Lintsasin koulusta, koska oli lauantai puutyöpäivä.
Äiti käski hakea vettä lähteeltä saavilla, sillai suksen päällä työntämällä.
Pihalla äiti tuli auttamaan, kun ylämäkeen työnsin sen saavin rapun eteen.
Vettä läikkyi, josta äiti moitti jotenkin.
Äkisti kimmastuin siitä ja löin äitiä korvalle. Oikeasti harmitti se koulupinnaus.
Siitä päivästä alkoivat kouluvaikeudet, oppiminen pysähtyi. Otin paineita kaikesta.
Tuntemalleni As-tytölle tapahtui vastaavanlainen tapaus 12 v. Vetäytyi omiin oloihinsa.
Ei siihen aikaan tiedetty mitään autismista. Se selvis vasta aikuisiässä.
Saatoin jäljittää oman käänteen huonompaan päin.
Omaan ns. valokuvamuistin.
Siinä se tilanne on taas kuin silmieni edessä.
Mieli on kovian apea. Tähän minulla on hyvä hoito-ohje: Otan NeurovitaN, B-vitamiinikapselin, monivitamiinivalmisteen.
En käytä mitään lääkkeitä. Vaimolla ainakin 10 per.pv.
Tämäkin tarina on tosi.
as-mies
Äiti käski hakea vettä lähteeltä saavilla, sillai suksen päällä työntämällä.
Pihalla äiti tuli auttamaan, kun ylämäkeen työnsin sen saavin rapun eteen.
Vettä läikkyi, josta äiti moitti jotenkin.
Äkisti kimmastuin siitä ja löin äitiä korvalle. Oikeasti harmitti se koulupinnaus.
Siitä päivästä alkoivat kouluvaikeudet, oppiminen pysähtyi. Otin paineita kaikesta.
Tuntemalleni As-tytölle tapahtui vastaavanlainen tapaus 12 v. Vetäytyi omiin oloihinsa.
Ei siihen aikaan tiedetty mitään autismista. Se selvis vasta aikuisiässä.
Saatoin jäljittää oman käänteen huonompaan päin.
Omaan ns. valokuvamuistin.
Siinä se tilanne on taas kuin silmieni edessä.
Mieli on kovian apea. Tähän minulla on hyvä hoito-ohje: Otan NeurovitaN, B-vitamiinikapselin, monivitamiinivalmisteen.
En käytä mitään lääkkeitä. Vaimolla ainakin 10 per.pv.
Tämäkin tarina on tosi.
as-mies
Vastaukset 15
Vanhimmat
Se ei voi alkaa vast 12 vuotiaana.
Tapahtuu vaan joku vinoon vievään kehitykseen. Siihen asti minulla oli hyvät
numerot todistuksessa.
"Paskaa koko viesti", olen Autismi-ja Asperger liiton jäsen. Tiedän yhtä ja toista
näistä neurobiologista sairauksista.
Heittosi todistaa, ettei sulla taida olla kykyä parempaan viestintään.
Yhtään vuotta en ole elänyt ilman Aspergersyndroomaa. Se on paranematon juttu.
as-m
maailmassa. Onko sulla oikeeta elämää netin ulkopuolella?
Lienee koko ilmiö nimeltä elämä?
Se, joka elää absoluuttisesti KAIKISTA harhoista vapaassa maailmassa,
ei kantsisi pitää noin ilmiömäistä statustaan wakan alla.
Sellaisella yksilöllä, teamilla tai ryhmällä olisi hillitöntä
kysyntää/tehtävää isossakin maailmassa!
Taas tämä elämä netin ulkopuolella - sehän takkuaa...tietty.
Fysiikka ei salli ympärivuorokautista netissä roikkumista, silmät rasittuvat,
nukkuakin pitäisi hoitaa asioitaan, jne.
Olet tietysti oikeassa; harhateillähän tässä taas köpötellään.
tosi kuin vesi
Minulla puhkesi asperger 14-vuotiaana kun murrosikä oli pahimmassa vaiheessa et sen perusteella uskon että voi puhjeta syntymän jälkeen.
Niin että diagnoosikin löytyy... neurologitkin ihmettelivät kun ei mulla lapsuudessa ollut oireita, mutta diagnoosin sain kun ovat sen verran vahvoja nyt.
Uskon niin, ne jo sikiövaiheessa perityt "assiuden itiöt". Lienevät niin
yksilöllisiä, ettei monta ehkä ole samanlaista as-tapausta.
Optimaalisissa olosuhteissa voinevat jäädä jopa muhimaan pinnan alle; eli pienestä kii!
Jonkun ihmisen lapsena tai nuorena laitostuminen voi muodostua elinikäiseksi.
Suvustani löytyy myös vaikeasti autistisia, nuorena nukkuneita tapauksia.
Jaksamista kaikille As-kirjon ihmisille. Elämä on joskus jaksamista mahdottoman rajamailla.
Jos alan muistelemaan, niin syntymästä tähän hetkeen on ollut useita hetkiä, joita voisin sanoa autismin puhkeamishetkeksi.
Kuitenkin totuus on se, että aivoni ovat olleet autismin osalta melko samat aina alusta lähtien. Jotkut tilanteet voivat johtaa psyykkisen ja rasituksesta johtuvan vaikutuksen kautta uusien oireiden ilmenemiseen, mutta varsinaista yleisen tason puhkeamista ei tapahdu. "Psykoottiset" oireet tosin voivat "puhjeta".
Autistinen ihminen on alttiimpi sosiaaliselle stressille, kuin muut. Kyllä alkuperäisen kirjoittajan kertomus on totuuden mukainen. Sen täällä monet on todenneet. Meilläkin pojan diagnoosii tuli vasta 11 vuotiaana!
Ritalin on oikeassa - hyvissä oloissa ei assin oireet aieheuta ongelmia. Srtessitilanteet aiheuttavat psykottiseksikin tulkittua käyttäytymistä. Tämä johtaa harhaan monet lääkärit ja lapsi saa skitsofrenia-diagnoosin, kuten lapseni.
Sosiaalisen stressin aiheuttamat autistiset maneerit ja tik-liikkeet tulkitaan psykiatrisiella osastolla psykoosiksi. Samoin lapsen peloiksi tulkitaan asitiyliherkkyyksistä johtuva reagointi koviin ääniin ja kirkkaisiin valoihin. Ei mene ilman psykoosidiagnoosia kasvosokean lapsen ilmeiden tunnistusyritykset peilin avulla. Kaikkea autistista käyttäytymisestä tulkitaan psykoosina. Heta sanoi osuvasti, että kun lääkäri ei ymmärrä lasta, hän kutsuu oireita psykoosiksi.
Ei kai AS tässä poikkeusta tee. Paha tressitilanne voi "terveellekin"
ilmiselle laukaista jopa psykoosin...jos tressitilanne on kyllin paha.
Me As-tyypit olemme tavallisia keskivertoihmisiä herkempiä ylireagoimaan tressitilanteissa.
Omassa tapauksessakin ylireagointi oli jo vuosia muhinut juttu, jäävuoren huippu.
Jo terapia olisi auttanut. Niitä ei maaseutuoloissa tunnettu.
Miten lääkärit voivat olla niin tietämättömiä? Täytyyhän psykiatrin tuntea myös neurologiaa. Toisaalta autistista lasta ei pidä viedä psykiatrille, vaan suoraan lasten neurologille.
Omalle pojalleni tuli autistiset oireet 3-4-vuotiaana. Sitä ennen hän oli terve, joskin hiukan erikoinen lapsi. Käveli jo 7kk:n ikäisenä ja myös puhui hyvin varhain, valvoskeli vauvana paljon. Diagnoosi -selväpiirteinen aspergerin syndrooma- saatiin viisi vuotiaana. Olin itse varma siitä jo ennen lääkäreitä, joten osasin toimittaa hänet Lastenlinnaan tutkittavaksi.
Hän pääsi erityisluokalle, jolla on kymmenen poikaa, joista kolme assia, ja voi nyt 10-vuotiaana hyvin. As-lapsi tarvitsee ymmärtävää hoivaa eikä häntä pidä pakottaa mihinkään.
Hesa on kyllä paha mesta assille, vaikka muuta luulisi, Huussin skidien ruuvinkiristäjät eivät erota assia pöpistä. On koko käsitys asseista täällä 80-luvulta, sama meininki jatkuu ja assiskidit pannaan pöpilään. Ouluun pitää muuttaa, jotta assi asiallista terapiaa saa!
ettei joudu väärään putkeen, kuten lapsemme. Vaikka sai lopulta assidiagnoosin neurologian klinikalta ei päästetä pois lasten psykiatrian osastolta. Ennen syytettiin skitsofreniasta ja vähämielisyydestä - nyt skitsofreniasta ja autismista!
Assius ei ole tauti joka voi puhjeta otollisissa olosuhteissa, vaan synnynnäinen ominaisuus. Joillakin se todetaan, kun syntyy yhteentörmäyksiä ympäröivän maailman kanssa, jotkut luikertelevat omintakeisella tyylillään läpi elämän ilman diagnoosia.
Välikö hällä onko diagnoosia vai ei, jos asianomainen itse selviää elämästä "vammastaan" huolimatta.
Eläköön se erilaisuus!!!