Kohta parikymppinen serkkupoika diagnosoitiin assiksi ensimmäisten joukossa Suomessa 1990-luvun puolessa välissä. Tätä ennen häntä pidettiin parantumattomana skitsona. Nyt serkku on sitä mieltä, että assius on parantunut. Hänet tuntien on totta, että niitä oireita, joiden perusteella häntä pidettiin lapsena pöpinä ei enää esiinny.
Pitääköhän asia paikkansa?
Pitääköhän asia paikkansa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minun rakas ystävä joka on nyt 30- vuotias parantui parissa vuodessa aspergerin syndroomasta täysin. Ennen niin syrjäänvetäytyvä ja sosiaalisesti taidottamaton ja nyt ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen, sosiaaliset taidotkin on oppinut. Toisaalta hänestä on tullut vähän ylimielinen ja kierokin välillä, koska on nykyisin niin suosittu ihmisten kesken. Eli jep, voi olla näinkin. Joillakin se pysyy jos ei pääse stressikierteestä ja masennuksesta eroon ja jotkut (ehkä vain pieni osa) voivat parantua tuosta täysin.
Miten nämä kyseiset henkilöt ovat parantuneet sairaudestaan/ominaisuudestaan? Itse olen sairastanut as:ää koko 23-vuotisen ikäni, eikä pienintäkään parantumisen merkkiä ole tapahtunut:(
Assi en usko että voi parantua. Älä usko noita! Se on elinikäinen valitettavasti:-( Mut ollaan samassa veneessä kuiteskin:-)
Periaattessa assius on synnynnynäinen kehitysominaisuus, mikä tarkoitaa juuri sitä, että assiuden tila vaihtelee koko elämän ajan. Itse muistan omaa elämää alle 3 vuotiaasta nykypäivään. Kyllä ne assin oireet on aina olleet, mutta vaihdelleet iän myötä. Vaikeaksi itsensä ymmärtämisen tekee se, että kuvittelee muiden kokevan asiat kuin itse. Piiskalla pistettiin pienenä ruotuun. Ihmettelin miksi koivuniemen herraa niin ahkerasti viljeltiin.
En tajunnut olevani ruma ankan poikanen, joka oli kehittymässä joutseneksi. Piiskalla yritettiin tämän kehityksen suuntaa muuttaa - ja osittain varmaan onnistuttiin. Pitää se kilpikonnakin pään piilossa, jos vaara uhkaa. Mutta pitkäkaula lintuhan siitä syntyi kaikesta huolimatta.
taisit taannoin puhua muisteluksiasi kokemuksistasi alle vuoden ikäisenä. Yritä nyt pitää joku logiikka noissa tarinoissa.
synnynnäinen ominaisuus. Ei siitä voi parantua. Aspergerin sivutuotteena tulleesta masennuksesta voi parantua.
En tiedä voiko persoonallisuushäiriöstä parantua, mutta lähinnä tulee mieleen, että kyseessä persoonallisuushäiriö, mikä on muuttunut ns. "parantunut".
Muistan, jopa asioita jotka tapahtui enne syntymääni. Luulin niitä jopa nuorempana ihan itse kokeneeni. Tietenkin olin kuullut ne tapahtumat vanhemmiltani ja sisariltani.
Eräs näitä assin oireista on tämä kollektiivinen tajunta - luulee, että muut ajatelee niinkuin itse. Siksi välillä hämmästelee kommentteja, joita saa kun suutaan täällä pieksää.
Oletteko sitä mieltä, että ette halua meikä assin koksia jakaa. Kyllä täällä internetissä kaistaa riittää - voin ihan hyvin siirtyä jakamaan kokemuksiani johonkin muualle kun tuntuu kovin ahdasmielistä porukkaa täällä olevan.
Itse puolestani annan mielelläni kaikkien kukkien kukkia. Voikukat ovat kauniita ja kelpaavat lisäksi sikuriksi, salaatiksi ja teeksi.
Kirjoitat kivalla tyylillä. :D
nyt on jo aika lopettaa häiriköinti täällä. Olet tainnut taas unohtaa lääkityksen kun meuhkaat täällä. Mitäs terapeuttikin siihen sanoo?
mist se kenk oikei purristoo?