Kerronpa tässä teille tositarinan, miten pelko syntyy ja häviää.
Olin Intiassa ja menimme luonnonsuojelualueelle katsomaan siellä vapaana asustelevia villieläimiä, norsuja, tiikereitä jne. Oppaat johdattivat meidät hyvin lähelle aterioivia norsuja, jotka häiriintyivät siinä määrin, että yksi lähti tulemaan meitä kohti. Me onnettomat turistit pinkaisimme pakoon hippulat vinkuen, niin että piikkipensaat raapivt jalkamme verille. Ei käynyt mitenkään, vaan norsu vähän vain pelotteli meitä. Kuitenkin koko kolmen tunnin ajan, jonka vietimme viidakossa, pelkäsin norsuja kuollakseni. En oikein uskaltanut vilkaistakaan niitä. Säästyimme onneksi tiikerin kohtaamiselta.
No, pelothan pitää kohdata mahdollisimman tuoreeltaan, jotta niistä voi vapautua. Siihen koitti tilaisuus Madurain hindutemppelissä, jossa on temppelinorsuja antamassa siunauksia lantin antajille. Ajattelin, että nyt haluan päästä pelostani ja päätin antaa minäkin rovon. Katselin pitkään toimitusta ennen kuin uskalsin mennä norsun luo.
Norsusiunaus tapahtuu siten, että rahanantaja laittaa lantin norsun kärsän sisään ja sen jälkeen norsu koskettaa kärsän päällä antajan päätä ja vetää sitten kärsän kasvojen kautta rinnalle. Ja tiedättekö mitä! Norsun kärsä on niin pehmeä ja kosketus niin hellä, että menisin vaikka joka päivä norsusiunaukseen, jos voisin. Ja norsun silmätkin ovat niin viisaat.
Joten mitä tästä opimme? Sen, että meidän tulee mennä pelkojamme kohti tuoreeltaan. Vanhatkin pelot voi kuitenkin voittaa kohtaamalla ne. Pelot eivät tapa ihmistä, vaan niiden kautta ihminen oppii tuntemaan itseään.
Rohkeaa kevättä kaikille pelkääville!
Olin Intiassa ja menimme luonnonsuojelualueelle katsomaan siellä vapaana asustelevia villieläimiä, norsuja, tiikereitä jne. Oppaat johdattivat meidät hyvin lähelle aterioivia norsuja, jotka häiriintyivät siinä määrin, että yksi lähti tulemaan meitä kohti. Me onnettomat turistit pinkaisimme pakoon hippulat vinkuen, niin että piikkipensaat raapivt jalkamme verille. Ei käynyt mitenkään, vaan norsu vähän vain pelotteli meitä. Kuitenkin koko kolmen tunnin ajan, jonka vietimme viidakossa, pelkäsin norsuja kuollakseni. En oikein uskaltanut vilkaistakaan niitä. Säästyimme onneksi tiikerin kohtaamiselta.
No, pelothan pitää kohdata mahdollisimman tuoreeltaan, jotta niistä voi vapautua. Siihen koitti tilaisuus Madurain hindutemppelissä, jossa on temppelinorsuja antamassa siunauksia lantin antajille. Ajattelin, että nyt haluan päästä pelostani ja päätin antaa minäkin rovon. Katselin pitkään toimitusta ennen kuin uskalsin mennä norsun luo.
Norsusiunaus tapahtuu siten, että rahanantaja laittaa lantin norsun kärsän sisään ja sen jälkeen norsu koskettaa kärsän päällä antajan päätä ja vetää sitten kärsän kasvojen kautta rinnalle. Ja tiedättekö mitä! Norsun kärsä on niin pehmeä ja kosketus niin hellä, että menisin vaikka joka päivä norsusiunaukseen, jos voisin. Ja norsun silmätkin ovat niin viisaat.
Joten mitä tästä opimme? Sen, että meidän tulee mennä pelkojamme kohti tuoreeltaan. Vanhatkin pelot voi kuitenkin voittaa kohtaamalla ne. Pelot eivät tapa ihmistä, vaan niiden kautta ihminen oppii tuntemaan itseään.
Rohkeaa kevättä kaikille pelkääville!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Opimme tästä sen että kannattaa hypätä junan alle niin pääsenpähän peloistani.
Sellainen sanonta on, että "Mikä ei tapa, se vahvistaa." Pelothan on usein kuin norsuja, suuria, pelottavia ja jähmeitä. Oppaat eivät ilmeisesti norsuja pelänneet, joten sinunkin pelkosi oli irrationaalinen. Hienoa, että uskalsit heti kohdata pelkosi. Hyvin kävi ja koit jotain uskomattoman hauskaa, niin ymmärsin. Niin taitaisi käydä meille kaikille, jos tosiaan ymmärtäisimme että useimmat pelot ovat täysin irrationaalisia.