmän teoriaa kuin käytäntöä kun nykyään lähes kaikissa halkomisissa käytetään kokonaisarvomenetelmää niin kyseiseen ongelmaan ei siellä törmää
puustotiliä ei välttämättä tarvinnut tehdä. Näin opetettiin 1980-lla.
Miksi ihmeessä ensin keskimääräispuuston käsitettä tarvitaan kun sen aiheuttama virhe mielestäsi korjataan puustotileissä? Eikö voitaisi tehdä suoraan niin, että arvioidaan maapohja ja puusto ( odotusarvo ) ja siis koko metsän arvo. Mihin ihmeeseen tuota keskimääräispuustoa tarvitaan jos sen aiheuttama virhe kuitenkin sitten jollain menetelmällä pystytään ja pitää korjata ?
Lisäksi haluaisin kommentteja siitä kuinka keskimääräispuusto määrätään ja kuinka sen aiheuttama virhe korjaantuu? Olen kyllä tietoinen, että verotustietoja käytettiin ainakin aiemmin keskimääräispuuston määräämiseen paikkakunnalla, mutta onko verotustiedot juuri sellaisia tietoja, että ne osoittavat keskimääräispuustoa paikkakunnalla?
Jakolain edeltävässä asetuksessa muistaakseni määrättiin, että menetellään niin, että maapohja sekä puusto (odostusarvo) arvioidaan erikseen niinkuin metsänhoitajat sen nykyäänkin ja aina ovat tehneet.
Kyllä minusta tuolla metsän arviointia koskevalla Jakolain pykälällä keskimääräisyydessä viitataan metsän arvoon ja pyritään eliminoimaan arvonvaihtelut. Lakia on vuosikymmeniä luettu väärin.
Forsti.
Halusin vain tuoda esiin sen mihin keskimääräispuustomenetely johtaa jos sitä sovelletaan. Puustotilejä ei ollut jakolain aikana pakko tehdä, näin minulle ainakin sanottiin.Ja muistaakseni siihen löytyy viite Jakoasetuksesta.
On myös merkillistä, että keskimääräispuuston mukaan metsä arvioidaan jos kerran puustotili tehdään ja maapohjat arvioidaan jyvittämällä ja puuston odostusarvo kuitenkin määrätään ja näin saadaan metsän arvo. Miten se puusto tulee arvioiduksi keskimääräispuuston mukaan sekä kuviolla olevan puuston mukaan yhtäaikaa?
Minusta vaikuttaa siltä, että kyse on vakavasta ongelmasta historiallisesti. Tietääkseni on tehty jakoja ilman puustotilejä.
Forsti.