Aamun Helsingin Sanomat kirjottaa, että Espoon Ämmässuon kaatopaikan ylle on tarkoitus laittaa verkko lokkien estämiseksi. Perusteluina on, että verkko suojelisi työntekijöitä lokeilta ja lintuflunssalta.
Tämä on ymmärrettävää. Mutta ongelma on se, että lintututkija varoitteli, että verkosta voi muodostua ansa linnuille, ja ne voivat tarttua jaloista kiinni ja saattavat kitua päiväkausia verkosta roikkuen. Tämänkaltaista on tapahtunut aikaisemmin.
Aioin laittaa YTV:lle sähköpostia ja vaatia, että käyttävät verkkoa, johon linnut eivät jää kiinni tai ansaan. Lokkeja on estettävä keinoilla, jotka eivät aiheuta turhaa kärsimystä linnuille. Toivon, että mahdollisemman monet lintuystävät laittavat palautetta YTV:lle ja lehtien yleisönosastoille.
Tämä on ymmärrettävää. Mutta ongelma on se, että lintututkija varoitteli, että verkosta voi muodostua ansa linnuille, ja ne voivat tarttua jaloista kiinni ja saattavat kitua päiväkausia verkosta roikkuen. Tämänkaltaista on tapahtunut aikaisemmin.
Aioin laittaa YTV:lle sähköpostia ja vaatia, että käyttävät verkkoa, johon linnut eivät jää kiinni tai ansaan. Lokkeja on estettävä keinoilla, jotka eivät aiheuta turhaa kärsimystä linnuille. Toivon, että mahdollisemman monet lintuystävät laittavat palautetta YTV:lle ja lehtien yleisönosastoille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kehotin ostamaan kaatopaikan työmiehille haulikot, joilla verkkoon takertuneet linnut voi lopettaa vaarantamatta itseään lintuinfluenssalle, salmonellalle ja muille lokeissa majaileville taudeille.
Jaha, luulitko, että järkytät viestilläsi minun kaltaistani viherpiiperö-linnunystävä -kukkahattutätiä. Isä on opettanut viherpiiperöllekin aseenkäytön, ei meillä haulikoita pelätä, vaan niitä löytyy asekaapista.
Parempi tappaa heti haulikolla, kun antaa kitua päiväkausia verkossa roikkuen. Ammuskelkoot Ämmässuolla vaikka 24 tuntia vuorokaudessa, kunhan tappavat lintuparat heti ja kunnolla. On aivan tarpeetonta tuottaa turhaa kärsimystä.
En mä sinua kuvitellut säikyttäväni. Osa lokeista on vaan degeneroitunut pelkiksi kaatopaikkalinnuiksi. Jos niiden pääsy estetään kaatopaikalla, ne siirtyy murkinoimaan lähialueiden jäteastioille. Ei ne enää luonnossa osaa elää. Siksi nää kaatopaikkapopulaatiot joutais tuhota ja suojelu kohdistaa niihin uhanalaisiin lokkeihin, jotka kykenevät elämään luonnollisessa ympäristössä, siis luonnossa.
Sama pätee kaatopaikkavariksiin, korppeihin ja hhuhkajiin.
Huuhkajalle eivät jätteet kelvanne vaan rotat, joita kaatopaikka elättää. Kenties variskin voi joutua saaliiksi.
Ajattelin, että onko kaatopaikka pakko kattaa verkolla. Eikö riittäisi pelkkien yhdensuuntaisten lankojen viritys riittävällä tiheydellä? Lokki hitaahkona purjehtijana ei uskaltaisi pudottautua tällaisen "trallin" läpi.
Meillä suojattiin aikanaan kanatarha haukoilta korkealla eripituisista rimoista tehdyllä aidalla. Kanat säilyivät vaikka tarha oli metsän laidassa.
Nuo biojätteet voisi kompostoida paramminkin sisätiloissa.
Kaatopaikan kallioperä on täynnään 8-45 mm granaattaja, joista jotkut jopa ovat läpinäkyviä, jolloin louhimnalla biojätekäsittely suoraan kallioon rikastuttaisi louhijaansa jo siten, että kansainvälisille koruraaka-aineen etsijöille löytyisi hyvää raakakiveä paljon.
Ämmässuo on eteläisen Suomen Minas Gerais: missään muualla en ole havainnut kallioperässä yhtä paljon kookkaita ja hyvälaatuisia granaatteja.
:8)
RÖH~