Herra x ja herra y.
X on jo lapsesta pitäen ollut hyvä koulussa. Opiskellut tunnollisesti. Käynyt lukion ja saanut esimerkiksi yo päästötodistuksen keskiarvoksi 9.00.
Hera y:llä ei oikein koulunkäynti maistunut. Lukioon ei päässyt koska keskiarvo ei riittänyt. Ammattkiouluun meno oli selvä valinta. Prosessiteollisuutta opettelemaan keskiarvolla 6.5.
Herra X pyrki lukion jälkeen korkeakouluun (esim. lääketieteelliseen,oikeustieteelliseen tai vaikka Otaniemeen diplomi insinööriksi).Heti ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, koska taso oli niin korkea. Mutta valmennuskurssien ja kovan preppaamisen jälkeen toisella kerralla onnisti.
Herra Y ei osannut oikein mitään, mutta paperitehtaalla olleet vanhemmat järjestivät heti Y:n vakituiseen hommaan.
X sai suoritettua akateemisen loppututkinnon kuudessa vuodessa. Opinnot rahoitettiin lainan ja opiskelun aikana tehtävien sivutöiden lomassa (kaupan kassalla ja siivoajana Helsingissä).
Samaan aikaan kun X opiskeli Y työskenteli paperitehtaalla ja eteni kuudessa vuodessa mukavasti ammatissaan eteenpäin.
X:n valmistuttua diplomi insinööriksi hän sijoittui ensimmäiseksi paperitehtaalle johto tehtäviin. Y sai kuitenkin parempaa palkkaa koska hän oli ollut talossa jo kauan ja oli ammattimies.
...vuodet vierivät ja toki X loppupeleissä vei pitemmän korren. X:stä tuli tehtaan johtaja Y ei enää edennyt niin kovaa vauhtia urallaan. X:llä on niin monipuolinen koulutus ja osaaminen, että hän sijoittuu Suomessa tai muualla maailmassa mihin tahansa johto- tai asiantuntija tehtäviin. Y:llä ei puolestaan ole mitään muutamahdollisuutta kuin nyt olemassa oleva paperikoneenhoitaja. Muuta hän ei osaa.
X on jo lapsesta pitäen ollut hyvä koulussa. Opiskellut tunnollisesti. Käynyt lukion ja saanut esimerkiksi yo päästötodistuksen keskiarvoksi 9.00.
Hera y:llä ei oikein koulunkäynti maistunut. Lukioon ei päässyt koska keskiarvo ei riittänyt. Ammattkiouluun meno oli selvä valinta. Prosessiteollisuutta opettelemaan keskiarvolla 6.5.
Herra X pyrki lukion jälkeen korkeakouluun (esim. lääketieteelliseen,oikeustieteelliseen tai vaikka Otaniemeen diplomi insinööriksi).Heti ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, koska taso oli niin korkea. Mutta valmennuskurssien ja kovan preppaamisen jälkeen toisella kerralla onnisti.
Herra Y ei osannut oikein mitään, mutta paperitehtaalla olleet vanhemmat järjestivät heti Y:n vakituiseen hommaan.
X sai suoritettua akateemisen loppututkinnon kuudessa vuodessa. Opinnot rahoitettiin lainan ja opiskelun aikana tehtävien sivutöiden lomassa (kaupan kassalla ja siivoajana Helsingissä).
Samaan aikaan kun X opiskeli Y työskenteli paperitehtaalla ja eteni kuudessa vuodessa mukavasti ammatissaan eteenpäin.
X:n valmistuttua diplomi insinööriksi hän sijoittui ensimmäiseksi paperitehtaalle johto tehtäviin. Y sai kuitenkin parempaa palkkaa koska hän oli ollut talossa jo kauan ja oli ammattimies.
...vuodet vierivät ja toki X loppupeleissä vei pitemmän korren. X:stä tuli tehtaan johtaja Y ei enää edennyt niin kovaa vauhtia urallaan. X:llä on niin monipuolinen koulutus ja osaaminen, että hän sijoittuu Suomessa tai muualla maailmassa mihin tahansa johto- tai asiantuntija tehtäviin. Y:llä ei puolestaan ole mitään muutamahdollisuutta kuin nyt olemassa oleva paperikoneenhoitaja. Muuta hän ei osaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kaikkien pitäisi lukea itsensä insinööreiksi kuin entisessä Neuvostoliitossa?
Mitähän älykästä vertailusi osoittaa?
"Herra Y ei osannut oikein mitään, mutta paperitehtaalla olleet vanhemmat järjestivät heti Y:n vakituiseen hommaan."
Näinhän se juuri menee. Eihän nykypäivänäkään tarvitse käydä kuin 5 vuotta ammattikoulua jos haluaa tälle kaikkien ihannoimalle alalle. Ja en tiedä mistä vuosikymmenestä puhut mutta siitä on aikaa, kun tehtaalle on vielä päässyt portista sisään kävelemällä!
pääsee, ja autolla ajamalla. Tosin kuulemma jossain Voikkaalla on vain uloskäynti avoinna....
näinhän ne paperityöläiset ovat porskuttaneet vuosikymmeniä. Nyt on tilaisuus näyttää solidaarisuus, eli kykenevätkö samaoihin "hanttihommiin" kun kaikki muutkin työnhakijat ovat joutuneet ja joutuvat edelleen. Kyllä kansalaiset tietävät kun heitä kusetetaan.
"...vuodet vierivät ja toki X loppupeleissä vei pitemmän korren. X:stä tuli tehtaan johtaja Y ei enää edennyt niin kovaa vauhtia urallaan. X:llä on niin monipuolinen koulutus ja osaaminen, että hän sijoittuu Suomessa tai muualla maailmassa mihin tahansa johto- tai asiantuntija tehtäviin. Y:llä ei puolestaan ole mitään muutamahdollisuutta kuin nyt olemassa oleva paperikoneenhoitaja. Muuta hän ei osaa. "
Otathan huomioon että se joka lähtee lukiosta korkeakouluihin yms, ei välttämättä osaa koskaan tehdä käsillään mitään "rakentavaa". Osaa suunnitella leikkauksia yms yrityksissä mutta kun antaa ruuvimeisselin tälle X:lle niin ihmettelee kummasta päästä ottaisi kiinni vai likaantuuko kädet jo liikaa siitäkin...
Osaamista on monenlaista, tarvitaan sekä teoreettista osaamista että käytännön osaamista, eivät kaikki voi olla insinöörejä, tai dippasellaisia. (eikä siinä mitään kummallista olekkaan, jos katotaan dippainssikoulutukseen hakevat/otetut, suht helposti pääsee lukemaan).
Tämä vertailu on täysin typerä. Jos herra Y halusi luoda uran työläisenä, niin mitä vikaa siinä on? kirjoittaja on ollut hirveän kateellinen herrä Y:lle koko elämänsä. Nyt hän sitten herkuttelee herra Y:tä kohdanneella tilapäisellä alennustilalla.