Olen ns.helposti "sikiävää"tyyppiä,ei tarvita näköjään kuin yksi "kierron kömmähdys"niin raskaana ollaan.Eli suoraan sanottuna:ns.varma päivä petti.Olen 27-vuotias,nuorempi tytöistämme vasta vuoden vanha.Ehkäisynä oli joskus muinoin pillerit,jotka aiheuttivat runsaasti vaikeita sivuvaikutuksia,mm.käden puutumista.Joten niitä en voi koskaan enää käyttää.Enkä mitään hormonaalista ehkäisyä.Kondomin kanssa ollaan "pelattu",mutta se menikin sitten niin "häsläämiseksi",että ei tullut mitään..Näin lapsellisena avioparina on vaikea,kun ei löydy oikeaa ehkäisyä,joten päätimme luottaa ns.varmoihin päiviin.Kiertoni on aina ollut säännöllinen,melkein kellontarkka,kunnes nyt petti aivan yllättäen..Plussaa näytti testi eilen ja siitä alkoi sitten miehen ja minun välinen kiivas keskustelu.Mies oli ensin sitä mieltä,että vastuu kannetaan,mutta sitten alkoikin syyttelemään minua siitä,että olin muka tiennyt ovuloivani ja käyttänyt tilaisuutta hyväkseni(!).Hän vain sitten oli kuulemma kuitenkin luottanut minuun,kun sanoin että nyt EI ole SE aika kuusta.Ja todellakin luulin niin olevan,mutta kierto tekikin tepposet!Mies haluaa,että teen keskeytyksen,koska pelkää etten jaksa,kun hän käy töissä ja minä "paimennan"jo nyt kahta täällä kotona hiki hatussa.Itse en tiedä,mitä ajatella.Uskon elämän tarkoitukseen ja pelkään,että minua jollain lailla rangaistaan,jos alan päättämään näitä asioita.Mutta..Oma jaksaminen kyllä on vaakalaudalla.Pienempi itkee yöt,kun atooppista ihoa kutisee ja toinen 4v.vaatii oman huomionsa.Olen aika väsynyt.Suunnittelin aloittavani vihdoin opinnot syksyllä,jos minut koulun penkille hyväksytään,mutta sekin jää sitten taka-alalle,jos lapsi tulee.Olemme miehen kanssa "listanneet"mielessämme syitä,jotka "oikeuttavat"keskeytykseen ja syitä sitä vastaan..Päätös on todella vaikea ja masentaa sitä miettiä,että mihin tässä ryhdytään..Mutta toiv.löydämme ja teemme sen oikean ratkaisun.Kuten te muutkin saman asian kanssa painivat!*Huoh*
Tämä on vaikeaa..
äiti jo kahdelle
161233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mutta ikävä kyllä se ei näytä käytännössä aina menevän näin.
Elämä on surullista... :(
T. Yks lapseton.
Mutta toivon sinulle voimia teidän perheelle oikean ratkaisun tekemiseen!
Eikö "isompia" lapsia voi laittaa päivähoitoon? Kun itse olin alle kouluikäinen, olin tiheästi isovanhempien luona tai seurakunnan päiväkerhossa. Joka tapauksessa, älä tee aborttia ja siten vie lapsiltasi pientä siskoaan tai veljeään.
Oma äitini hoiti yhtäaikaa neljää alle kouluikäistä lasta yksin (Isä teki reissuhommia ja oli joskus viikkojakin pois kotoa) ja pärjäsi ihan hyvin. Hällä ei ollut apua isovanhemmista tai kestään muustakaan. Yksin piti miettiä miten kaupassa käynnit yms. onnistuu.
Sulla on kuitenkin mies johon päivittäin turvautua. Luulisin, että pärjäisitte vallan mainiosti. Onhan tuo 1-vuotias tietysti vielä pieni, mutta jos ajattelee niin pieni ikäero lapsilla on vain hyvästä. Ja kyllähän 4-vuotiaasta on varmasti jo apua.
Äidilläni on myös ollut ongelmia ehkäisyn kanssa siksi lapsiakin tuli niin nopeaan tahtiin. Pillerit (Kokeili useampaa sorttia) ei sopineet, kumille on allerginen, kierukka tuli wc-pönttöön, varmoihin päiviin ei voi luottaa...Vain jotain mainitakseni. On joskus sanonut naureskellen, ettei hänen tarvinnut kuin nähdä miehen kalsarit niin oli jo raskaana :o)
On mielestäni kohtuutonta ja aika julmaakin mieheltäsi sanoa, että olisit tahallasi hankkiutunut raskaaksi. Varmoihin päiviin voi yrittää luottaa, mutta ne eivät kuitenkaan ole varmoja päiviä. Olen kuullut ja kai se faktaakin on, että munasolu voi irrota kaksikin kertaa kierron aikana eli periaatteessa silloin on mahdollista tulla koska vaan raskaaksi.
että kestätkö abortin vaikean tien, kun sinulla kuitenkin on kokemusta lapsen saannista. Abortti nimittäin on rankka kokemus toisille ja se voi rikkoa myös suhteesi mieheesi jälkeenpäin, jos se alkaa vaivaamaan jälkeenpäin. Tulee katkeruus ja kauna, jos et ole aivan sinut tuon abortin suhteen.
Ja yhdyn Mikkoon siinä,että kerhot ja päiväkodit ovat yksi apu, vaikka sen puolipäivää. Päiväkotipaikan voi saada juuri henkisen jaksamisen ja esim.tuon atoopikon takia. Ja jos lapsesi on jo nyt iso 4v hän on raskautesi lopussa aika liki 5v ja 2v tulee 3v...mitä isompia he ovat, sen omatoimisimmiksi he tulevat ja kerhoissa ja päiväkodeissa heistä tulee yllättävän "isoja" tavoiltaan.
Laitan tähän siksi nämä puoltavat tekstit raskaudesta ja sen jatkosta, koska olen nähnyt läheltä mitä tapahtui, kun teki abortin vastoin tahtoaan, vaikka koki sen hetkellisesti oikeaksi. Olen myös itse äiti ja kokenut henkisen huonovointisuuden kun suunnittelematon vauva meinattiin abortoida, mutta päädyimmekin pitämään sen ja se kuitenkin kuoli kohtuun.
Tuskan määrää ei voi sanoin selittää.
tulevaisuuden haluat itsellesi ja muulle perheelle..eli ratkaisu on oikein ihan kummin vaan mutta keskustele asiasta miehesi kanssa ja muidenkin läheistesi kanssa..niin saat itsekin tietää kumpi ratkaisu tuntuu sinusta paremmalta..
On tärkeää ettet missään tapauksessa kadu oli päätös sitten kumpi vaan. Ja jos raskauden keskeytykseen menet mene ajoissa mieluummin silloin sitä on myös helpompi käsitellä kun on kyse varhaisesta vaiheesta.
nyttenkin sinä varmaan tiedät että kumman vastauksen haluat kuulla mieluummin eli minkälaisen neuvon .kuuntele sydäntäsi..ja ei sinun ole pakko jaksaa jos se todella tuntuu siltä. Voimia päätökseen. :)
Eli tehkää kummatkin miinus ja plussa listat asian tiimoilta ilman että häiritsette toisianne listojen tekemisess, vertailkaa niitä.
sitten on se kannataa käydä ituprojektin sivuilla tai jopa soittaa heilel niin saat muutakin kuin teidän kahden mielipiteet.
Joten voimia päätökseen
http://www.ituprojekti.net/
Aborttia vastaan on yksi todella hyvä syy: Jos aikuinen ihminen on niin tyhmä, että luottaa "varmoihin päiviin", niin pitäisi olla pokkaa ottaa vastaan lapsi, joka sen seurauksena syntyy.
Menolla jos varmoihin päiviin luotat on lapsia aimo liuta.
on tehty.Pidämme lapsen:)Mietimme asiaa joka kantilta,kunnes yhtäkkiä tuli olo,että tämä lapsi haluaa tulla ja niin myös saa mahdollisuuden.Heti huomasi,kun kummallakin on nyt levollisempi olo,eli päätös on oikea.Mietimme myös jo niin pitkälle,että tämän lapsen jälkeen sterilisaatio olisi hyvä vaihtoehto(aikaisemminkin mietitty).Sitten ei enää tarvitse tähän tilanteseen joutua päätöstä tekemään.Mutta nyt,tämä lapsi on tervetullut,katsotaan,miten kaikki sujuu..
Onnea koko perheelle ja tulevalle lapselle myös!
(Ja jos et todella koskaan enää halua yhtään lasta synnyttää, niin kyllä se ehkäisy kannattaa laittaa kunnolla kuntoon jollakin tavalla.)
Muista, että sinulla on vaihtoehtoja 3:
1. Synnytät lapsen
2. teet abortin
3. annat lapsen adoptioon
jokaisessa vaihtoehdossa on puolensa.
Järkipäätös näytti tulleen jo, joten siitä onnittelut. Kysyjälle vastaisin vielä tästä vaihtoehdosta
> 3. annat lapsen adoptioon
että se on erikoisesti tässä ja vastaavissa tilanteissa kelvoton. Miten joku voi ikinä selittää lapsilleen, että antoi pikkuveljen tai pikkusiskon jollekin toiselle lapseksi ja ettei tätä välttämättä enää nähdä. Lapsethan huomaavat äidin raskauden ja innostuvat nuoremmasta sisaruksestaan.
voinut sitä päätöstä kyllä tehdä,ett adoptioon..Kun lapsi kasvaa oman kehon sisällä ja hänet synnyttää niin ei häntä niin vain voi pois antaa.Kahden lapsen kokemuksella..Nyt olo on ihana,kun olemme tasapainossa tämän päätöksen kanssa ja odotusta jatketaan:)Meillä kuitenkin parisuhde on kunnossa ja muut asiat,joten eiköhän ne voimat jostain ammenneta,että kolmaskin joukkoon mahtuu..Kiitos ajatuksistanne!
Vauvasi masussa varmasti hymyilee onnesta. Siunausta koko perheelle :)
sulta ei tuu kuin todella loukkaavia tekstejä abortin tekijöille. Olet yksi jeesustelija!
Siunausta sinullekin. Vastustan kyllä aborttia tekona. En silti pidä abortin tekijää itseäni huonompana tai parempana. Tuomitsen abortin EN abortin tekijää. Kehotan kaikkia pitämään lapsen, jos semmoinen saa alkunsa. Tai pidättäytymään seksistä, jos lapsi ei tule kyseeseen.
Olen iloinen jokaisesta päätöksestä, joka kääntyy lapsen pitämiseen.